Oulun murre,

oo ikinä käyny Oulusa ?

vaikuttaa hölmöltä, koska "karjalaiset" mainitaan ensimmäisen kerran vasta 1200-luvulla. Ja Vienaa he eivät olleet asuttaneet vakinaisesti vielä muutamaan vuosisataan. Minä yhdistän "karjalaisten" tulon "kworesmilaisiin" ,joka on ainoa historiallinen dokumentti heistä. Toisenlaiset kuvitelmat ovat "tieteellisiä" arvailuja.
"Suomeen liittämisen ..." Höpöjuttua. Samoja asukkaita oli molemmin puolin rajaa, enemmistönä kainulaiset, jotka puhuivat oulunmurretta, Ja heidän IKIMUISTOISET nautinta-alueet käsittivät jo "kivikaudella" koko silloisen "Suomen".

kagxonen kirjoitti:

vaikuttaa hölmöltä, koska "karjalaiset" mainitaan ensimmäisen kerran vasta 1200-luvulla. Ja Vienaa he eivät olleet asuttaneet vakinaisesti vielä muutamaan vuosisataan. Minä yhdistän "karjalaisten" tulon "kworesmilaisiin" ,joka on ainoa historiallinen dokumentti heistä. Toisenlaiset kuvitelmat ovat "tieteellisiä" arvailuja.
"Suomeen liittämisen ..." Höpöjuttua. Samoja asukkaita oli molemmin puolin rajaa, enemmistönä kainulaiset, jotka puhuivat oulunmurretta, Ja heidän IKIMUISTOISET nautinta-alueet käsittivät jo "kivikaudella" koko silloisen "Suomen".

Lue lisää

Noista tieteellisistä dokumenteista nyt ensimmäisenä tietysti on Pähkinäsaaren rauhan raja vuodelta 1323. Silloin Suomen rajaksi määriteltiin Pyhäjoki Oulun eteläpuolella. Pyhäjoki siksi, että sitä pitkin pääsi Saimaan latvavesiltä Pohjanlahdelle ja Oulun alueelle.

Varhaisimpien veroluetteloiden mukaan nykyisen Oulunläänin alueella asui saamelaisia ja nimien perusteella Laatokan Karjalasta muuttanutta väestöä. Veronsa he maksoivat suurimmaksi osaksi Novgorodille.

1400- ja 1500-luvun sotien jälkeen alueen väestö muuttui nimien perusteella savolaisiksi ja länsi-suomalaisiksi. Ja veronsa he maksoivat Ruotsille.

Niin että jos Oulunläänin alueella on ollut jotain kivikaudelta peräisin olevaa asutusta, niin 1400-luvulla se kyllä perusteellisesti hävitettiin tai asukkaat muuttivat pois. Vesaisenkin sotaretken tuloksina mainitaan 15 hävitettyä saamelaiskylää (maksoivat veronsa Novgorodille).

Mitä nuo sinun kivikautiset "kainulaiset" ovat? Ei niillä ole mitään tieteellistä näyttöä.

ruotsalaisille kirjoitti:

Noista tieteellisistä dokumenteista nyt ensimmäisenä tietysti on Pähkinäsaaren rauhan raja vuodelta 1323. Silloin Suomen rajaksi määriteltiin Pyhäjoki Oulun eteläpuolella. Pyhäjoki siksi, että sitä pitkin pääsi Saimaan latvavesiltä Pohjanlahdelle ja Oulun alueelle.

Varhaisimpien veroluetteloiden mukaan nykyisen Oulunläänin alueella asui saamelaisia ja nimien perusteella Laatokan Karjalasta muuttanutta väestöä. Veronsa he maksoivat suurimmaksi osaksi Novgorodille.

1400- ja 1500-luvun sotien jälkeen alueen väestö muuttui nimien perusteella savolaisiksi ja länsi-suomalaisiksi. Ja veronsa he maksoivat Ruotsille.

Niin että jos Oulunläänin alueella on ollut jotain kivikaudelta peräisin olevaa asutusta, niin 1400-luvulla se kyllä perusteellisesti hävitettiin tai asukkaat muuttivat pois. Vesaisenkin sotaretken tuloksina mainitaan 15 hävitettyä saamelaiskylää (maksoivat veronsa Novgorodille).

Mitä nuo sinun kivikautiset "kainulaiset" ovat? Ei niillä ole mitään tieteellistä näyttöä.

Lue lisää

Sara Wacklinin "Sata muistelmaa Pohjanmaalta", niin näet minkälaisiä nämä kainulaisporvariot olivat parisataa vuotta sitten. Ja naiset samaa luokkaa. Nämä saamelaishöpinät ovat silkkaa väärinymmärrystä, todellisuudessa kyse oli balttikansa hämäläisistä, jotka tulivat samoihin aikoihin karjalaisten kanssa kainulaisten maita kiertelemään. Ne jotka nousivat Lappiin saakka ja yhtyivät siellä lapinkylissä kainulaisisäntien pororenkeihin, samojedeihin, ottivat vasta 1900-luvun puolella tämän saame-nimen. Ja alkoivat kehittelemään itsestään alkuperäiskansaa. Omaa kieltähän heillä ei ollut, ennenkuin "lappalaistohtorit" alkoivat sorvaamaan sitäkin.
Suattoiha se olla niinki, että Pyhäjoki rajajokena, sai vasta siinä mielessä ja silloin nimensä.
Sitä en oikein käsitä, mitä merkitystä rajanvedoilla ja veronmaksulla on oulunmurteeseen, tai Vesaisen retkellä ? Vesainenhan oli Iin kainulaisisäntiä, ja todennäköisesti Krankan veroinen kyläpäällikkö. Käy joskus Kierikissä, ei siellä hääränneet "saamelaiset, eikä karjalaiset, vaan kauppamerenkulkua harjoittavat kainulaiset.
Ja keitähän olivat nämä kuuluisat Oulun TERVAPORVARIT ? (S. Wacklin) Eivät he olleet lappalaisia, eikä karjalaisia. Eikä hämäläisiäkään, jotka vasta 1900-luvulla hiljalleen oppivat yrittämisen idean. - Yritettyään ensin ( v. -17-18 ) sosialisoida kainulais- / pohojalais-isäntien maat ja omaisuuden.
Viimeiseen kysymykseesi vastaan, että luepa muutama saaga, esim. Orkneyn saga. Muissa Pohjoismaissa saagojen kertomuksia arvostetaan historiallisina tapahtumina. - Esim. kun Gorr lähti meritse etsimään siskoaan Goiaa, hänellä oli jo silloin sukulaisia Tanskanmaalla. Ja ehkä etempänäkin ? ? -Että näin; Jo varhain e.a.a. kainulaiset suurkauppiaat muuttivat puotinsa (ja kielensä) Eurooppaan, ja tänne jäi muutama Kaihari kyläkauppiaaksi. Ja tietenkin talonpojat ja rannikoiden, saaristojen laivurit. Vanhoista sukunimistäkin voi päätellä kainulaissuvut, niin Pohojanmaalla kuin Savossakin...

kagxonen kirjoitti:

Sara Wacklinin "Sata muistelmaa Pohjanmaalta", niin näet minkälaisiä nämä kainulaisporvariot olivat parisataa vuotta sitten. Ja naiset samaa luokkaa. Nämä saamelaishöpinät ovat silkkaa väärinymmärrystä, todellisuudessa kyse oli balttikansa hämäläisistä, jotka tulivat samoihin aikoihin karjalaisten kanssa kainulaisten maita kiertelemään. Ne jotka nousivat Lappiin saakka ja yhtyivät siellä lapinkylissä kainulaisisäntien pororenkeihin, samojedeihin, ottivat vasta 1900-luvun puolella tämän saame-nimen. Ja alkoivat kehittelemään itsestään alkuperäiskansaa. Omaa kieltähän heillä ei ollut, ennenkuin "lappalaistohtorit" alkoivat sorvaamaan sitäkin.
Suattoiha se olla niinki, että Pyhäjoki rajajokena, sai vasta siinä mielessä ja silloin nimensä.
Sitä en oikein käsitä, mitä merkitystä rajanvedoilla ja veronmaksulla on oulunmurteeseen, tai Vesaisen retkellä ? Vesainenhan oli Iin kainulaisisäntiä, ja todennäköisesti Krankan veroinen kyläpäällikkö. Käy joskus Kierikissä, ei siellä hääränneet "saamelaiset, eikä karjalaiset, vaan kauppamerenkulkua harjoittavat kainulaiset.
Ja keitähän olivat nämä kuuluisat Oulun TERVAPORVARIT ? (S. Wacklin) Eivät he olleet lappalaisia, eikä karjalaisia. Eikä hämäläisiäkään, jotka vasta 1900-luvulla hiljalleen oppivat yrittämisen idean. - Yritettyään ensin ( v. -17-18 ) sosialisoida kainulais- / pohojalais-isäntien maat ja omaisuuden.
Viimeiseen kysymykseesi vastaan, että luepa muutama saaga, esim. Orkneyn saga. Muissa Pohjoismaissa saagojen kertomuksia arvostetaan historiallisina tapahtumina. - Esim. kun Gorr lähti meritse etsimään siskoaan Goiaa, hänellä oli jo silloin sukulaisia Tanskanmaalla. Ja ehkä etempänäkin ? ? -Että näin; Jo varhain e.a.a. kainulaiset suurkauppiaat muuttivat puotinsa (ja kielensä) Eurooppaan, ja tänne jäi muutama Kaihari kyläkauppiaaksi. Ja tietenkin talonpojat ja rannikoiden, saaristojen laivurit. Vanhoista sukunimistäkin voi päätellä kainulaissuvut, niin Pohojanmaalla kuin Savossakin...

Lue lisää

Talkkunan syöntiin.
Minä tulen aikojen saatossa totistamaan, jotta minun historiakäsitykseni
on se ainoa ja oikea. Ja se on sitten ihan saletti ettei siihen sisälly ainothakan
Oleborgilaista suurmiestä. Teirän kapakalan pyytjäien metkut tunnetaan,
ja teitit huumorintajuttomiksi tiedetään.

Hulkon B kirjoitti:

Talkkunan syöntiin.
Minä tulen aikojen saatossa totistamaan, jotta minun historiakäsitykseni
on se ainoa ja oikea. Ja se on sitten ihan saletti ettei siihen sisälly ainothakan
Oleborgilaista suurmiestä. Teirän kapakalan pyytjäien metkut tunnetaan,
ja teitit huumorintajuttomiksi tiedetään.

Lue lisää

niitä Savukosken hulukkosia, kun leikistä suutut ? Ainoa hyvä asia, mitä "teitit" ovat antaneet maailmalle, on se talkkunajauho. Kapakalaa en ole syönyt kuuteenkymmeneen vuoteen, pyytänyt en ole koskaan.

kagxonen kirjoitti:

niitä Savukosken hulukkosia, kun leikistä suutut ? Ainoa hyvä asia, mitä "teitit" ovat antaneet maailmalle, on se talkkunajauho. Kapakalaa en ole syönyt kuuteenkymmeneen vuoteen, pyytänyt en ole koskaan.

Lue lisää

Pitää kai olla outo ja kekseliäs kun saa laitettua esille moista paskaa Kainulais porvaristosta ja Kainuulaisisännistä puhumattakaan kauppamerenkulku jota he harjoittivat!

Kauppamerenkulku,ei voi olla totta mutta uskotko sinä todella kirjoittamaasi.

HakuVeikkoko se on kirjoitti:

Pitää kai olla outo ja kekseliäs kun saa laitettua esille moista paskaa Kainulais porvaristosta ja Kainuulaisisännistä puhumattakaan kauppamerenkulku jota he harjoittivat!

Kauppamerenkulku,ei voi olla totta mutta uskotko sinä todella kirjoittamaasi.

Lue lisää

vaan historian tosiasioita. Lue H. Ylikankaan Jaakko Ilkasta kertovat tarinat, Jaakkokin teki kauppamatkoja Tukholmaan jne. ja oli näitä pohojalaisia isäntiä, eli kainulaisten jälkeläisiä. Tai lue Sally Salmisen tarinoita; pohjanmaan miehet kävivät rakentamassa laivoja Ahvenanmaalla, kuten myös 1700-luvulla Suomenlinnassa. - Tai jos et muuta keksi, niin lue vaikka seiskaa...

kagxonen kirjoitti:

vaan historian tosiasioita. Lue H. Ylikankaan Jaakko Ilkasta kertovat tarinat, Jaakkokin teki kauppamatkoja Tukholmaan jne. ja oli näitä pohojalaisia isäntiä, eli kainulaisten jälkeläisiä. Tai lue Sally Salmisen tarinoita; pohjanmaan miehet kävivät rakentamassa laivoja Ahvenanmaalla, kuten myös 1700-luvulla Suomenlinnassa. - Tai jos et muuta keksi, niin lue vaikka seiskaa...

Lue lisää

Pohjoinen Suomi, Botnia eli muinainen Kainuu oli oma erillisalueensa Ruotsivallan ajalla. Pohjalaiset vartioivat ja puolustivat itsenäisesti itärajaansa 1700-luvun alkuun asti ja 1350-luvulta 1600-luvulle asti he suorittivat myös itsenäisesti sotaretkiä Vienaan ja karjalaan.
Suomalaisille ja hämäläisille keskiajan pohjalaiset olivat samanlainen vieras naapurikansa kuin virolaiset ovat meille nykyajan ihmisille.

lapin ukko kirjoitti:

Pohjoinen Suomi, Botnia eli muinainen Kainuu oli oma erillisalueensa Ruotsivallan ajalla. Pohjalaiset vartioivat ja puolustivat itsenäisesti itärajaansa 1700-luvun alkuun asti ja 1350-luvulta 1600-luvulle asti he suorittivat myös itsenäisesti sotaretkiä Vienaan ja karjalaan.
Suomalaisille ja hämäläisille keskiajan pohjalaiset olivat samanlainen vieras naapurikansa kuin virolaiset ovat meille nykyajan ihmisille.

Lue lisää

Ajattelisin kylläkin, ettei niin kovin vieras "suomalaisille", hämäläisille kylläkin. Koska nyk. Suomeen jääneet pohjalaiset (rusit / ruotsit) kauppamiehet ja viljelijät todennäköisesti laskeutuivat rannikkoa myöten aina Suomenlahden rantamille, Ahvenanmaalle, Gotlantiin jo huomattavasti aiemmin. Osan jatkaessa matkaa Eestiin, Itämeren, Pohjanmeren rannoille jne. (Visby ? olisiko ves-, vis- eli "vesikansan" kylä, ei "vepsäläisten")
Esim. M. Klingen "Muinaiset merivallat" kirjassa esitetty Nousiaisten kirkon kuva, josta K. kirj. "- suomal. olleen samantasoisesti varustettuja, kuin "ruotsalaisetkin" - Vaatetuksesta ym.päätellen, rannalla oleva joukko on käsittääkseni samaa porukkaa kuin tulijatkin. Eli samoja ruotseja/kainuita. Kuvassa oleva "Rolandin patsas" ja pakanoilta (hämäl.) valloitettu lohikäärmelippu kuvaavat nähdäkseni vakiintunutta yhteistyötä Pohjanlahden molemmin puolin. Tämä propakandistinen kuvahan on "sorvattu" myöhemmin, eli silloin kun "ruotsit" olivat jo vakiinnuttaneet kuningashuoneen sijainnin nyk. Ruotsiin.
Kveeni-nimen yhdistäminen suoraan varhaisiin kainulaisiin, ei ehkä anna oikeaa kuvaa. M. Haavio kertoo norjalaisten antaneen nimen silloin, kun osa "bjarmeista" pakeni Ruijaan, mongolihyökkäysten aikana 1100-luvulla. Samoihin aikoihin kun mainitaan "karjalaisten" nimi ensi kerran historian kirjoissa... Myöhemminhän kveeni-nimi vakiintui tarkoittamaan yleensä Suomesta, nälkävuosina ja muuten kalan perässä tulleita.
Sain muutama vuosi sitten Honkajoelta (E. Majakangas) sananparren: "Ruotsi ruualla, mustakansa murkinalla", joka selkeytti joitakin historian asioita.

lapin ukko kirjoitti:

Pohjoinen Suomi, Botnia eli muinainen Kainuu oli oma erillisalueensa Ruotsivallan ajalla. Pohjalaiset vartioivat ja puolustivat itsenäisesti itärajaansa 1700-luvun alkuun asti ja 1350-luvulta 1600-luvulle asti he suorittivat myös itsenäisesti sotaretkiä Vienaan ja karjalaan.
Suomalaisille ja hämäläisille keskiajan pohjalaiset olivat samanlainen vieras naapurikansa kuin virolaiset ovat meille nykyajan ihmisille.

Lue lisää

joka on ehkä eniten kirjoittanut kainulaisista, selvitti näitä asioita Orkneyin sagan ja Egilin saagan pohjalta. Orkneyin saagan Fundinn Noregr´issa kerrotaan, että Fornjotr hallitsi kahta maata, joita kutsutaan Finlandiksi ja Kvenlandiksi. Joten ennen keskiaikaa ja "Ruotsin valtaa" alueet olivat saman hallitsijan alaisuudessa. Ja käsitykseni mukaan nyk. hämäläiset tulivat Etelä-Suomen alueelle suuremmassa määrin vasta toisen vuosituhannen alkupuolella.

kun nuorena miehenä 50-luvun lopulla tulin Turkuun, ja pyysin kuppilassa KAHAVIA. Tuota kiitos-sanaa en muista, tuli kait harvemmin kiiteltyä, Oulussa asuessa, 50 v. sitten.