En löydä sanoja

vaikkakaan ei yhtään liikaakaan. :)

Helleterveisin,
Pera.

Minulla sanoja olisi,
mutta
kenelle ne sanoisin?

Hän, jolle
sanoa tahtoisin
lauseita kauniita,
puhuisin.

Ei niitä kuule,
vaikka huutaisin
Ei niitä lue,
vaikka kirjoittaisin.

Häkkinsä pimemään,
tunkkaisuuteen,
piiloon jää.

Kerran
hänen luottamuksensa
sain,
yhden ainoan päivän
ja yön.

Sen vain.

Odotan.
Sanoja sisälläni
vuosiksi eteenpäin.

Sanat eivät tätä
tunnetta rakkauden
kuvaamaan pysty
suuntaa kyllä antamaan

se on jotain suurempaa
tuolle puolen

ei sitä tarvitse ymmärtää
tai selittää

se vain on

niin ehdoton ja vapaa vain

välillä aivan kuin ei mitään
ja kaikki on

mitenkä tunteeni ilmaisen?
Sano se sanoin!
Tässä ja nyt!
Tunteiden tieltäkö oon eksynyt?

Missä voi sanani rakastaa?
Missä mun tunteeni kaikua saa?
Sulata tunteesi,hellimääm jää
rakkaus tuntesi ymmärtää.

Lämpöinen tuuli!
Vie kyyneleet pois,
niitä ei koskaan ollutkaan ois?
Toiveesi kuuli
saat rakastaa,
Margitan kyyneleet
kuivua saa.

Luin moneen kertaan runosi
joka sai ajattelemaan
myös omaa elämääni?????

KIITOS SINULLE J.

mielestäni olet löytänyt kaikki muut sanat kuin ne tarvittavat. Käytät hienoja sanontoja, silti jäät runosi ulkopuolelle eli uskottavuus kärsii. Huuda pelkosi ja kaipauksesi. Tee niistä käsin kosketeltavia. Älä pysähdy sorvaamaan lauseista kauniita, teennäinen sanajärjestys ei toimi tässä. Sinulla on tässä runon ainekset mutta muista, yksi valmiiksi mietitty runo on parempi kuin tuhat runoelmaa.