Löysin yhdeltä sivustolta seuraavaa tietoa:
"Bipolaari häiriö on erittäin vakava sairaus. Itsemurhariski on suuri, kuten muissakin vakavissa mielenterveyden häiriöissä. Itsemurhaa yrittää yli puolet hoidossa olevista potilaista, ja 10-20 prosenttia heistä onnistuu siinä."
Aika korkea itsetuhovietti ja onnistumisprosentti on myös korkea. Eli motivointi on pitkällä potilaalla.
Onko tämä % heti sairauden alkuvaiheessakin näin korkea vai nouseeko sairastumisprosessin myötä? Olen vasta tutustumassa sairauteen ja yritän omaisena päästä sisälle sairauden kehityssuuntaan.
"Bipolaari häiriö on erittäin vakava sairaus. Itsemurhariski on suuri, kuten muissakin vakavissa mielenterveyden häiriöissä. Itsemurhaa yrittää yli puolet hoidossa olevista potilaista, ja 10-20 prosenttia heistä onnistuu siinä."
Aika korkea itsetuhovietti ja onnistumisprosentti on myös korkea. Eli motivointi on pitkällä potilaalla.
Onko tämä % heti sairauden alkuvaiheessakin näin korkea vai nouseeko sairastumisprosessin myötä? Olen vasta tutustumassa sairauteen ja yritän omaisena päästä sisälle sairauden kehityssuuntaan.
Vastaukset 12
Vanhimmat
Eiköhän se riski ole suurimmillaan aina siinä vaiheessa, kun maniassa on ensin sössinyt ihmissuhteensa, raha-asiansa, työhommat ynnä muut ja siitä romahtaa depression puolelle. Silloin vituttaa muutenkin ihan riittävästi ja siihen päälle tulee vielä kunnon morkkis. Näitä tilanteita sattuu suurimmalle osalle potilaista useita kertoja elämän aikana. Riippuu, miten nopeasti vaihtelevaa tyyppiä sairastaa ja miten hyvin lääkitys puree.
muuten miettinyt, että miten työantaja suhtautuu bipon sairauteen, onko ymmärtäväinen vai onko se varoitukset ja potkut - automaattisesti?
Periaatteessahan sairaus ei saa olla syy irtisanomiseen tai edes varoitukseen, mutta käytäntö on toinen. Työnantaja ei välttämättä ole tietoinen työntekijän sairaudesta eikä työntekijästä itsestään välttämättä ole siitä edes kertomaan, jos tauti on jo päällä. Sitten toistuvasti pitkillä sairaslomilla oleva ja sekoileva työntekijä tulee kalliiksi. Kyllä työnantajilla on konstit päästä sellaisista eroon. Syyn ei tarvitse olla työntekijän sairaus, jonkun laillisenkin syyn varjolla se kyllä onnistuu. Turha niiltä on odottaa humaanisuutta tai ymmärrystä. Se on tulos tai ulos, jos ei olla jossain sosiaalisessa yrityksessä.
varmaan ammatteja, jossa bipoudesta voi olla hyötyä, esim. taide. Kun katsoo kuuluisia bipoja, joukkoon mahtuu näyttelijöitä, ohjaajia, kirjailijoita, kuvataiteilijoita sekä muusikoita. Toisaalta taidetyö on pitkälti yksityisyrittämistä, jolloin oma maanisuus ja depressiivisyys säätelee työn määrää, laatua ja mielekkyyttä.
Niin, noinhan se on, että työnantaja kyllä lopulta osaa pussittaa häiriintyneen työelämästä sivuun. Toisaalta, ehkäpä se on työpaikan hengen kannalta mielekkäämpää, loppupeleissä, vaikka yksilötasolla se olisikin tuhoavaa...
Kävi niin, että alkuun sairauttani hoidettiin vuosi masenuksena. Sitten hoito lopettetiin ja ensimäinen itsemurhayritys tuli kuin pommi taivaalta. Parissa päivässä kehittyi työssä käyvästä perheelisestä miehestä itsemurhakandinaatti. Siitä tie vei hoitoon. Sen takia avioliitto hajosi. Seuraavat kolme ja puolivuotta toistuvia itsetuhoyrityksi useita...ne laukaisi yksin jääminen. Sanosinpa että vain onnellinen sattuma esti sen että en onnistunut aivan. Positiivisena koen sen että kun kävin läpi tuon kivisen tien niin ymmärsin että mikään....ei mikään saa minua enää tekemään niin itselleni. Myöntää täytyy että ajatus on joskus kyllä käynyt mielessä,.......mutta nykyään osaan jo hakea ajoissa apua. Omalla kohdallani sanoisin että homma on tuolta alusta lukien parantunut huomattavasti. Elo on jo hyvin hallussa ja tasapainoista nyt kun sairastumisesta on n.7v. Mieltäni ilahduttaa suuresti tuo, että jaksat omaisena paneutua asiaan ja hakea tietoa. Kaikilla ei ole tuolaisia vierellä kulkijoita. Ei minullakaan ollut. Suuresti voimia sinulle. Tie voi olla pitkä ja kivinen, mutta saataapi kannattaa kulkea.
ihmeessä vakava masennushoito katkaistiin kesken kaiken? Entä terapia, katkaistiinko sekin?
Silloinen kotikuntani päätti säästää sairaala-ja hoitokuluissa. Otti ja erkani sairaanhoitopiiristä ja minä jäin siinä sitten sivuosaan. Hoito katkaistiin mielenterveystoimistossa, koska maksajaa ei enää ollut. Siinä he olisivat kylllä mielestäni voineet toimia toisinkin. Olisivat edes ohjanneet jatkohoitoon uudelle kotikuntani mielenterveyshoitajalle........vaan ei. Viimeinen käynti oli chokki...menin normaaliin keskusteluun. Keskustelu tunti kesti vartin ja eikun ulos. Käteen jäi vain isokasa lääkeitä ja ohje...lopettele varovasti. Niin tein ja sitten rysähti. Oli jäänyt vielä purkillinen unilääkeitä ja ne sitten otin.
Jumalan sana vahvistaa, ja antaa rauhan. JUMALA ON RAKKAUS. HÄN ANTAA MINUN SIELULLENI SEN TÄYTEYDEN. SANASSA SANOTAAN MITEN VOITTE NAUTTIA ILMAN MINUA, HÄN ANTAA MYÖS SEN UNEN JA SEN MITÄ HALAJAT. HÄN MINUSSA MYÖS SINUSSA. HÄN ANTAA HYVÄ MIELEN SIIS MIELEN RAUHAN JA TASAPAINOTUKSEN MITÄ LÄÄKKEET JA MAAILMAN TARJOTIN EI ANNA. JUMALALLA ON KAIKKI SINULLE MITÄ TARVISET ET TARVITSEE YHTÄÄN ENEMPÄÄ KUULUA HÄNELE. LUE SANAA SE TÄYTTÄÄ. IHMISELLÄ ON MYÖS TUNTEET JA LÄÄKKEET TURUTTAA. SE EI OLE TODELLISTA. JUMALA ON TODELLINEN. KÄY KOKOUKSISSA JA LUE SANAA ETSI USKOVAISIA YSTÄVIÄ. MIELI HELPOTTUU . SIUNAUSTA.
Tähän ei ole vastattu nyt yli puoleen vuoteen mutta heitän silti omat tietoni tähän väliin.
Kuulin jostakin että itsemurhan pahin piikki on silloin kun ollaan "sekavaiheisessa" jaksossa. Eli on manian ja depression oireita. Taudinkuva vaihteleva eli ei voi varmasti sanoa ollaanko maniassa vai masennuksessa.
Toisiksi pahin on sitten se masennus kovan manian jälkeen.
Jeesus voi sinut parantaa kaikista sairauksista,niin sisäisesti kuin ulkoisesti. hänelle ei ole mikää mahdontonta. hän puhdistaa ja antaa uuden mielen laadun . kun mieli ja sydän kuuluvuat Jumalalle niin siellä ei käy vihollinen sotkemassa ajatuksia tuomaan turhuuttaa tai valhetta näin voi olla. mutta turvaa Jumalaa mitkää lääkkeet ei autaaa sielun maailmaan ja mielen alueelle. Jumala parantaa. Jumalan sana on lääke haavoille. myös itse syytöksille. hän puhdistaa myös oman tunnon. Seuraamalla Jeesusta ja hänen askeleitaan siinä on viisautta ja tarkoitus. voima on olemassa hyvä ja paha.rukous auttaa ja Jumalan sana. itse kokennut voiman ja parantumisen rakkauden Jumala rakastaa minua ja sinua.
ihmiselle voi tulla kaiken näköistä ajatus maailmaan, mutta ajatus tulee ja menee mutta ei anna pesää tehdä. Jumala antaaa yksinäisyyteen ja parantaa sairauksia. myös pettymyksen haavat. Jumala vaikuttaa sisäiseen maailmaan antaa ihmiselle tarkoituksen. kaikki mennyt on mennyttää ja katso tätä päivää . Jumalaa antaa sanan kautta ihmiselle tarkoituksenja paljon rakkautta. niitäkin tunteita mitä ei oo saannut tai Jumala korjaa ihmisen sisältä päin. Jeesus on sydämen tuntia. olen itse kokenut prantumisen ja ehetymisen. siksi ymmärän toista ihmistä- hyvät jatkot ja kaikkea hyvää .käy seura kunnan kokouksissa. Jumalalle ei olee mitkää mahdotonta. olet hänelle rakas ja tärkeä.
Hyvä, että haluat tukea läheistäsi. Sitä hän tarvitsee. Älä hylkää häntä, vaikka esim. maniassa tekisi töllöntöitä tai pahassa debressiossa ei haluaisi ylläpitää sosiaalisia suhteita. Kuuntele hän aidosti. Yritä ymmärtää. Ajattele itsesi tilanteeseen, jossa mielialat vaihtelevat alati, eikä mikään aina auta. Kuoleman halusta eufroniaan.
Itse olen sairaalan kirjojen mukaan yrittänyt itsemurhaa viidesti, mutta on niitä useampiakin kertoja. Ne vain ovat jääneet muilta huomaamatta, koska lääkkeet eivät ole olleet "toimivia" päiviensä päättämiseksi.
Onnekseni mieheni on pysynyt rinnallani kaikesta huolimatta ja olen saanut paljon vertaistukea. Käyn terapiassa säännöllisesti ja minulla on aikamoinen lääkitys. Tällä hetkellä olen ollut saikulla ja kuntoutustuella yli neljä vuotta ja vuosi olisi taas edessä. Jospa tästä joskus toivutaan.