Miksi pyörit mielessäni mies!
Oli talvinen ilta ja pakkaset kun tapasin sut ekaa kertaa. Oikeestaan et tehnyt erityisempää vaikutusta ensimmäisellä kerralla, olit vaan ok-tyyppi, ihan tavallinen. Jännää oli se miten toit mieleeni erään henkilön suomi24:sta tai mesestä. Mutta halusin vaan saada uusia kavereita. (Muistin että olisit ollut poliisi netissä, mutta ammattisi on kai joku ihan muu), en ottanut asiaa edes puheeksi. Muistin kaiketi väärin.
En ole edes kysynyt sulta mitään, olen tohkeissani esitellyt vaan itseäni. Kavereilta olen saanut kuulla sinusta, oikeastaan vain hyvää.
Seuraavalla tapaamiskerralla kiinnostukseni alkoi jo herätä, mutta vain vähän. Kolmannella kerralla veit sydämeni mukanasi. Voi kumpa palauttaisit sen (hyvin pakattuna oikean osoitteeseen).
Mukaan on mahtunut myös pari juttua joiden jälkeen päätin että se oli siinä.
Unohtaisit sut, mutta olet niin fiksu ja komeakin, erilainen kuin aikaisemmat "poikaystäväni", jotka ovat lähinnä olleet huiputuksen kohteita ja kokeilu/seikkailusuhteita ja joissa en ole ollut vakavalla mielellä. Vaikka en ole bilettäjä tyyppi, kokeilunhaluinen vain. Sinusta en haluaisi seikkailua, vaan elämänkumppanin. Jos rakastat toista, voit unohtaa koko jutun.
Kuvittelin sanoistasi että ajattelit meitä yhdessä. Meidän välillä ei ollutkaan mitään, olen käsittänyt niin. Ehkä kuvittelin kaiken. Ehkä sinä inhoatkin minua, ehkä tulkitsin katseesi väärin. Ehkä katsoitkin kritisoiden vaatetustani ja tuijottelit rauhattomuuttani, eikä siinä ollut tunnetta. Pidät minua ehkä idioottina. Tai pidät jotakuta esteenä. Mutta haluan silti tavata sinut uudelleen ihan vaikka vaan ystävänä. En halua riidellä kanssasi. Minulla on tunne siitä että olet sukulaissieluni.
Miehelle naiselta.
Oli talvinen ilta ja pakkaset kun tapasin sut ekaa kertaa. Oikeestaan et tehnyt erityisempää vaikutusta ensimmäisellä kerralla, olit vaan ok-tyyppi, ihan tavallinen. Jännää oli se miten toit mieleeni erään henkilön suomi24:sta tai mesestä. Mutta halusin vaan saada uusia kavereita. (Muistin että olisit ollut poliisi netissä, mutta ammattisi on kai joku ihan muu), en ottanut asiaa edes puheeksi. Muistin kaiketi väärin.
En ole edes kysynyt sulta mitään, olen tohkeissani esitellyt vaan itseäni. Kavereilta olen saanut kuulla sinusta, oikeastaan vain hyvää.
Seuraavalla tapaamiskerralla kiinnostukseni alkoi jo herätä, mutta vain vähän. Kolmannella kerralla veit sydämeni mukanasi. Voi kumpa palauttaisit sen (hyvin pakattuna oikean osoitteeseen).
Mukaan on mahtunut myös pari juttua joiden jälkeen päätin että se oli siinä.
Unohtaisit sut, mutta olet niin fiksu ja komeakin, erilainen kuin aikaisemmat "poikaystäväni", jotka ovat lähinnä olleet huiputuksen kohteita ja kokeilu/seikkailusuhteita ja joissa en ole ollut vakavalla mielellä. Vaikka en ole bilettäjä tyyppi, kokeilunhaluinen vain. Sinusta en haluaisi seikkailua, vaan elämänkumppanin. Jos rakastat toista, voit unohtaa koko jutun.
Kuvittelin sanoistasi että ajattelit meitä yhdessä. Meidän välillä ei ollutkaan mitään, olen käsittänyt niin. Ehkä kuvittelin kaiken. Ehkä sinä inhoatkin minua, ehkä tulkitsin katseesi väärin. Ehkä katsoitkin kritisoiden vaatetustani ja tuijottelit rauhattomuuttani, eikä siinä ollut tunnetta. Pidät minua ehkä idioottina. Tai pidät jotakuta esteenä. Mutta haluan silti tavata sinut uudelleen ihan vaikka vaan ystävänä. En halua riidellä kanssasi. Minulla on tunne siitä että olet sukulaissieluni.
Miehelle naiselta.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.