asuntojen hintaromahdus

"Selvitysmiehen tehtävänä on huolehtia säätiön velkojen maksamisesta ja omaisuuden realisoinnista."

http://www.iltalehti.fi/uutiset/2010071512046519_uu.shtml

sanotaan kirjoitti:

"Selvitysmiehen tehtävänä on huolehtia säätiön velkojen maksamisesta ja omaisuuden realisoinnista."

http://www.iltalehti.fi/uutiset/2010071512046519_uu.shtml

no tuosta nyt on vähän ennen aikaista vetää sitä johtopäätöstä että ne tulisivat myyntiin. ja jos tulevat, niin sitten pitää lähteä varmaan ostoksille.

sanotaan kirjoitti:

"Selvitysmiehen tehtävänä on huolehtia säätiön velkojen maksamisesta ja omaisuuden realisoinnista."

http://www.iltalehti.fi/uutiset/2010071512046519_uu.shtml

Huvittava tämä tuhnujen ajatusmaailma: säätiö joutuu oikeuden päätöksellä realisoimaan omaisuutensa ja tuhnu kuvittelee, että pesänselvittäjä pistää 1 000 vuokraläävää paikalliseen Kiinteistömaailmaan myyntiin.

Pesänselvittäjäthän ovat (tässä järjestyksessä): laiskoja, ahneita ja tyhmiä. Jos eivät olisi noita, niin olisivat töissä kunnon asianajotoimistossa kunnon liksoilla eivätkä selvittelisi paskakasoja.

Kun pesänselvittäjän nimi on selvinnyt, tämän puhelin alkaa soida saman tien. Siellä soittelevat erilaiset sijoittaja ja apulaiset, jotka tarjoavat palveluitaan. Kaikkien malli on se, että ainakin pääosa vuokra-asuntokannasta myydään kertapakettina jollekin toiselle kiinteistösijoittajalle. Apulaiset tarjoutuvat tekemään myyntiduunin provikkapalkalla. Niinpä pääosa kämpistä on siirtynyt uuden vuokraisännän haltuun ennen kuin vuokralaiset ehtivät asiaa kunnolla huomatakaan. Välittäjän palkkio ja sijoittajan hintapreemio vain siirtyvät vuokriin.

Joissain tapauksissa osa kämpistä ei sovi uuden sijoittajan portfolioon tai tavanomaista älykkäämpi pesänselvittäjä näkee, että niistä saa paremman hinnan erikseen myymällä. Siten muutamia kymmeniä kämppiä saatetaan myydä erikseen. Joka tapauksessa määrä on niin pieni, että se ei sotke Oulunkaan kokoisen pikkukylän asuntomarkkinoita.

Niin, ja säätiöllähän ei ole kiire mihinkään. Siitähän ne väärinkäytökset syntyvät, kun rahaa on enemmän kuin on tarvis.

Kolmas ok-muuli kirjoitti:

Huvittava tämä tuhnujen ajatusmaailma: säätiö joutuu oikeuden päätöksellä realisoimaan omaisuutensa ja tuhnu kuvittelee, että pesänselvittäjä pistää 1 000 vuokraläävää paikalliseen Kiinteistömaailmaan myyntiin.

Pesänselvittäjäthän ovat (tässä järjestyksessä): laiskoja, ahneita ja tyhmiä. Jos eivät olisi noita, niin olisivat töissä kunnon asianajotoimistossa kunnon liksoilla eivätkä selvittelisi paskakasoja.

Kun pesänselvittäjän nimi on selvinnyt, tämän puhelin alkaa soida saman tien. Siellä soittelevat erilaiset sijoittaja ja apulaiset, jotka tarjoavat palveluitaan. Kaikkien malli on se, että ainakin pääosa vuokra-asuntokannasta myydään kertapakettina jollekin toiselle kiinteistösijoittajalle. Apulaiset tarjoutuvat tekemään myyntiduunin provikkapalkalla. Niinpä pääosa kämpistä on siirtynyt uuden vuokraisännän haltuun ennen kuin vuokralaiset ehtivät asiaa kunnolla huomatakaan. Välittäjän palkkio ja sijoittajan hintapreemio vain siirtyvät vuokriin.

Joissain tapauksissa osa kämpistä ei sovi uuden sijoittajan portfolioon tai tavanomaista älykkäämpi pesänselvittäjä näkee, että niistä saa paremman hinnan erikseen myymällä. Siten muutamia kymmeniä kämppiä saatetaan myydä erikseen. Joka tapauksessa määrä on niin pieni, että se ei sotke Oulunkaan kokoisen pikkukylän asuntomarkkinoita.

Niin, ja säätiöllähän ei ole kiire mihinkään. Siitähän ne väärinkäytökset syntyvät, kun rahaa on enemmän kuin on tarvis.

Ongelma on se, että säätiön omaisuusmassa on todella suuri. Sellaisia tahoja jotka kykenevät ja olisivat halukkaita ostamaan koko vanhojen asuntojen asuntokannan kerralla on hyvin vähän. Lähinnä tulee mieleen vakuutusyhtiöt, jotka ovat palanneet asuntosijoitusmarkkinoille 2000-luvulla. Toisaalta vakuutusyhtiöt ovat hajauttamisen osaajia ja tätä asuntokantaa leimaa keskittyminen Oulun seudulle. Toki niin paljon myydään könttänä kuin voidaan, mutta silti asuntoja riittää Kiinteistömaailmaan yksin kappaleinkin kymmenittäin tai jopa sadoittain ja se muuttaa markkinoita. Tämä sillä varauksella, ettei löydy mistään suurta yksittäistä ostajatahoa. Myynnin ajallisella hajauttamisella voisi säädellä tilannetta, mutta asuntojen lukumäärä on niin suuri, ettei siihen ole järkeviä edellytyksiä.

mutta.... kirjoitti:

Ongelma on se, että säätiön omaisuusmassa on todella suuri. Sellaisia tahoja jotka kykenevät ja olisivat halukkaita ostamaan koko vanhojen asuntojen asuntokannan kerralla on hyvin vähän. Lähinnä tulee mieleen vakuutusyhtiöt, jotka ovat palanneet asuntosijoitusmarkkinoille 2000-luvulla. Toisaalta vakuutusyhtiöt ovat hajauttamisen osaajia ja tätä asuntokantaa leimaa keskittyminen Oulun seudulle. Toki niin paljon myydään könttänä kuin voidaan, mutta silti asuntoja riittää Kiinteistömaailmaan yksin kappaleinkin kymmenittäin tai jopa sadoittain ja se muuttaa markkinoita. Tämä sillä varauksella, ettei löydy mistään suurta yksittäistä ostajatahoa. Myynnin ajallisella hajauttamisella voisi säädellä tilannetta, mutta asuntojen lukumäärä on niin suuri, ettei siihen ole järkeviä edellytyksiä.

Eikös niitä kämppiä ollut noin tuhat?

Pääosin lienevät halvahkoja kerrostaloasuntoja vuokrapinnoin. Oulun hintatasolla keskihinta taitaa jäädä alle 100 keuron eli koko possa alle 100 Meuroa. Koska kyse on kannattavasta busineksesta, jossa on reaalivakuudet ja vuokralaiset päällä maksamassa tuottoa, niin velkavipua saanee 80 prosenttia eli itse pitää rahoittaa alle 20 Meuroa. Kyllä tuollaisia sijoituksia voi tehdä jopa yksittäinen kiinteistösijoitusrahasto.

Mittakaavaa antakoon se, että VVO:lla on 39 000 asuntoa. Oulun alueen osuus Suomen väestöstä lienee reilu kolme prosenttia. VVO:n "tasainen" asuntomäärä Oulun alueella olisi silloin yli 1200 asuntoa.