Vaikka nimen keksiminen ei vielä omalla kohdallani ole ajankohtaista, haluaisin kysyä erästä asiaa. Kun on joskus tullut luettua keksusteluja "rumista / ällöistä" nimistä niin lähes poikkeuksetta tyttöjen nimistä mm. nimet Janita, Janika, Janica, Jessica, Jasmin, ym. samankaltaiset nimet useampikin sanoo olevan ällöjä tai rumia. Ja kun omasta mielestäni nuo ovat aina olleet mitä kauniimpia naisen nimiä. Voihan tietysti olla, että asiaan vaikuttaa myös se että satun tuntemaan pari erittäin viehättävää naista jotka omaavat ylläolevan nimen, mutta olen kyllä jo ennen heidän tapaamistaan ollut samaa mieltä noista nimistä. Ovatko nuo yllämainitut nimet mielestänne jollain tavalla ällöjä tai rumia, ja jos ovat niin miksi?
Janica, Janita, Jessica?
kkysymyss
311417
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 31
Vanhimmat
Kuulun tuohon ihmisryhmään, joka ei pidä noista nimistä. Niiden antajasta tulee mieleen huonosti koulutettu lähiö yh-äiti, joka on yrittänyt keksiä jotain "hienoa" nimeä lapselleen.
Työssäni olen tavannut näitä lähiölapsia, jotka eivät juuri erotu toisistaan nimen avulla. Jostain syystä minun on tosi vaikea muistaa, kuka on janita, kuka janika tai janica tai jannika taikka jannica. Nimet ovat liian lähellä toisiaan ja niitä tulee jatkuvalla syötöllöä lisää. Jonita, Jennita, Jenika, jenita, jacinda... Apua! Nämä ovat minusta persoonattomia ja tekemällä tehtyjä nimiä, johon ei liity mitään erityistä "kulttuuria".
kirjoittaa litanian "huonosti koulutettu lähiö yh-äiti", tulee minulle mieleen ihminen, joka on saanut vähäiset tietonsa amerikkalaisista saippuasarjoista.
Suomessa on korkeatasoinen koululaitos, ja kaikki suomalaiset, jotka ovat lastensaanti-iässä, ovat käyneet ainakin peruskoulun. Useimmilla on myös toisen asteen koulutus. Lähiöissä asuu äitejä laidasta laitaan, ja yksinhuoltaja osaa valita lapselle nimen siinä missä muutkin.
Kuinka ollakaan, yhdistettyäsi nämä tietyt nimet erääseen "kulttuuriin", vaikakkin kuvitteelliseen, väität, että niihin ei liity mitään erityistä "kulttuuria". Voisitko esittää muutamia nimiä, joihin sellainen kulttuuri liittyy?
Jos et pidä mainituista nimistä, niin se on oma asiasi, mutta älä perustele kantaasi ennakkoluuloisella, ihmisiä loukkaavalla teeskentelyllä.
Jos ihminen on käynyt koulua 15-16-vuotiaaksi asti eli vain peruskoulun, on hän minun mittapuuni mukaan kouluttamaton. Ilman ammattia. Samaa mieltä on työvoimaviranomaisetkin. Jos nuorella ei ole ammatiopintoja, ei irtoa työttömyyskorvauksiakaan.
Itse et osaa edes kirjoittaa, juntti.
Pelkän peruskoulun käyneitä on suomalasinuorista n. 10%. Kuinka moni heistä on antanut lapselleen jonkin edellä mainituista nimistä? Ja kuinka monen edellä mainittuja nimiä kantavan lapsen äiti on vailla työttömyyskorvauksia? Mihin muuten pyrit viestilläsi?
Maailmanlaajuisesti Suomen koulututustaso on hyvä sekä määrällisesti että laadullisesti.
Eiköhän ihmiset pyri viesteillään tuomaan ilmi mielipiteensä, johon heillä on oikeus. Minulla on samansuuntainen mielipide. Kouluttamattomat (kukkahattutäti voi lukea tämän:vähän koulutetut) ihmiset antavat useammin kuin muut lapselleen nimeksi näitä puheena olleita nimiä. Perustan mielipiteeni omaan empiiriseen tutkimukseeni. Työpaikkani tarjoaa tähän hyvän mahdollisuuden.
kuulla, että sinut on palkattu tekemään nimistöntutkimusta tuosta aiheesta. Odotan kiinnostuneena sen tulosten julkistamista muuallakin kuin Suomi24:ssä. Olisiko sinulla jo nyt joitakin alustavia tilastoja esitettävänä?
Koulutus ei aina takaa sitä, että ihminen on saavuttanut koulutuksen vaatimat tiedot ja taidot. Siinä kohtaa, kun peruskoulun ja ammattikoulun suorittanut ihminen ei tiedä mihin maanosaan Suomi kuuluu, tai mitä kieltä USA:ssa puhutaan - vastaus taisi muistaakseni olla "Amerikkaa!" .
Tai että peruskoulun ja ammattikoulun parturikampaajalinjan suorittanut parikymppinen nainen kutsuu englannin kieltä "erimaan kieleksi", kuten eräs BB-voittaja tuossa taannoin (kyseinen henkilö tulee varmasti pärjäämään ammattinsa turvin kuten myös ihanan luonteensa ansiosta, mutta entäpä ne joiden ammatti tai luonne ei pidäkään ihmistä elämän syrjässä kiinni?).
Silloin voidaan perustellusti väittää, ettei suomalainen koululaitos ole tehnyt tehtäväänsä ihan kaikkien kohdalla. Myös se, ettei oman kotimaan historiasta tiedetä edes itsenäisyyspäivää, tai sotien vuosilukuja, vuosikymmeniä tai edes vuosisatoja (kuten missikisafinalisteilta kysyttäessä jokin aika sitten huomattiin) on perusteltua asettaa kyseenalaiseksi näiden ihmisten suoriutuminen peruskoulusta saati toisen asteen koulutuksesta, puhumattakaan yliopistosta.
Taidat elää haavemaailmassa, jos uskot noin vakaasti suomalaiseen koululaitokseen ja sen tuotoksiin.
Henkilökohtaisesti voin kertoa lähipiiriini kuuluvasta miehestä, jonka koulutaivalta olen seurannut sivusta esikoulusta peruskoulun loppuun asti (olemme olleet koko tuon ajan samassa opetusryhmässä). Kyseinen mies, vaikkakin muuten aivan loistavan älykäs, ei ole kahteenkymmeneenviiteen ikävuoteen oppinut lukemaan kunnolla, ts. hän joutuu tavaamaan sanat kirjain kerrallaan.
Kyseisen henkilön lukutaidottomuus ei johdu hänen äo:staan (liki 150), eikä haluttomuudestaan lukea. Hän ei ole missään muussa suhteessa jälkeenjäänyt. Hän on hiljattain ruvennut saamaan oikeanlaista opetusta lukiongelmiinsa ja edistyy nyt suurin harppauksin.
Tämä kaikki johtuu siitä, että huolimatta hänen vanhempiensa painostuksesta, hänen lukihäiriötään ei ole ennen viime talvea lainkaan diagnosoitu. Hänen lukihäiriötään ei siksi myöskään ole koulussa otettu lainkaan huomioon, ja hänet on jätetty oman onnensa nojaan, tulemaan toimeen miten taitaa. Hän on päässyt peruskoulusta luetuttamalla muilla koulutehtävät ja sanelemalla muille vastaukset (ei siis kopioimalla muilta, ainoastaan apua pyytäen.)
Koko hänen tähänastisen elämänsä aikana häntä on pidetty tyhmänä ja laiskana poikana, vaikka viime talvena tehtyjen älykkyystestien mukaan hän on jopa reilusti tavallista älykkäämpi.
Viime talvena minä ja mieheni, jotka olemme tunteneet tämän nuoren miehen pikkulapsesta saakka painostimme häntä ottamaan elämänsä omiin käsiinsä ja hankkimaan apua. Nyt hän lukee itsenäisesti jo lyhyitä kirjoja, ja nauttii suunnattomasti lukemisesta. Hän aikoo myös lähteä opiskelemaan kunhan luku- ja kirjoitustaito ovat sopivalla tasolla. Tähän asti hän on luetuttanut pääsykoekirjat nauhalle ja opiskellut ne kuuntelemalla ja toistamalla, mutta pääsykokeisiin osallistuminen on pelottanut puutteellisen kirjoitustaidon vuoksi.
Jos suomalainen koululaitos voi näin alistaa normaalia älykkäämmän lapsen, nuoren aikuisen, miten käykään niille epäonnisille vähemmän älykkäille, joilla on muitakin oppimisvaikeuksia kuin vakava lukihäiriö?
Muistuttaisin, että ystäväni on todella läpäissyt suomalaisen peruskoulun oppimatta koskaan lukemaan.
- kaikki eivät opi kaikkea - huolimatta suomalaisen koulutuksen taso on maailmanlaajuisesti erittäin korkea. Asiasta on saatava runsaasti tietoa.
Meiltä puuttuvat ne "huonosti koulutetut lähiö yh-äidit (sic)", joista aiempi kirjoittaja on ehkä kuullut kerrottavan ulkomaalaisessa saippuasarjassa. Toisin kuin monessa muussa maassa, meillä nimenantoa säätelee nimilaki. Suomessa annetut nimet ovat siis nimilain mukaisia. Se, pitääkö niistä vai ei, on jokaisen yksityisasia. Mielestäni on kuitenkin huonoa käytöstä leimata ihmisten nimiä ja nimien antajia niin kuin tässä keskustelussa on tehty.
joukossa....itse käyttäisin kuitenkin "suomalaisempia versioita" esim mieluummin Janika kuin Janica.
Minusta on mautonta haukkua törkeillä sanoilla toisen valintoja asiassa kuin asiassa,ei kaikkien tarvitse kaikista pitää mutta jos tarve vaatii että mielipiteensä tulee ilmaista sen voi tehdä myös kohteliaasti ja "nätisti."
Ehkä nämä nimet herättävät "ällötyksen" olemalla niin samanlaisia keskenään?
Vaikka on muitakin samantyylisiä nimiä (Marita, Marika, Merita, Melissa...), niin nuo kertomasi nimet on niin uusia, että niitä tapaavielä kovin harvoin yli neljäkymppisillä.
C-kirjain suomalaisessa nimessä on mielestäni usein aika turha, koska sen voi korvata k:llakin,
mutta nämä ovat taas niin makuasioita.
Mitä tulee aiemmin mainittuihin lähiö- ja yksinhuoltaja-äitien nimenvalintoihin,
niin olen tavannut näitä nimiä hyvin koulutetuissa ehjissä perheissäkin.
Minä en ole tavannut noita nimiä korkeasti koulutetuilla. Asun vahingoissa lähiössä, jossa asuu Suomen koulutettuin väestö. Näitä nimiä ei täällä juuri näe, paitsi mitä nyt yhdellä lapsella, jonka äiti sai hänet 16v tyttösenä jonkun suklaasilmän kanssa.
En oikein ymmärrä mitä tarkoitat kun sanot "olemalla niin samanlaisia keskenään". Vai tarkoititko että jos antaisi nuo kaikki kolme nimeä yhdelle lapselle, siinä tapauksessa olen samaa mieltä.
Melko uusia nimiähän nuo ovat, meinaat siis että vanhemmat ihmiset vierastavat niitä vielä?
C-kirjain on aika se ja sama mielestäni, en tarkoittanut että nuo nimet tarvitsevat välttämättä sen c-kirjaimen, pidän niistä yhtälailla vaikka olisivat k:lla kirjoitettu. Olen silti osittain kanssasi samaa mieltä, joskus näkee nimiä joissa c:tä on käytetty ainakin omasta mielestäni liikaa esim. joku Marccu, Chia. En tiedä sitten miksi mielestäni esim. Jessica näyttää kirjoitettuna paremmalta kuin Jessika. Janika - Janica taas mielestäni täysin yhdentekevää.
Itsekin haluaisin vielä kommentoida tuota lähiö-yh-äiti juttua, että en kyllä voi oikein samaistua. Tunnen pari naista joilla on juuri näitä Janette, Jessica, Janika nimiä ja he tulevat ihan vakaista ja hyvin koulutetuista perheistä ja ovat itsekin hyvin koulutettuja ja elämässään menestyviä ihmisiä. Enkä kyllä oikein ymmärrä miksi yh-äiti olisi sen kykenemättömämpi nimenvalintaan kuin normaali perheenäiti. Hieman omituinen perustelu mielestäni.
Et asu ainoassa Suomessa olevassa lähiössä.
Tarkoitin sitä, että ihmisten on helppoa vastata ällö-nimiksi juuri Janikat, Jessikat, Jeminat jne,
koska tuo litania on niin helppo sanoa - nimet on niin samanlaiset.
Marita/Marika/Mariina jne. on nekin samanlaisia, mutta jo vakiintuneet nimiksi.
Ne on kaikki johdettu Maria-nimestä, kun taas nuo "J-sarjan" nimet ovat ikään kuin kekimällä keksitty.
MIKSI NOITA HEMMETIN C-KIRJAIMIA PITÄÄ TUNKEA NOIHIN NIMIIN?????????????????????????????????????????????
No, makuja on monia. Minä en pidä noista nimistä, mutta joku muu pitää ja se on hyvä! Kuulin hiljattain myös nimen Jenita. En tykkää siitäkään, mutta sinä saattaisit ehkä pitää?
Hyvä kun otit tuon esille, oli tarkoitus mainitakin asiasta. Eli noista Je- alkuisia tytönnimistä (sitä Jessicaa lukuunottamatta) kuten Jemina, Jenita, Jennika ja mitä lie en jonkun syyn takia oikein välitä. Mutta nuo Ja- alkuiset ovat kuitenkin mieleeni. Onhan sitten jotain vähän perinteisempiä Je- alkuisia tytönnimiä kuten vaikka Jenni, mikä on puolestaan on ainakin omasta mielestäni ihan kelpo nimi.
XSCEDRTUYIO
"MIKSI NOITA HEMMETIN C-KIRJAIMIA PITÄÄ TUNKEA NOIHIN NIMIIN????????????????????????????????????????????? "
Olisi varmaan pitänyt jättää ne pois tästä kirjoituksesta ja kirjoittaa k:lla, pelkäsinkin vähän että ne keräävät huomion siltä olennaisimmalta aiheelta. En usko, että noita edellämainittuja nimiä inhotaan ainoastaan sen c-kirjaimen vuoksi, olen nähnyt monen listaavan noita nimiä inhokkilistoihinsa vaikka olisivatkin vain k:lla kirjoitettu. Mutta itse kysymykseesi, täysin makuasia, omasta mielestäni ainakin nimessä Jessica c-kirjain ei tee nimestä liian eksoottista, sama juttu tossa Janicassa. Joistain nimistä olen tosin sitä mieltä että c:t voisi jättää suosiolla pois, listasinkin jo niitä nimiä tuossa ylempänä.
Mielenkiintoinen kysymys. Tuossa 90-luvulla juurikin nämä nimet oli aika suosittuja. Silloin ne ehkä valloittivat uutuudellaan ja nuorekkuudellaan, ja nimiä annettiin paljon. Yleensä vaan nimimuoti muuttuu, ja nyt 2000-luvulla nuo nimet ovat jo jääneet muodista Ainojen, Emmojen, Ellojen ja Helmien tieltä. Huomaa: modernien nimien ihannointi vaihtui toiseen ääripäähän: perinteisten, vanhojen nimien suosioon.
Janikaa ja Janitaa tavattaan niin idyllisissä korkealuokkaisissa perheissä kuin vähävaraisissa yh-perheissäkin. Moni mainitsee nimien aiheuttamaksi mielikuvaksi juuri tuon lähiöperheen. Ei se välttämättä ole ihme. Itse satun tietämään perheen, jossa on ainakin 5-6 lasta, ja (facebook) kuvien perusteella lapset ovat vähän "nuhjuisia", likaisissa vaatteissa ja takkuiset tukat, ja lasten muka-hienot nimet (Jennyfer, Jacmin, Joacim, Johnny (vai John?)....) on kirjoitettu kuvateksteiksi... Miksi ei Jenni, Jasmin, Joakim/Jooa ja Juho? Kieltämättä korvaani vähän epäonnistunutta "erikoisuudentavoittelua".
toinen kappale on täysin vastenmielinen. Mihin sillä oikein pyrit?
Hän pyrkii tuomaan esiin mieliteensä. Mihin itse pyrit?
Pikemminkin omat ennakko- ja harhaluulonsa.
Minä pyrin hieman hillitsemään moista tolkuttomuutta ja ihmisten/perheiden leimaamista.
Onko Primrose sinun asiasi puuttua ihmisten kirjoituksiin ja hillitä niitä? Eiköhän se ole moderaattoreiden tehtävä, he kun täällä muutenkin hoitavat tuon sensuuripuolen.
Ennakko- ja harhaluulot ovat luonnollisesti osa ihmisen ajatusmaailmaa ja siten myös mielipiteitä, ja jokaisella on oikeus tuoda niitä esiin. Ikävä kyllä.
Antaisit jo olla. Teet itsestäsi naurunaiheen riehumalla täällä. Jos ahdistaa, älä lue näitä. Turhaan hankit itsellesi pahan mielen.
Mitkäköhän Primmyn omien lasten nimet mahtavat olla, kun noin innokkaasti puolustaa näitä muiden kammoamia nimiä.
Primrose (os. Kukkakimppu I) on tuttu minullekin jo vuosien takaa. Hänellä ei lapsia, on ikäneito.
sinun asiasi puuttua minun kirjoituksiini ja hillitä niitä? Antaisit olla.
Hyvä, jos teitä muitakin naurattaa. Minua naurattaa varsinkin alalpuolella käytävä minua kosekva keskustelu.
Kesäterveisin,
nyt kuitenkaan ihan varma?
uusiksi yhden lauseen: Minua naurattaa varsinkin alapuolella - vai asettuuko se sittenkin yläpuolelle - käytävä minua koskeva keskustelu.
mielessä, että saatat tarkoittaa minua. En tietenkään voi täällä kertoa lasteni nimiä, varsinkaan nyt, kun kuulin havainnoitsijalta, ettei minulla lapsia olekaan. Huh!
Ei noissa nimissä mun mielestäni mitään vikaa ole,mutta ainoa asia mikä hieman rasittaa on se,että näitä saman tyylisiä nimiä on tosiaan jo aika monta,ja sitten niitä pitää vielä keksiä kokoajan lisääkin..
Itselläni on aina ollut erittäin hyvä nimi muisti,mutta ymmärrän kyllä,jos useimmat menevät etenkin näissä nimissä sekaisin.Päiväkodissa tai koulussa,josta löytyy niin Janitaa,Janikaa,Janinaa,Jenitaa,Jeminaa,Jeninaa yms. on aika paljon muistamista kuka on kuka.Sen vuoksi en ihmettele yhtään,että etenkin jotkut päiväkodintyöntekijät tai opettajat saattavat kokea nämä nimet lapsilla rasittavina,kun ne tahtovat mennä niin helposti sekaisin.Ymmärrän myös sen,että jotkut taas eivät pidä näistä nimistä ihan vain sen vuoksi,että ne kuulostavat väkisin väännetyiltä,ja silloin tulee heti ensimmäisenä mieleen erilaisuuden tavoittelu.
Oma nimeni on kuitenkin Jenita,enkä ole koskaan pitänyt sitä mitenkään keksimällä keksittynä,ja sen vuoksi rumana tai ällöttävänä nimenä.Tiedän,että sain sen siksi,että äitini oli ihastunut Janika ja Janita nimiin,mutta isäni taas ei halunnut minulle kumpaakaan niistä,koska nimessä oli Jani,joka on pojan nimi.Sen vuoksi sain nimen Jenita,jonka vanhempani löysivät silloisesta Kaksplus-lehdestä.En itsekään pidä kaikista näistä kolmitavuisista J-alkuisista nimistä,kuten Janita,Jonita,Jenina,Jemina,Jamina,Jenira,Jenisa yms.Mutta makunsa kullakin!Nimiä keksitään kuitenkin kokoajan lisää,ja onhan se erilaisuus myös nimissä rikkaus :) Olisihan sekin rasittavaa,jos kaikilla olisi sama nimi.Silloin olisi pakko keksiä kokoajan lempinimiä (ainakin koulussa),eikä ihmisiä voisi kutsua heidän omalla nimellään.
Pidän nimestäni siksi,että se on harvinainen,eikä minua voida ainakaan nimeni perusteella sekoittaa toiseen henkilöön.Monikaan ei voi myöskään olla kyllästynyt nimeeni,koska olen monesti ensimmäinen,jolta he sen kuulevat.En ole itsekään henkilökohtaisesti törmännyt vielä yhteenkään kaimaani.
Koen nimeni kuitenkin rasitteena sillon,kun tutustun uusiin ihmisiin ja esittäydyn heille.Nimeni kuullaan lähes poikkeuksetta väärin,tai sitten ihmiset luulevat kuulleensa väärin,ja muuttavat itse sen todennäköisempään muotoon,kuten Janitaksi tai Jenikaksi.Olen kuitenkin opetellut sanomaan nimeni erittäin selvästi painottaen äänelläni jokaista tavua,ja kyllä se nykyään kuullaan lähes aina oikein (jopa baarissa).Mutta sen oikein muistaminen onkin sitten toinen juttu..Vaikka olisin ollut jo useamman viikonkin töissä samassa paikassa,niin silti joku kutsuu minua aina Jeminaksi tai vastaavaksi..Ymmärrän kyllä,ettei kaikkea voi muistaa,mutta kyllä se silti jotenkin aina loukkaa,kun sanotaan,että "Hei Janika..Jenina..Vai mikä sä nyt ootkaan?"
Hienoja ja kauniita nimiä ovat, omakin nimeni kuuluu yllämainittujen nimien listaan ja minun ei ole koskaan tarvinnut ajatella että nimeni olisi ruma/ällö !