Onko Ilomantsissa karjalankielen elvytystoimintaa? Olis syytä olla.
Karjalankieli
-__________________-
10565
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 10
Vanhimmat
karjalaksi. Pakohtetah opastautumah nikuin ruotsin kieltäi pitäy pakolla neuvvuo.
Jos missä niin Ilomantsissa pitäis vaalia Karjalan kieltä! Mutta ei tajuta koko asiaa
Vittu mitään karjalaa, lapin kultaa se olla pitää ja pontikkaa välillä. Rupeaa kieliä tulemaan ja turpaan sillon tällöin.
Tuo rushkiemustu = ruškiemušta karjalankielellä eikä kuten tuo ryhmä väärin kirjoittaa eli ei rushkiemustu.Tuo ryhmä vääntää tuon punamusta venäläisittäin. Eli ovat venäläisiä eikä karjalaisten jälkeläisiä. Yritetään jotenkin että karjalaiset ois venäläisiä ....
Aika vaikeata on alkaa etsimään niitä evakko- karjalaisia kun ovat jo ne evakot melkein menneet kaikki ilimavoimiin tai hajonneet maailman tuuliin. Kielikin on kuin latina että kun sitä ei ole käytetty niin se häviää/ on jo hävinnyt. Ja se alue joka oli Pohjois-Karjalaa ja meni Neuvostololle niin ne immeiset puhui pohjoiskarjalaa joka on levveempöö ja savolaisempoo kun esim Lappeenrannassa murre.
Miksi olisi syytä olla?
Ehkä olisi. Oon evakon lapsi. Pystyn vielä pagisemahan karjalaksi. Ukki pagisi ja aina suakkunat kerto mulle karjalaksi. En täyvellisesti karjaloo murra vain paljon jäi mieleen. Eihän sitä pitä unohtaa. Hieno kieli ja kulttuuri. Mielellään vielä pagisen jos löytyy saman sukupolven ja ikäsii pagisijoita.
Kuulostaa mukavalta, mun koko sukuni on Karjalasta. Harmi etteivät isovanhemmat koskaan puhuneet mulle karjalankieltä, niin olisin oppinut sitä. Taisivat osata myös Venäjää, ainakin mummo.
Ukki puhu myös venäjää. Oli ollut kolme vuotta Murmanskin rataa rakentamassa ennen sotia. Rajat ollu auki silloin aikonaan melko vapaa liikkuvuus Ukki haastoi. Tilanteen muuttuessa ennen talvi sotaa rajat jo laitettu kiinni. Ukki oli ennen tavi sotaa sanonu suvet tullaan suvet tullaan. Paljon tuli rajan yli susia kun venäjä toi joukkojaan rajalle eillä suvet pakeni. Pagistaahan kuule karjalaa emme sitä unoha. Niin kaunis oli karjala. Paljon ukkia kuuntelin pienenä poikana. Puhui karjalaa ja välillä venäjää. Ukki oli syntynyt 1886. Ei tainnu siihen aikaan kun talvi sota sytty päästä enää rintamalle. Huolto ja muista töistä kertoi sodan aikana. Pieni karjalan kielen oppi tunti. Terviissii työttiihn työttiin käskettiin sanoo. Aika paljon muistan ukin paginoita. Ymmärrän hyvin jos joku pagisoo karjalaa. Olis mukava pitää yllä kieltä. Olen evakon lapsi juuret Karjalassa. Ikää mulla on jo jonkun verran en oo vielä ikä loppu. Hyvä kunto ja mieli virkeä. Vois jakaa muistojaan jos nuorempia kiinnostaa.
Jokaisella halukkaalla on mahdollisuus elvytellä mitä kieltä tykkää, harrastuksena tai diivailuna. Pysyköön kielensä kanssa kaapissa. Turha tuputella tai luulla olevansa erityiskohdeltava.
Viranomaisasioinnissa Suomen viralliset kielet ovat suomi ja ruotsi. Vuodesta 1992 alkaen myös saame saamelaisten kotiseutualueilla. Yritykset saavat ihan ite valita mitä kieltä käyttävät. Kieliasioissa niiden toimintaa ei säätele perustus- tai kielilaki, olipa kyse valtion omistamasta osakeyhtiöstä tai Takahikiän pullapuodista.
Jupinat jostain karjalan tai vaikka swahilin kielen erityisasemasta voit survoa vaikka sukanvarteen.