mutta työtä se saattaa vaatia.
Meillä uusperhe todella toimii, mutta kyllä se vei aikaa muutaman vuoden.
Oman lapseni suhteen luonti mieheni kanssa kesti aikansa, oman suhteeni luominen miehen lapsiin
ehkä pidempään johtuen siitä että he ovat etälapsia.
Miehen suku otti minut avosylin vastaan, ja oma sukuni suorastaan palvoo miestäni.
Suurimmat kannot kaskessa on olleet nämä ext. Oman exäni kanssa hankaluuksia oli ensimmäiset pari vuotta. Lopulta kyllästyin ikuiseen tappeluun ja tein aika radikaalia liikkeitä, tosin koskaan en estänyt lapsen ja isän tapaamisia. Tuo kaikki johti siihen että exäkin tajusi että sovussa on mukavampaa ja olemme erittäin hyvissä väleissä olleet siitä asti.
Miehen exsästä on sitten harmia ollut enemmän. Olin aluksi puuttumatta koko asiaan, mutta kun yhteen muutettiin niin toki nuo exn temput vaikutti myös minuun ja lapseeni. Miehen ex kirjoitteli vähän väliä viestejä joissa ennusteli meille eroa ja sanoi suoraan että hän pyrkii liittomme rikkomaan.
Lopulta mulla meni kuppi nurin noihin ikuisiin vaatimuksiin ja ikuiseen haukkumiseen. Sanoin miehelle että hänen exänsä todella onnistuu rikkomaan meidän liiton jos mies ei pysty ex-akkaansa ruotuun laittamaan.
Onneksi mies tajusi tilanteen, ex:n kanssa on toimittu kuten minä aikoinaan toimin omani kanssa kun oli hankalaa, ja toivotaan että vielä tulee se hetki kun miehenkin exn kanssa pystyy asiat sopimaan suoraan ilman riitoja.
Miksi sitten tämä kaikki vaivannäkö ? Olen nyt aikuisena naisena rakastuneempi kuin koskaan. Koen joka päivä että minua rakastetaan. Olen onnellinen siitä että olen saanut elää maailman ihanimman miehen kanssa kuusi vuotta. Lapseni suhde mieheeni on ihailtava. Olen saanut elämääni myös kaksi ihanaa lasta, mieheni lapset, jotka ovat minulle todella tärkeitä.
Niinä vaikeinakin hetkinä kun esim miehen ex on aiheuttanut hankaluuksia ja uhkaillut jos vaikka millä, niinäkin hetkinä kun on laittanut asiat vaakakuppiin on todennut että plussat voittaa reilusti.
Vanhojen liittojen virheistä on opittu. Me emme esim ole kunnolla tapelleet kertaakaan kuuteen vuoteen, kun vanhassa liitossa tapeltiin lähes viikottain.
Siis itse olen sitä mieltä että tässä liitossa haluan olla loppuelämäni ja teen kaikkeni että tämä liitto myös säilyy. Mieheni onnellisuus on minun onneni.
Meillä uusperhe todella toimii, mutta kyllä se vei aikaa muutaman vuoden.
Oman lapseni suhteen luonti mieheni kanssa kesti aikansa, oman suhteeni luominen miehen lapsiin
ehkä pidempään johtuen siitä että he ovat etälapsia.
Miehen suku otti minut avosylin vastaan, ja oma sukuni suorastaan palvoo miestäni.
Suurimmat kannot kaskessa on olleet nämä ext. Oman exäni kanssa hankaluuksia oli ensimmäiset pari vuotta. Lopulta kyllästyin ikuiseen tappeluun ja tein aika radikaalia liikkeitä, tosin koskaan en estänyt lapsen ja isän tapaamisia. Tuo kaikki johti siihen että exäkin tajusi että sovussa on mukavampaa ja olemme erittäin hyvissä väleissä olleet siitä asti.
Miehen exsästä on sitten harmia ollut enemmän. Olin aluksi puuttumatta koko asiaan, mutta kun yhteen muutettiin niin toki nuo exn temput vaikutti myös minuun ja lapseeni. Miehen ex kirjoitteli vähän väliä viestejä joissa ennusteli meille eroa ja sanoi suoraan että hän pyrkii liittomme rikkomaan.
Lopulta mulla meni kuppi nurin noihin ikuisiin vaatimuksiin ja ikuiseen haukkumiseen. Sanoin miehelle että hänen exänsä todella onnistuu rikkomaan meidän liiton jos mies ei pysty ex-akkaansa ruotuun laittamaan.
Onneksi mies tajusi tilanteen, ex:n kanssa on toimittu kuten minä aikoinaan toimin omani kanssa kun oli hankalaa, ja toivotaan että vielä tulee se hetki kun miehenkin exn kanssa pystyy asiat sopimaan suoraan ilman riitoja.
Miksi sitten tämä kaikki vaivannäkö ? Olen nyt aikuisena naisena rakastuneempi kuin koskaan. Koen joka päivä että minua rakastetaan. Olen onnellinen siitä että olen saanut elää maailman ihanimman miehen kanssa kuusi vuotta. Lapseni suhde mieheeni on ihailtava. Olen saanut elämääni myös kaksi ihanaa lasta, mieheni lapset, jotka ovat minulle todella tärkeitä.
Niinä vaikeinakin hetkinä kun esim miehen ex on aiheuttanut hankaluuksia ja uhkaillut jos vaikka millä, niinäkin hetkinä kun on laittanut asiat vaakakuppiin on todennut että plussat voittaa reilusti.
Vanhojen liittojen virheistä on opittu. Me emme esim ole kunnolla tapelleet kertaakaan kuuteen vuoteen, kun vanhassa liitossa tapeltiin lähes viikottain.
Siis itse olen sitä mieltä että tässä liitossa haluan olla loppuelämäni ja teen kaikkeni että tämä liitto myös säilyy. Mieheni onnellisuus on minun onneni.
Vastaukset 10
Vanhimmat
Onnea teille kaikille ja pidä pintasi sen miehen exän kanssa.
pukkaa, juuri tälläiset ainaiset exän haukkumiset ja lasten haukkumiset luovat ja lyävät vettä kiukaalle!! Tarkoituksella haetaan tänne riitaa!
kuka tässäkin kirjoituksessa haukkui lapsia HÄH
Sä olet oiva esimerkki siitä millaisia paskoja ext voi olla.
että tosielämästä löytyy exiä jotka osaavat olla piruja toisilleen? Useasti se exä jonka luona lapset eivät asu, aiheuttaa eniten ongelmia.
Onko tän palstan vanhemmat teinivanhempia jotka eivät tiedä perhe-elämästä yhtään mitään, varsinkaan uusperheiden elämästä yhtään mitään. Kommentit ovat jumalattoman lapsellisia ja läpät silmillä tehtyjä.
Nuorilla äideillä ja isillä ei ole elämänkokemusta, varsinkaan perhe-elämän kokemusta. Hetken huumassa tehdään lapsi ja erotaan vuoden päästä ja kun toinen löytää uuden, niin piru on irti sen jälkeen.
Kokemuksia näistä tapauksista löytyy yllinkyllin työni puolesta.
et tosta noin vain naps, koko miehen suku ja exät ja lapset on kontallaan hänen edessään... katkera kun on kun itsellä ei ole ollut perhettä ja lapsia... ym, niin muillakaan ei saisi olla.
Ne on vähän liian omistushaluisia, ja en yhtään äitiä tunne, joka omat lapset antaisi mielellään vieraalle?
Meillä ei edes suvaita että mun exä toisi kylille naisensa vaikka ite täällä ramppaa joka päivä.
on ääliö
että exät ja nyksät ovat ystäviä. Minä en ikinä voisi lasteni kanssa kuvitella, että me olisimme miehen uusien naisten kaveri? ei edes sitä että haluaisimme tuntea ja nähdä häntä tai kustumme häntä kotiin. Meillä ei ole mitään tarvista hänen laastarisuhteillaan.
Suvun kesken aina pohdimme mitä mies miettii kun hylkäsi lapsensa ja meidät koko suvun. Ei ollut kyllämiehen omasta päästä lähtenyt juttu, kyllä tämä perheenrikkoja oli se joka laittoi miehen ajatukset uusiksi ja käänsi pään lapsiaan vastaan.
Siksi olemme onnellisia, kun minä ja lapset ja suku tietää, että vika oli vain miehessä ja hänen uusissa seuralaisissaan. Ei meissä.
tekstejä tälläkin palstalla suurin osa,eli melkein kaikki.Ei ehkä tajua kuinka onnellinen hänen exmiehensä on,päästyään tuosta idioottimuijasta eroon.Ei tajua sitäkään,ettei exmies ikinä kehtaa uusille naisilleen näyttää kuinka hullun akan kanssa on lapsia pökkinyt.
miten hyvin voi elämä mennä, kun pääsee ääliö miehestä eroon! Lapekin voivat paremmin, kun isä jätti heidät kokonaan, eikä anna enää katteettomia lupauksia. Jos isä vaihtaa lapet uusiin naisiin ja on heidän pompoteltavina, niin kyllä se pienikin lapsi jo tajuu, ettei sellanen ole isä.
Jos mie vaihtaa lapet jvaimon uusiin naisiin, niin se on hänen moka, ei meidän, eikä meidän tarvi hyväksyä hänen ratkaisuaansa, ja hänen naisia kahvitella. Onneks mies tajusi myös pitää naiset erossa lapsistamme, jottei ole koskaan saaneet huonoja vaikutteita elämäänsä. Siinä miehelle pisteet. Mutta näin meillä j a tämä oli meidän paras ratakaisu lapsia ajatellen, ettei he joudu isnä kiistakapaulaksi ja naistensa haukuttaviksi.
nyt hyvät ihmiset vastatko lissulle. se on niin kun heittäis bensaa liekkeihin.
muistakaa että tyhjät tynnyrit kolisevat eniten.