kertokaa!

ole jos lasta ei ole tunnustettu. Mutta onhan se lapsen takia parempi kysyä lupa.

1. Vaihtoehto:
Nykyinen miehesi voi tunnustaa lapsen, jolloin hänestä tulee lapsen juridinen isä Väestörekisteriin. Siinä vaiheessa ei käsittääkseni ole pakko siinä vaiheessa tehdä dna-testiä. Ongelma on siinä, että lapsen biologisella isällä on isyyttään epäillessään oikeus vaatia isyyden varmistamista ja tämä oikeus säilyy käsittääkseni 5 vuotta lapsen syntymästä (en ole varma muistanko aikarajaa oikein). Myös lapsi voi myöhemmin vaatia isyyden varmistamista tai ottaa vaikka itse dna-näytteen (hius, tupakantumppi yms), jonka toimittaa DNA-testejä tarjoaviin palveluihin. Näitä firmoja löytää erittäin helposti netistäkin googlettamalla. Tällöin isyyshuijaus luonnollisesti paljastuisi, koska taustalla ei olisi adoptiojärjestelyitä.

2. Vaihtoehto:
Keskustelet lapsesi biologisen isän kanssa asiasta aikuismaisella tavalla ja päädytte johonkin ratkaisuun yhteistuumin. Ratkaisu voi olla isyyden tunnustaminen ja adoptio, isyyden tunnustaminen ja tapaamisoikeudet, isyyden tunnustaminen ja poissaolo lapsen elämästä jne. Isyyden tunnustaminen merkitsee aina myös elatusmaksujen maksamista, minkä vuoksi jotkut miehet haluavat oikeudestaan luopua. Toiset taas kokevat oman lapsen niin tärkeänä asiana, etteivät halua olla kokonaan poissa lapsensa elämästä. Joskus adoption jälkeenkin esim. biologiset isät tapaavat harvoin (esim. 1-3 vuoden välein) lapsiaan. Halutessasi voit käydä tätä ennen ja/tai biologisen isän kanssa kotikuntasi sosiaalivirastossa, jossa työskentelee lastenvalvojia, joiden tehtäviin kuuluvat mm. isyysasiat, elatusmaksut yms. Tässä esimerkiksi linkki Vantaan lastenvalvojen nettisivulle: http://www.vantaa.fi/i_perusdokumentti.asp?path=1;135;137;220;4720;4754

3. Vaihtoehto:
Et kerro lapsesi biologiselle isälle lapsesta etkä vahvista kenenkään isyyttä tässä vaiheessa. Lastenvalvojan luona joutunet joka tapauksessa asioimaan mm. elatusmaksuja halutessasi, joten tällöin sinulla pitää olla jokin peitetarina lapsesi isättömyydestä ("olin niin hirveässä kännissä enkä edes kysynyt sen miehen nimeä"). Lapsesi etu on saada tietää totuus alkuperästään ja lastenvalvoja tulee näitä vaikeita asioita kysymään, koska hänen työnsä on puolustaa lapsesi ja muidenkin lasten etuja. Jos isyyttä ei tunnusteta, nykyinen miehesi voi myöhemmin hakea lapsesi adoptiota, mutta silloin teidän täytyisi olla naimisissa jne. Joka tapauksessa adoptio merkitsee sitä, että joutuisitte keskustelemaan adoptiosta sosiaalityöntekijöiden kanssa ja hoitamaan asiaan liittyvän byrokratian. Adoptio on sitova juridinen toimenpide (periminen, täyshuoltajuusoikeudet, usein lapsen nimenmuutos yms), joten siihen ei yleensä lähdetä ihan lyhyiden ihmissuhteiden kohdalla.

Suosittelen rehellisyyttä - erityisesti lasta kohtaan ja lapsen vuoksi.

emloK kirjoitti:

1. Vaihtoehto:
Nykyinen miehesi voi tunnustaa lapsen, jolloin hänestä tulee lapsen juridinen isä Väestörekisteriin. Siinä vaiheessa ei käsittääkseni ole pakko siinä vaiheessa tehdä dna-testiä. Ongelma on siinä, että lapsen biologisella isällä on isyyttään epäillessään oikeus vaatia isyyden varmistamista ja tämä oikeus säilyy käsittääkseni 5 vuotta lapsen syntymästä (en ole varma muistanko aikarajaa oikein). Myös lapsi voi myöhemmin vaatia isyyden varmistamista tai ottaa vaikka itse dna-näytteen (hius, tupakantumppi yms), jonka toimittaa DNA-testejä tarjoaviin palveluihin. Näitä firmoja löytää erittäin helposti netistäkin googlettamalla. Tällöin isyyshuijaus luonnollisesti paljastuisi, koska taustalla ei olisi adoptiojärjestelyitä.

2. Vaihtoehto:
Keskustelet lapsesi biologisen isän kanssa asiasta aikuismaisella tavalla ja päädytte johonkin ratkaisuun yhteistuumin. Ratkaisu voi olla isyyden tunnustaminen ja adoptio, isyyden tunnustaminen ja tapaamisoikeudet, isyyden tunnustaminen ja poissaolo lapsen elämästä jne. Isyyden tunnustaminen merkitsee aina myös elatusmaksujen maksamista, minkä vuoksi jotkut miehet haluavat oikeudestaan luopua. Toiset taas kokevat oman lapsen niin tärkeänä asiana, etteivät halua olla kokonaan poissa lapsensa elämästä. Joskus adoption jälkeenkin esim. biologiset isät tapaavat harvoin (esim. 1-3 vuoden välein) lapsiaan. Halutessasi voit käydä tätä ennen ja/tai biologisen isän kanssa kotikuntasi sosiaalivirastossa, jossa työskentelee lastenvalvojia, joiden tehtäviin kuuluvat mm. isyysasiat, elatusmaksut yms. Tässä esimerkiksi linkki Vantaan lastenvalvojen nettisivulle: http://www.vantaa.fi/i_perusdokumentti.asp?path=1;135;137;220;4720;4754

3. Vaihtoehto:
Et kerro lapsesi biologiselle isälle lapsesta etkä vahvista kenenkään isyyttä tässä vaiheessa. Lastenvalvojan luona joutunet joka tapauksessa asioimaan mm. elatusmaksuja halutessasi, joten tällöin sinulla pitää olla jokin peitetarina lapsesi isättömyydestä ("olin niin hirveässä kännissä enkä edes kysynyt sen miehen nimeä"). Lapsesi etu on saada tietää totuus alkuperästään ja lastenvalvoja tulee näitä vaikeita asioita kysymään, koska hänen työnsä on puolustaa lapsesi ja muidenkin lasten etuja. Jos isyyttä ei tunnusteta, nykyinen miehesi voi myöhemmin hakea lapsesi adoptiota, mutta silloin teidän täytyisi olla naimisissa jne. Joka tapauksessa adoptio merkitsee sitä, että joutuisitte keskustelemaan adoptiosta sosiaalityöntekijöiden kanssa ja hoitamaan asiaan liittyvän byrokratian. Adoptio on sitova juridinen toimenpide (periminen, täyshuoltajuusoikeudet, usein lapsen nimenmuutos yms), joten siihen ei yleensä lähdetä ihan lyhyiden ihmissuhteiden kohdalla.

Suosittelen rehellisyyttä - erityisesti lasta kohtaan ja lapsen vuoksi.

Lue lisää

Isyyden selvittämisen voi kieltää ihan ilman syytä, mitään kännijuttuja ei todellakaan tarvitse kehittää. Adoptiossa muuttuu lapsen sukunimi, etunimen saa muuttaa, mutta ei kai sitä perheensisäisessä adoptiossa kukaan mene vaihtamaan, tässä tapauksessahan isä on sitäpaitsi ollut kuvioissa nimeä annettaessa,.