http://fi.wikipedia.org/wiki/Aateli
"Ruotsissa aatelissääty alkoi muodostua kuningas Maunu Ladonlukon antamasta Alsnön säännöstä (1279/80), joka myönsi henkilökohtaisen rälssin eli verovapauden niille, jotka suorittivat ratsupalvelusta. Näitä nimitettiin vapaamiehiksi eli rälssimiehiksi (ru. frälsemän). Tätä Ruotsin ja Suomen vanhinta aatelia on myöhempinä vuosisatoina kutsuttu nimellä "uradeln" tai "självadeln" – sen edustajilla ei välttämättä ollut nimityskirjettä, vaan asema perustui ratsupalveluun ja ratsumiehen haarniskan, varusteiden ja aseiden kustantamiseen. Nämä varusteet olivat keskiajalla arvokkaita, joten vain harvalla oli varaa tällaiseen. Keskiaikainen rälssiasema oli lähtökohtaisesti henkilökohtainen eikä periytyvä, joskin käytännössä monet suvut kuuluivat rälssiin sukupolvesta toiseen. Jo 1300-luvulla tunnustettiin Ruotissa/Suomessa rälssiaseman periytyminen [1].
Käytäntö jatkui Ruotsissa tällaisena aina 1400-luvulle, jolloin Sten Sture vanhempi ja tämän seuraajat alkoivat jakaa "nimitys- eli rälssikirjeitä", yleensä jonkin palveluksen johdosta. Saksankielestä lainattu aateli-käsite tuli Ruotsissa käyttöön vaasta 1500-luvulla.".../
------------------------------------------------------------
Hyvät ihmiset, älkää närkästykö jos joku kysyy ja tutkii jotain yllättäenkin löytynyttä tai muuten aatelista taustaansa - henkilöitä ja sukuja!
He nyt vaan kuuluvat myös tämän 'metsäläisen kansan' kulttuuriseen perintöön, ja ovat olleet tärkeitä vaikuttajia joskin muun kansan kustannuksella ja myötävaikutuksella täälläkin pohjam perukoilla!
Sivistys ja kulttuuriset arvot ovat tulleet usein juuri kartanokulttuurin myötä, kuten muuallakin maailmassa.
Turha siitä on kenelläekkään vinoilla, ja ilkeillä -jos et itse nyt satu omaamaan esivanhemmissasi heitä tai muita sivistyneitä sukuja eli säätyläisiä!
Ole iloinen siitä mitä on, ja yhtään niitäkään mitä löytyy, väheksymättä he ovat kantaneet elämää ja rakentaneet maan ja kansan joka nyt täällä vaikuttaa!
Vaikka onkin pitkälti 'sisäsiittoinen' Suomen kansa ainakin alueittain', on silläkin oma merkityksensä ja arvonsa kansan luonteen rakentajana!
Kehitystä voitte myös itse jatkaa, jos ette mene kateuden ja panettelun ilkeään ansaan! "Arvaa oma tilasi anna arvo toisillekin"...on joku viisas sanonut joksus.
"Ruotsissa aatelissääty alkoi muodostua kuningas Maunu Ladonlukon antamasta Alsnön säännöstä (1279/80), joka myönsi henkilökohtaisen rälssin eli verovapauden niille, jotka suorittivat ratsupalvelusta. Näitä nimitettiin vapaamiehiksi eli rälssimiehiksi (ru. frälsemän). Tätä Ruotsin ja Suomen vanhinta aatelia on myöhempinä vuosisatoina kutsuttu nimellä "uradeln" tai "självadeln" – sen edustajilla ei välttämättä ollut nimityskirjettä, vaan asema perustui ratsupalveluun ja ratsumiehen haarniskan, varusteiden ja aseiden kustantamiseen. Nämä varusteet olivat keskiajalla arvokkaita, joten vain harvalla oli varaa tällaiseen. Keskiaikainen rälssiasema oli lähtökohtaisesti henkilökohtainen eikä periytyvä, joskin käytännössä monet suvut kuuluivat rälssiin sukupolvesta toiseen. Jo 1300-luvulla tunnustettiin Ruotissa/Suomessa rälssiaseman periytyminen [1].
Käytäntö jatkui Ruotsissa tällaisena aina 1400-luvulle, jolloin Sten Sture vanhempi ja tämän seuraajat alkoivat jakaa "nimitys- eli rälssikirjeitä", yleensä jonkin palveluksen johdosta. Saksankielestä lainattu aateli-käsite tuli Ruotsissa käyttöön vaasta 1500-luvulla.".../
------------------------------------------------------------
Hyvät ihmiset, älkää närkästykö jos joku kysyy ja tutkii jotain yllättäenkin löytynyttä tai muuten aatelista taustaansa - henkilöitä ja sukuja!
He nyt vaan kuuluvat myös tämän 'metsäläisen kansan' kulttuuriseen perintöön, ja ovat olleet tärkeitä vaikuttajia joskin muun kansan kustannuksella ja myötävaikutuksella täälläkin pohjam perukoilla!
Sivistys ja kulttuuriset arvot ovat tulleet usein juuri kartanokulttuurin myötä, kuten muuallakin maailmassa.
Turha siitä on kenelläekkään vinoilla, ja ilkeillä -jos et itse nyt satu omaamaan esivanhemmissasi heitä tai muita sivistyneitä sukuja eli säätyläisiä!
Ole iloinen siitä mitä on, ja yhtään niitäkään mitä löytyy, väheksymättä he ovat kantaneet elämää ja rakentaneet maan ja kansan joka nyt täällä vaikuttaa!
Vaikka onkin pitkälti 'sisäsiittoinen' Suomen kansa ainakin alueittain', on silläkin oma merkityksensä ja arvonsa kansan luonteen rakentajana!
Kehitystä voitte myös itse jatkaa, jos ette mene kateuden ja panettelun ilkeään ansaan! "Arvaa oma tilasi anna arvo toisillekin"...on joku viisas sanonut joksus.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Netissä on paljon asiaa ja täysin uskottavaakin tietoa jos osaa ja pystyy sen omaksumaan, kuten nyt historiaa maamme ja Euroopan aatelisista suvuista ym.
Mutta helpointa on heitellä 'sontaa' ja täysin utopistisisia juttuja kun ei tajua mistään mitään, ja jos ei ole halua edes oikaista vääriä luulojaan lukemalla!?
Tosiasia vain on se, että niin moni etsii aatelisjuuriaan oman itsetunnon pönkittämiseksi. Kulttuuriesti voi olla ihan mielenkiintoista tutkia oman suvun esi-isiä ja historiallisia tapahtumia, mutta jääköön ne sille tasolle. Ystävinäni on muutamia ihan fiksuja aatelisia, jotka pitävät "mölyt mahassa" ja ovat ihan tavallisia ihmisiä. Mut on niitäkin tullut vastaan, jotka katsovat itsensä täysin eri kastiin. Yleensä on merkkinä omasta alemmuuden tunteessa. Nimittäin ei hirveesti ole lutikoita vilistävän kartanon täi peruukissa kulkevan esi-isän jälkeläisissäkään sen enempää hohtoa kuin savupirtin mustanaamaisten esi-isien jälkeläisissä. Ihan sori vaan kaikille, mut näin se menee. Historian kirjoja kun lukee ja käy muutamissa museoissa niin kyllä se totuus sieltä näkyy. Kerronpa yhden tarinan tämäkin on tosi tarina teille niin sivistyneille lukeneille.
En muista nyt vuosisataa, mutta kyseessä on 1700 tai 1800 luku. Erään suomalaisen aatelisuvun sukulaisia saapui ulkomailta (taisi olla Ruotsista) Suomeen sukuloimaan. Ajoivat vaunuilla keski Suomessa sukulaistensa kartanoon. Ajoivat ohi harmaan ankean hirsimökkirykelmän, jossa vaatimaton isäntäväki kummeksuen katseli matkalaisia. Olivat jo menneet pitkän matkaa ohi ja eksyttyään kysyivät neuvoa kartanolle. Heidät neuvottiin takaisin hirsimökkirykelmän luokse. Sukulaisten kartano oli siinä.
Suomalaista köyhää aatelia ei saa sen hienommaksi tekemälläkään. Toki kuninkaiden sodissa tehdyt uroteot vaikuttavat hienoilta ihan historian kirjoista luettuna, mutta arki on arkea ja hyvin vaatimatonta vaatimattomassa Suomessa.
Kommenttisi ja kirjoituksen alku osoittaa syvää halveksutaa ja aliarvioimistasi, - mutta kenelel: Sinua itseäsi kohtaan hyvä kirjoittaja! Rivien välistä saa käsityksen että kuvittelet että annattu aateluus siis on jotain jatkuvaa taivaallista ja ylevää...?
Ota huomioon, kuten nyt tuorein esimerkki Ruotsin kruununprinsessan aviomies valinnasta osoittaa, he elävät ajassa ja tätä päivää, eivät missään historian ja 'jämähtänäisyyden' uumenissa!
Samoin onm Suomen kuin muidenkin maailman aateluuden kanssa käynyt, pwerinnöt ovat jaettuja moneen kertaan - ehkä hävitty ja menetettykin jne. Kohtaloita on monia, eikä se heidän ihmisarvoaan muuta sen huonimmaksi mitä nyt kun vertaa nykypäiviin.
Ja kirjoittaja ei kai muista aateluus on todellakin lakkautettu, mutta sukujen ja historian osuutta niistä ei ole kielletty ja lakkautettu! Suomessa ym. elää paljon huoamtatvasti enemmän ihmisiä joilla on jokunen aatelinen suku tai muu säätyläinen esipolsissa, eikä se todellakaan heistäkään tee sen enempää ja parempaa rotua ja arvokkaampia ihmisiä! Mukana on kaikenlaista väkeä, köyhästä rikkaisiin ja kaikkea siltä väliltä... on oppineita ja ei oppineita, ja lieveilmiöitä ja elettyä elämää ihan kuten muillakin!
Ei kannata murehtia, ja olla kateellinen vaan - kiitollinen se on maan historiaa joka on antanut koko ympäröivälle yhteiskunnalle myös hyvin paljon... Työtä, ja mahdollisuuksia ym. kaikille muillekin heidän olemassaolonsa kustannuksellakin.