että jos aina torppaat, menen ennenpitkää menojani.
En mielelläni, mutta menen kuitenkin.
Hullua olisi jäädä.
Hullua ollut vuosi odotella. Ei siitä näköjään mitään seuraa.
Jos haluaa, järjestää aikaa.
As simple as that.
Alan olemaan niin rikki.
Nuku hyvin.
En mielelläni, mutta menen kuitenkin.
Hullua olisi jäädä.
Hullua ollut vuosi odotella. Ei siitä näköjään mitään seuraa.
Jos haluaa, järjestää aikaa.
As simple as that.
Alan olemaan niin rikki.
Nuku hyvin.
Vastaukset 11
Vanhimmat
jos asiat junnaavat paikallaan kuukaudesta jopa vuodesta toiseen ja menevät jopa taaksepäin, niin kyllähän sitä pitäisi jo itse kunkin tajuta, ettei siitä mitään hyvää seuraa.
On vaan jatkettava elämää ja yritettävä unohtaa, vaikka kuinka rakastaisi.
Jotkut jaksavat odottaa vuositolkulla, että jotain tapahtuisi, minä en.
Olen liian rikki, liian heikko.
Elämäni suurin ja tuskallisin kärsimysnäytelmä.
On niin ikävää, kun annetan ymmärtää jotain, ja seuraavassa hetkessä taas vedotaan ajan riittämättömyyteen. No, siihen olisi montakin vasta-argumenttia, esimerkkiä, mutta en mene siihen, varmasti turhaa.
En vaan ymmärrä sitä, että jos ei kiinnostus riitä tarpeeksi pitkälle, miksei päästä pois..
Miksi aina pois pyrkiessäni näyttää "merkitykseni"..
Se rikkoo..
"Hullua ollut vuosi odotella. Ei siitä näköjään mitään seuraa.
Jos haluaa, järjestää aikaa."
Nämä on kuin mun ajatuksia, mutta ehkä sillä erotuksella, että ajalla tarkotan oikean elämän aikaa. Tämän menneen vuoden aikana olen käyttänyt palstailuun mun mittapuussa tosi paljon aikaa ja se on asia jonka haluan tulevana vuonna olevan toisin. Haluaisin häneltä oikean elämän aikaa.
Jos olet hän keneksi nyt luulen, niin ajattele asiaa mun kannalta. Olet mulle epätodellinen kasvoton palstahenkilö. Miksi et voisi ottaa muhun yhteyttä, jos nämä tekstit ja rakkaudentunnustukset täällä on tosia? Haluaisin uskoa, että olet tosissasi. Siitä ei kuitenkaan ole mitään merkkiä oikeassa elämässä enkä edes tiedä kuka olet, niin näin vuoden jälkeen alkaa jo pian usko loppumaan, että mitään koskaan voisi tästä seuratakaan oikeasti.
Rikki tästä olen minäkin ja siksi olen jotain siirtoja tehnyt.
Haluan pois tästä palstaelämästä.
Emme ole epätodellisia, kasvottomia, vaan tekemisissä irl.
Olemme tekemisissä oikeassa elämässä..
Kaikin tavoin.
Onko se oikeaa.. tällä hetkellä usko hiipuu..
Kerron vain tänne, mitä en koe voivani suoraan sanoa..
Parempaa onnea sinulle.
Ok. Tekstisi vaikutti samantyyliseltä tilanteelta kuin omani.
Onnea sinullekin.
Niin.. mitä enemmän tunteita, sen enemmän solmuja..
Aika höhlää :).
Elämä on vähän kuin lahjakortti omalla nimelläsi, kukaan muu ei sitä voi käyttää..
Ja hirmu sääli, jos jää ihan käyttämättä.
Mutta mikään ikuisesti odota.
Käyttäkää te omanne.
minullakin, ei voi jäädä loputtomiin vain odottelemaan. Jos aikaa on jo kulunut ja mitään ei vaan näytä syntyvän, niin eihän siinä sitten mitään voi muuta. Elämää on elettävä eteenpäin.
Saattaa sitten käydä niinkin, että elämä heittää tielle jonkun sellaisen, joka haluaa sitä matkaa jollain tavalla yhdessä kulkea. Jos se rakkauden kohde kieltäytyy, niin tyhmäähän se on jäädä paikoilleen polkemaan ja suremaan loppuikänsä. Katse on suunnattava muualle, niin ikävää kuin se onkin.
Aina näitä samoja jahkauksia, laita numeros niin ei tarvitse odotella, syntyykö vai ei?
Huomenta vain, pian pitää mennä töihin...
Taas "Töihin" siitä.
Juurikin noin.
Paljon hyvää ja kaunista, johon haluaisi uskoa.
Ja kaikesta huolimatta lopputulos -0.
Tyhjän saa pyytämättäkin.
Jos aina pyytää, ja silti saa sen tyhjän..
En voi, en suostu jättämään elämääni elämättä.
hus
mene lokki pois