Matala-/passiivienergiatalojen kustannukset ovat huomattavasti normaalia rakentamista korkeampia ja niissä on vaikka minkälaista tekniikkaa. Mikähän mahtaa olla niiden ekologinen jalanjälki kun otetaan huomioon kaikkien tarvikkeiden ja koneiden valmistus ja niiden tuleva huolto asiantuntijoineen.
Kirjoitteluissa tuijotetaan vaan tuleviin lämmityskustannuksiin. Luulenpa, että ekologinen jalanjälki on normaaleissa hake / maalämpö rakennuksissa pienempi, vaikka otetaan huomioon edessä olevat lämmityskustannukset. Kyllä tavalliselle valvonta-antureiden yms käyttöä ymmärtämättömälle asujalle on halvinta ja myös ekologisesti edullisinta rintamamiestalon parannettu versio.
Kirjoitteluissa tuijotetaan vaan tuleviin lämmityskustannuksiin. Luulenpa, että ekologinen jalanjälki on normaaleissa hake / maalämpö rakennuksissa pienempi, vaikka otetaan huomioon edessä olevat lämmityskustannukset. Kyllä tavalliselle valvonta-antureiden yms käyttöä ymmärtämättömälle asujalle on halvinta ja myös ekologisesti edullisinta rintamamiestalon parannettu versio.
Vastaukset 17
Vanhimmat
Eli et tiennyt mitään asiasta, mutta olet sitä mieltä.
Voin käyttää omaa harkintaa ja kokemusta sekä olla jotain mieltä kun ei mitään todistettavaa tietoa ole olemassa.
kustannusten nousu on odotettavissa kun rakentamisen laatu nousee. Laadunhan on pakko nousta, nykypäivän "laadulla" ei passiivitaloja tehdä ainakaan toimivia.
Lämmityskulut ovat talon historian suurimmat kulut, jos niissä saa säästettyä, niin todennäköisesti silloin myös ekojälki pienenee.
Näinpä joo.
Eiköhän useimmissa tapauksissa talo maksa jotain 300t€ hujakoilla ja lämmityskulut ole jotain 1 t€ hujakoilla. Eli lämmityskulut eivät todellakaan ole isoin kulu, jos ei lainaa saa uskovalta mummolta 0% korolla ja talo ole pystyssä yli 300 vuotta.
Laskeppa energiaan nousua 3% vuodessa ja talon käyttöiäksi 50 vuotta, tekee yli 100.000€, tosin taloa voidaan käyttää ehkä vielä toisetkin 50 vuotta, mutta luultavasti sitä on sitten jo myös remontoitu.
Viiden kymmenen vuoden päästä tuon rakentamiseen pistetyn 300 tonnia saa luultavati pois korkoineen vaikka myykin vanhaa remontin tarpeessa olevaa taloa. Sen sijaan lämmitykseen käytettyjä rahoja ei saa milloinkaan takaisin.
Niin 50 vuotta tekee tuon 100t€ ja hieman päälle.
Rahan arvo on hieman eri 50 vuoden kuluttua kuin tänään. Vaikka raha pysyisi samana, niin edelleen ollaan luvussa 1/3 kokonaiskuluista. Onpa paljon, vai eikö sittenkään?
Kannattaa ottaa huomioon, että rahalla kun myöskin on korko, joka pitkällä aikavälillä pyörii n. 5% hujakoilla. 5% mukaan 300t€ investointi onkin 50 vuoden kuluttua kustantanut 3,3 miljoonaa.
HUOM. 50 vuoden kuluttua lämmityskulut ovat siis 3% rakennus ja pääomakuluista.
Lämmitykseen menevä raha on melkein kirjaimellisesti ikkunasta pihalle heitettyä rahaa. 100 vuotta sitten rakennetuista asunnoista on Suomessa alle yksi prosentti jäljellä. Ja että korkoineen takaisin. ;)
Mutta jos haluat osoittaa kirjoituksesi todeksi, niin täältä löytyisi yksi 42 vuotias ja toinen 120 vuotias talo. Molempien ostohinnat aikoinaan ovat tiedossa. Jos olet noita halukas ostamaan korkoineen, niin olisin erittäin halukas myymään. Tuo 42 vuotias on ollut asuttuna vielä muutamia vuosia sitten. Tuota toista ei enään ole asuttu lähivuosikymmeniin. "Pientä" remontoitavaa saattaa löytyä. Sijaitsevat keskellä peltoa ja toinen keskellä metsää. Myydään purkukuntoisina.
Eipä tuota jalanjälkeä ole oikeasti kovin paljon selvitetty, siis näissähän on menny useasti pahasti tappion puolelle ekologisuuden kannalta. Ja jos ilmasto tosiaan lämpenee niin koko ajanhan lämmitystarve tietty vähenee. Ja aika hauska juttu on kuinka nykytalo vaatii sähköllä toimivat koneelliset keuhkot voidakseen ja toimiakseen hyvin ilman homehtumista. Hienoa, mahtavaa upeeta varsinainen insinöörien riemuvoitto puhumattakaan rahastavista rakentajista.
No onhan nykyaikainen koneellinen lämmön talteenotolla varustettu ilmanvaihto ihan eri sarjassa kuin vanha painovoimainen systeemi.
Ilmanvaihtokone on ainoa kone tai härpäke, jonka passiivitalo varsinaisesti tarvitsee. Sama härpäke pitää laittaa käytännössä myös normitaloon - tosin normitalossa LTO:n hyötysuhteen ei tarvitse olla yhtä hyvä. Sen sijaan passiivitalosta jää pois massiivinen lämmitysjärjestelmä (maalämpöpumppu, kaukolämpökytkennät, pellettipoltin, vesikiertoiset lämmitysjärjestelmät tjms.). Kummassako on siis lopulta enemmän rikkoutuvia osia, passiivitalossa vai normitalossa?
Toki passiivitaloon voi asentaa automaatiota, vesitakkoja ja muuta sälää niin paljon kuin sielu sietää. Ei passiivitalo niitä kuitenkaan vaadi. Samoja härpäkkeitä voi asentaa myös normitaloonkin, jos haluaa. Luulla saa tietysti, mitä ikinä haluaakin - aivan kuten sinä näytät tekevän. Hanki jostain tietoa passiivitaloista, niin ei tarvitse enää luulla.
toivottavasti kukaan ei ala tekemään taloa ilman varsinaista lämmitysjärjestelmää. Passiivitalo terminä tarkoittaa joo ettei varsinaista lämmitystä tarvita mutta totuus on toisenlainen. Siis jos haluaa toimivan mökin tehdä.
Eikös tuolla etelämpänä ole passiivitaloja ollut aina? Jopa Saksassa. Saksalaisessa rakentamiskulttuurisssa ovat tavallisia paksuseinäiset kivitalot. Kesät talvet kolkkoja ja kosteita. Puuta ei voi käyttää kosteuden takia. Lämmitys on niin ja näin ja sisäseiniä kalkitaan homeen takia säännöllisesti. Ilmanvaihtoa ei ole edes vessoissa.
Mallia tulisi ottaa sieltä. Ja otetaankin varmasti. Aika opettaa rakentamaan kuitenkin tähän suomalaiseen ilmastoon passiivitaloja ja se on varmaa. On oikeastaan turha kinata tästä navetta-kellari-rakentamisen vaiheesta. Aika näyttää.
Toisaalta onhan jo rakennettukin noita passiivitaloja jokunen vuosi. Eikö niistä ole mitään käyttökokemuksia jossain? Siis useamman vuodenkierron ajalta. Viime talven pakkasetkin ovat olleet hyvä koetin. Missä ovat viime talven kokemukset passiivitaloista? Vai ovatko passiivit sittenkään niin kovin passiivia? Ettei vain olisi asennettu jotain "mukavuuslämmityksiä". Onko energialaskelmia sisältäen käytetyt puukuutiot?
Tärkeätä noissa passiivitaloissa on , että ovat jatkuvasti teholla hengityskoneessa. Sähköt on tietysti vielä varmistettava tuhojen välttämiseksi. Lämmitystä varmasti tarvitsevat nekin ja tuntuisi, että etenkin jäähdytystä tarvitsevat ne jos taloissa asutaan ja sähköä käytetään.
Nykytalossa menee vähän vaille 3000 kwh sähköä ja parikyt mottia puita vuodessa. Siis passiivitalossa pääsisin eroon kummatakin menoerästä, sekä sähköstä että polttopuista? Vaikka puut ovatkin "vaivanpalkkana" ainut menoerä niin mielelläli siitäkin rumbasta luopuisin kunhan parikyt vuotta tulee ikää lisää.
Sinänsä en ole vielä ymmärtänyt että miten passiivitalossa toimii jääkaappi, pakastin, tietokoneet, telkkari, veden lämmitys ym joka meidän talossa vielä vie ihan aktiivista energiaa.?
koko termi tarkoittaa, että "käyttösähkö" lämmittää ja pahimmillaan ylilämmittää. vtt kumppaneineen puhuu "hukkalämmöstä" mutta sellaistahan se ei missään tapauksessa ole kuten 11 1 nimimerkki kertoikin jo!
Näin minäkin ymmärrän että passiivitalolla tarkoitetaan taloa jonka energiatalous on niin hyvä, ettei sen lämmittämiseen pääsääntöisesti tarvita lisäenergiaa, eikä erillistä lämmitysjärjestelmää, vaan elämisen tuomat lämmöt riittää ja tarvittaessa lisälämmittäminen hoituu ilmanvaihdon tuoman ilman lämmittämisellä.
Ainahan talossa tarvitaan Suomen oloissa lämmitys, vaikka sitten tuloilman kautta, mutta kuitenkin. Talon jäätyminen pitää pystyä estämään myös silloin kun isäntäväki on talvella kuukauden Thaimaassa, eikä talossa asuta eikä elämisestä tule lämpöä.
Ilmanvaihto on siinä mielessä huono lämmitysmuoto, että talon ollessa tyhjillä ilmanvaihtoakaan ei juuri talvittaisi, mutta sitä voidaan joutua pistämään suuremmalle, jotta lämmitys toimii.
pävä kun homeongelma paljastuu on säästöt moninkertaisesti syöty.