Miksi kiertoteitse, koska suora ostaminen ei senaikuisen maanhankintalain ,( jos ei omistanut ennestään) mukaan ollut mahdollista.
Vuonna 1974 istuttaessani omin toimin karut ja kiviset pihapellot puulle sain senaikuiselta maatalouspiiriltä nuhteet pellon metsäksi muuttamisesta, perusteluina kasvavan elintarviketuotannon ylläpito.
Vuonna 1993 sama suomen valtio maksoi minulle koko ostohetkisen tilan hinnan metsittäessäni loput hyvälaatuiset järvenlaskupellot, perusteluina oli suuri maatalousylituotanto.
Ota näistä herrojen metkuista sitten selvää-.
Vuonna 1974 istuttaessani omin toimin karut ja kiviset pihapellot puulle sain senaikuiselta maatalouspiiriltä nuhteet pellon metsäksi muuttamisesta, perusteluina kasvavan elintarviketuotannon ylläpito.
Vuonna 1993 sama suomen valtio maksoi minulle koko ostohetkisen tilan hinnan metsittäessäni loput hyvälaatuiset järvenlaskupellot, perusteluina oli suuri maatalousylituotanto.
Ota näistä herrojen metkuista sitten selvää-.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Maanhankintalaki oli vuonna 1945 säädetty laki, jonka perusteella muodostettiin niin sanottuja maanhankintatiloja eli asutustiloja rintamamiehille, kaatuneiden omaisille ja luovutettujen alueiden siirtoväelle. Maanhankintalain avulla toteutettu maaomistuksen uusjako on Suomen historian suurin maareformi.
Maan saantiin oikeutettujen määrä nousi huomattavan suureksi. Lain mukaan maata voitiin antaa siirtoväestön lisäksi rintamamiehille ja kaatuneiden rintamamiesten omaisille, mutta myös niille jotka asutustoiminnan johdosta menettivät elinkeinonsa. Maata voitiin jakaa myös elinkelvottoman pienille tiloille.
Kaiken kaikkiaan uutta maata haki 250 000 ihmistä, joista 50 000 oli siirtoväkeä. 1950-luvun loppupuolelle tultaessa lain nojalla oli perustettu 100 000 tilaa ja rakennettu 75 000 asuinrakennusta. Tärkeimpänä nähtiin asutustoiminta, edellytykset kannattavalle maataloudelle jäivät tiloilla usein heikoiksi. Valtaosa pientiloista perustettiinkin Pohjois- ja Itä-Suomeen, jossa tarvittiin työvoimaa puunhankintaan.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Maanhankintalaki
minäkin ostin tämän tilani v.75 sisaruksiltani ja metsitin pellot v92 mutta en kylläkään saanut tilan hintaa metsityspalkkiona.
Taisitpa saada sen tilasi tosi halvalla ostettua:)
Pellon metsityspalkkio on tarkoitettu korvaamaan metsityksestä aiheutuneet kustannukset.
"Pellonmetsityksessä kustannuksia syntyy pellon muokkaamisesta, heinän niittämisestä
ja torjunnasta, vesitalouden järjestämisestä sekä taimien istuttamisesta ja
hoitamisesta. Tutkimuksessa pellonmetsityksen kustannukset on laskettu jokaiselle
metsitetylle pellolle toteutuneen hoito- ja käsittelyhistorian mukaisesti"
https://oa.doria.fi/bitstream/handle/10024/3205/pellonme.pdf?sequence=2
Tuossa taulukossa sivulla 27 on laskettu mitä hehtaarin metsitys kustantaa, Se on koealalla maksanut 1394€.
Eli sen verran on ollut metsityspalkkio. Metsityspalkkiota ei kuitenkaan makseta miltei kaksikymmentavuotta aiemmin tehdysta työstä.
jouduttiin vetämään tuotannosta erilaisin sopimuksin kun vaihdettiin voi margariiniin, työ ja raha valui ulkomaille..