Osa- vai täysteho maalämpöpumppu?

Täytyy ottaa pumpusta kaikki hyöty irti. Sen takia vähän ali- kuin ylimitoitettu kokonaisuus.

http://www.maalampopumput.info/

Tässä muutama komentti:

-lämmityksen hetkittäisellä pätkinnällähän ei ole mitään merkitystä vesikiertoisessa lattialämmityksessä, koska reagointiaika on sen verran pitkä (IVK:n jälkilämmityspatterissa katkeaa kierto sähkökatkon aikana haluat tai et ja siksi siellä kiertääkin pakkasneste)
-lämpimän käyttöveden riittävyys riippuu enemmänkin varaajan koosta kuin tehosta, jolla sitä lämmitetään
-mitä enemmän pumppu käy, sitä paremminhan se on mitoitettu, pitkä käyttöaika pienellä teholla voi olla parempi hyötysuhteeltaan

Mielestäni sekä täysi- että osateho voi olla perusteltu ratkaisu.

Viksu kirjoitti:

Tässä muutama komentti:

-lämmityksen hetkittäisellä pätkinnällähän ei ole mitään merkitystä vesikiertoisessa lattialämmityksessä, koska reagointiaika on sen verran pitkä (IVK:n jälkilämmityspatterissa katkeaa kierto sähkökatkon aikana haluat tai et ja siksi siellä kiertääkin pakkasneste)
-lämpimän käyttöveden riittävyys riippuu enemmänkin varaajan koosta kuin tehosta, jolla sitä lämmitetään
-mitä enemmän pumppu käy, sitä paremminhan se on mitoitettu, pitkä käyttöaika pienellä teholla voi olla parempi hyötysuhteeltaan

Mielestäni sekä täysi- että osateho voi olla perusteltu ratkaisu.

Lue lisää

"(IVK:n jälkilämmityspatterissa katkeaa kierto sähkökatkon aikana haluat tai et ja siksi siellä kiertääkin pakkasneste)"

Ei tule kiertämään pakkasneste. (aiheesta on ilmeisesti pelottelua IVK valmistajilla jotka eivät kykene tarjoamaan kunnollista vesipatteria yms. esim Vallox) Erillispakkasnestejärjestelmän rakentaminen ei voine olla kannattavaa missään tapauksessa. Samalla pakkasneste lisää vuotoriskiä.

>-lämpimän käyttöveden riittävyys riippuu enemmänkin varaajan koosta kuin tehosta, jolla sitä lämmitetään

Toki näin. Mutta osansa antaa sekin että saunomisen aikana varaajaa lämmittää 12Kwh pumppu eikä 6kwh pumppu.

>-mitä enemmän pumppu käy, sitä paremminhan se on mitoitettu,

Ei pitäne sellaisenaan paikkaansa. Jos se pitäisi, minun kannattaisi 13kwh talooni laittaa 1kwh pumppu.

Voidaan aivan hyvin sanoa että silloin kun kaikki lämpö tuotetaan hyötysuhteella 300%, mitoitus on parempi kuin että 50% huipputehosta tehdään "vain" hyötysuhteella 100%.

>pitkä käyttöaika pienellä teholla voi olla parempi hyötysuhteeltaan

Voi voi. Mutta kiistatonta näyttöä ei ole missään.

Sanotaan myös että hyötysuhde on parhaimmillaan pieni hetki kompuran käynnistymisen jälkeen lämmenneen porareiän/maapirin vuoksi. Jatkuvassa käynnissä tuollaista välilämpiämistä ei tapahdu.

>Mielestäni sekä täysi- että osateho voi olla perusteltu ratkaisu.

Kyllä voi. Kuten sanoin pientä säästöä on investoinnissa. Mutta muita järkisyitä en ole löytänyt. Henk. koht. luottaisin enemmän täysitehomitoitukseen mm. mainitsemieni pikkuetujen vuoksi.

Kimble71 kirjoitti:

"(IVK:n jälkilämmityspatterissa katkeaa kierto sähkökatkon aikana haluat tai et ja siksi siellä kiertääkin pakkasneste)"

Ei tule kiertämään pakkasneste. (aiheesta on ilmeisesti pelottelua IVK valmistajilla jotka eivät kykene tarjoamaan kunnollista vesipatteria yms. esim Vallox) Erillispakkasnestejärjestelmän rakentaminen ei voine olla kannattavaa missään tapauksessa. Samalla pakkasneste lisää vuotoriskiä.

>-lämpimän käyttöveden riittävyys riippuu enemmänkin varaajan koosta kuin tehosta, jolla sitä lämmitetään

Toki näin. Mutta osansa antaa sekin että saunomisen aikana varaajaa lämmittää 12Kwh pumppu eikä 6kwh pumppu.

>-mitä enemmän pumppu käy, sitä paremminhan se on mitoitettu,

Ei pitäne sellaisenaan paikkaansa. Jos se pitäisi, minun kannattaisi 13kwh talooni laittaa 1kwh pumppu.

Voidaan aivan hyvin sanoa että silloin kun kaikki lämpö tuotetaan hyötysuhteella 300%, mitoitus on parempi kuin että 50% huipputehosta tehdään "vain" hyötysuhteella 100%.

>pitkä käyttöaika pienellä teholla voi olla parempi hyötysuhteeltaan

Voi voi. Mutta kiistatonta näyttöä ei ole missään.

Sanotaan myös että hyötysuhde on parhaimmillaan pieni hetki kompuran käynnistymisen jälkeen lämmenneen porareiän/maapirin vuoksi. Jatkuvassa käynnissä tuollaista välilämpiämistä ei tapahdu.

>Mielestäni sekä täysi- että osateho voi olla perusteltu ratkaisu.

Kyllä voi. Kuten sanoin pientä säästöä on investoinnissa. Mutta muita järkisyitä en ole löytänyt. Henk. koht. luottaisin enemmän täysitehomitoitukseen mm. mainitsemieni pikkuetujen vuoksi.

Lue lisää

"Ei tule kiertämään pakkasneste. (aiheesta on ilmeisesti pelottelua IVK valmistajilla jotka eivät kykene tarjoamaan kunnollista vesipatteria yms. esim Vallox) Erillispakkasnestejärjestelmän rakentaminen ei voine olla kannattavaa missään tapauksessa. Samalla pakkasneste lisää vuotoriskiä."

Kerrotko miten jäätyminen estetään?

"Toki näin. Mutta osansa antaa sekin että saunomisen aikana varaajaa lämmittää 12Kwh pumppu eikä 6kwh pumppu."

Silloin kun vesi muuttuu kylmäksi, ei tuolla 12Kwh teholla ole juurikaan merkitystä, meinaan se ei riitä hetkessä lämmittämään varaajaa ja joudut kuitenkin odottamaan lämpimän veden saantia.

">-mitä enemmän pumppu käy, sitä paremminhan se on mitoitettu,

Ei pitäne sellaisenaan paikkaansa. Jos se pitäisi, minun kannattaisi 13kwh talooni laittaa 1kwh pumppu."

Hyvä komentti :) Lisätään tämä perään: mikäli vain riittää lämittämään talon. Tehoa kun on kallista pitää reservissä.

"Kuten sanoin pientä säästöä on investoinnissa. Mutta muita järkisyitä en ole löytänyt. Henk. koht. luottaisin enemmän täysitehomitoitukseen mm. mainitsemieni pikkuetujen vuoksi."

Prosentuaalisesti osatehoisen mitoituksen säästö investoinnissa saattaa olla kymmeniä ja investoinnin takaisinmaksuaika pienenee huomattavasti.

Tässä vielä kommentit "pikkuetuihisi":

"En halua että kallis lämmityslaitteeni kovalla pakkasella:
- kovan vedenkäytön (saunailta) aikana pätkii lämmitystä (huom IVK:n jälkilämmityspatterin kiertoa ei saa katkaista, se jäätyisi ja aiheuttaisi vesivahingon)"

Ei merkitystä kuten edellä jo totesin.

"- 50% talon lämmitystehosta otetaan suorasähköstä"

Hetkittäin näin, mutta onko merkitystä maksaako suorasähköä, vai korkeamman investoinnin kautta? Suorasähkö voi olla edullisempi vaihtoehto.

- lämmin vesi kerta kaikkiaan loppuu kovemmassa käytössä (tai ainakin se tehdään suorasähköllä)

Mikä se etu on osa- ja täysitehoisen välillä, jos samankokoiset varaajat?

- joudun (ehkä) ottamaan kalliimman pääsulakekoon sen 50% suoralämmityksen takia

En ole kuullut, että olisi ollut tarvetta.

- luultavasti keskitalvella pumppu kävisi viikkoja tauotta (osalla aikaa tulee 50% enemmän käyntitunteja kuin täysitehoisella, jne...)

Mitä merkitystä? Tietenkin, jos ääni haittaa. Pidempäähän se kompura kestää, kun on vähemmän käynnistyskertoja :)

Viksu kirjoitti:

"Ei tule kiertämään pakkasneste. (aiheesta on ilmeisesti pelottelua IVK valmistajilla jotka eivät kykene tarjoamaan kunnollista vesipatteria yms. esim Vallox) Erillispakkasnestejärjestelmän rakentaminen ei voine olla kannattavaa missään tapauksessa. Samalla pakkasneste lisää vuotoriskiä."

Kerrotko miten jäätyminen estetään?

"Toki näin. Mutta osansa antaa sekin että saunomisen aikana varaajaa lämmittää 12Kwh pumppu eikä 6kwh pumppu."

Silloin kun vesi muuttuu kylmäksi, ei tuolla 12Kwh teholla ole juurikaan merkitystä, meinaan se ei riitä hetkessä lämmittämään varaajaa ja joudut kuitenkin odottamaan lämpimän veden saantia.

">-mitä enemmän pumppu käy, sitä paremminhan se on mitoitettu,

Ei pitäne sellaisenaan paikkaansa. Jos se pitäisi, minun kannattaisi 13kwh talooni laittaa 1kwh pumppu."

Hyvä komentti :) Lisätään tämä perään: mikäli vain riittää lämittämään talon. Tehoa kun on kallista pitää reservissä.

"Kuten sanoin pientä säästöä on investoinnissa. Mutta muita järkisyitä en ole löytänyt. Henk. koht. luottaisin enemmän täysitehomitoitukseen mm. mainitsemieni pikkuetujen vuoksi."

Prosentuaalisesti osatehoisen mitoituksen säästö investoinnissa saattaa olla kymmeniä ja investoinnin takaisinmaksuaika pienenee huomattavasti.

Tässä vielä kommentit "pikkuetuihisi":

"En halua että kallis lämmityslaitteeni kovalla pakkasella:
- kovan vedenkäytön (saunailta) aikana pätkii lämmitystä (huom IVK:n jälkilämmityspatterin kiertoa ei saa katkaista, se jäätyisi ja aiheuttaisi vesivahingon)"

Ei merkitystä kuten edellä jo totesin.

"- 50% talon lämmitystehosta otetaan suorasähköstä"

Hetkittäin näin, mutta onko merkitystä maksaako suorasähköä, vai korkeamman investoinnin kautta? Suorasähkö voi olla edullisempi vaihtoehto.

- lämmin vesi kerta kaikkiaan loppuu kovemmassa käytössä (tai ainakin se tehdään suorasähköllä)

Mikä se etu on osa- ja täysitehoisen välillä, jos samankokoiset varaajat?

- joudun (ehkä) ottamaan kalliimman pääsulakekoon sen 50% suoralämmityksen takia

En ole kuullut, että olisi ollut tarvetta.

- luultavasti keskitalvella pumppu kävisi viikkoja tauotta (osalla aikaa tulee 50% enemmän käyntitunteja kuin täysitehoisella, jne...)

Mitä merkitystä? Tietenkin, jos ääni haittaa. Pidempäähän se kompura kestää, kun on vähemmän käynnistyskertoja :)

Lue lisää

Omaan talooni ainakin oli täystehopumppu saman hintainen kuin osatehokin. Hinnoissa ei siis välttämättä eroa ole.

Viksu kirjoitti:

"Ei tule kiertämään pakkasneste. (aiheesta on ilmeisesti pelottelua IVK valmistajilla jotka eivät kykene tarjoamaan kunnollista vesipatteria yms. esim Vallox) Erillispakkasnestejärjestelmän rakentaminen ei voine olla kannattavaa missään tapauksessa. Samalla pakkasneste lisää vuotoriskiä."

Kerrotko miten jäätyminen estetään?

"Toki näin. Mutta osansa antaa sekin että saunomisen aikana varaajaa lämmittää 12Kwh pumppu eikä 6kwh pumppu."

Silloin kun vesi muuttuu kylmäksi, ei tuolla 12Kwh teholla ole juurikaan merkitystä, meinaan se ei riitä hetkessä lämmittämään varaajaa ja joudut kuitenkin odottamaan lämpimän veden saantia.

">-mitä enemmän pumppu käy, sitä paremminhan se on mitoitettu,

Ei pitäne sellaisenaan paikkaansa. Jos se pitäisi, minun kannattaisi 13kwh talooni laittaa 1kwh pumppu."

Hyvä komentti :) Lisätään tämä perään: mikäli vain riittää lämittämään talon. Tehoa kun on kallista pitää reservissä.

"Kuten sanoin pientä säästöä on investoinnissa. Mutta muita järkisyitä en ole löytänyt. Henk. koht. luottaisin enemmän täysitehomitoitukseen mm. mainitsemieni pikkuetujen vuoksi."

Prosentuaalisesti osatehoisen mitoituksen säästö investoinnissa saattaa olla kymmeniä ja investoinnin takaisinmaksuaika pienenee huomattavasti.

Tässä vielä kommentit "pikkuetuihisi":

"En halua että kallis lämmityslaitteeni kovalla pakkasella:
- kovan vedenkäytön (saunailta) aikana pätkii lämmitystä (huom IVK:n jälkilämmityspatterin kiertoa ei saa katkaista, se jäätyisi ja aiheuttaisi vesivahingon)"

Ei merkitystä kuten edellä jo totesin.

"- 50% talon lämmitystehosta otetaan suorasähköstä"

Hetkittäin näin, mutta onko merkitystä maksaako suorasähköä, vai korkeamman investoinnin kautta? Suorasähkö voi olla edullisempi vaihtoehto.

- lämmin vesi kerta kaikkiaan loppuu kovemmassa käytössä (tai ainakin se tehdään suorasähköllä)

Mikä se etu on osa- ja täysitehoisen välillä, jos samankokoiset varaajat?

- joudun (ehkä) ottamaan kalliimman pääsulakekoon sen 50% suoralämmityksen takia

En ole kuullut, että olisi ollut tarvetta.

- luultavasti keskitalvella pumppu kävisi viikkoja tauotta (osalla aikaa tulee 50% enemmän käyntitunteja kuin täysitehoisella, jne...)

Mitä merkitystä? Tietenkin, jos ääni haittaa. Pidempäähän se kompura kestää, kun on vähemmän käynnistyskertoja :)

Lue lisää

Jäätyminen estetään yksinkertaisesti siten että kun ilman lämpötila laskee alle asetusarvon niin puhallin pysähtyy. Jos ei jäätymissuojatermaria ole niin kannattaa unohtaa koko vesipatteri koneesta.

pasi kirjoitti:

Jäätyminen estetään yksinkertaisesti siten että kun ilman lämpötila laskee alle asetusarvon niin puhallin pysähtyy. Jos ei jäätymissuojatermaria ole niin kannattaa unohtaa koko vesipatteri koneesta.

Lue lisää

Lämmöntalteenoton jäätymisen estämiseksi tuo keino on varmasti hyvä ja tehokas, mutta vältetäänkö jäätymisriski kaikissa tilanteissa käytettäessä nestekiertoista jälkilämmitystä?

Kuinka vältetään nestekiertoisen jälkilämmityspatterin jäätymisriski esim. sähkökatkon aikana? Yksi keino on käyttää pakkasen kestävää nestettä.

täysteho/osatehopumpulla ei varsinaisesti ole muuta eroa kuin koko.kysymys on mitoituksesta.
molemmat ratkaisut ovat hyviä.iso lämpöpumppu
toimii parhaiten esimerkiksi massavesisäiliöön yhdistettynä periaatteella yöt päällä,päivät seis.tehoa paljon myös maa/porakaivoputkea paljon.tällä saavutetaan yösähköetu ja pitkät käyntiajat.tonttia pitää olla paljon tai hyvä kallioperä.pieni pumppu vaatii vähemmän maata
eikä sillä voida varastoida suuria määriä yön aikana.se on kuitenkin usein ainut järkevä vaihtoehto koska kaikilta tonteilta ei ole saatavissa suuren pumpun vaatimaa lämpöä.
oulun alueella on suuria alueita joihin ei voi
taloudellisesti rakentaa porakaivoa.kallio on niin syvällä ja poranneet tietävät kyllä kustannukset jos kallio on 60 metrissä.1000
neliön kaavatonteille taas ei mahdu putkea kuin pikku koneelle.mielestäni siis molempi parempi.
olosuhteet ratkaisevat täysin.hyvät kesät.

Viksu kirjoitti:

"Ei tule kiertämään pakkasneste. (aiheesta on ilmeisesti pelottelua IVK valmistajilla jotka eivät kykene tarjoamaan kunnollista vesipatteria yms. esim Vallox) Erillispakkasnestejärjestelmän rakentaminen ei voine olla kannattavaa missään tapauksessa. Samalla pakkasneste lisää vuotoriskiä."

Kerrotko miten jäätyminen estetään?

"Toki näin. Mutta osansa antaa sekin että saunomisen aikana varaajaa lämmittää 12Kwh pumppu eikä 6kwh pumppu."

Silloin kun vesi muuttuu kylmäksi, ei tuolla 12Kwh teholla ole juurikaan merkitystä, meinaan se ei riitä hetkessä lämmittämään varaajaa ja joudut kuitenkin odottamaan lämpimän veden saantia.

">-mitä enemmän pumppu käy, sitä paremminhan se on mitoitettu,

Ei pitäne sellaisenaan paikkaansa. Jos se pitäisi, minun kannattaisi 13kwh talooni laittaa 1kwh pumppu."

Hyvä komentti :) Lisätään tämä perään: mikäli vain riittää lämittämään talon. Tehoa kun on kallista pitää reservissä.

"Kuten sanoin pientä säästöä on investoinnissa. Mutta muita järkisyitä en ole löytänyt. Henk. koht. luottaisin enemmän täysitehomitoitukseen mm. mainitsemieni pikkuetujen vuoksi."

Prosentuaalisesti osatehoisen mitoituksen säästö investoinnissa saattaa olla kymmeniä ja investoinnin takaisinmaksuaika pienenee huomattavasti.

Tässä vielä kommentit "pikkuetuihisi":

"En halua että kallis lämmityslaitteeni kovalla pakkasella:
- kovan vedenkäytön (saunailta) aikana pätkii lämmitystä (huom IVK:n jälkilämmityspatterin kiertoa ei saa katkaista, se jäätyisi ja aiheuttaisi vesivahingon)"

Ei merkitystä kuten edellä jo totesin.

"- 50% talon lämmitystehosta otetaan suorasähköstä"

Hetkittäin näin, mutta onko merkitystä maksaako suorasähköä, vai korkeamman investoinnin kautta? Suorasähkö voi olla edullisempi vaihtoehto.

- lämmin vesi kerta kaikkiaan loppuu kovemmassa käytössä (tai ainakin se tehdään suorasähköllä)

Mikä se etu on osa- ja täysitehoisen välillä, jos samankokoiset varaajat?

- joudun (ehkä) ottamaan kalliimman pääsulakekoon sen 50% suoralämmityksen takia

En ole kuullut, että olisi ollut tarvetta.

- luultavasti keskitalvella pumppu kävisi viikkoja tauotta (osalla aikaa tulee 50% enemmän käyntitunteja kuin täysitehoisella, jne...)

Mitä merkitystä? Tietenkin, jos ääni haittaa. Pidempäähän se kompura kestää, kun on vähemmän käynnistyskertoja :)

Lue lisää

"Prosentuaalisesti osatehoisen mitoituksen säästö investoinnissa saattaa olla kymmeniä ja investoinnin takaisinmaksuaika pienenee huomattavasti."

Missä hinnoissa nuo pumput sitten keskimäärin ovat? Entä maaputken hinta? Kuuluuko asennus yleensä hintaan?

hev kirjoitti:

täysteho/osatehopumpulla ei varsinaisesti ole muuta eroa kuin koko.kysymys on mitoituksesta.
molemmat ratkaisut ovat hyviä.iso lämpöpumppu
toimii parhaiten esimerkiksi massavesisäiliöön yhdistettynä periaatteella yöt päällä,päivät seis.tehoa paljon myös maa/porakaivoputkea paljon.tällä saavutetaan yösähköetu ja pitkät käyntiajat.tonttia pitää olla paljon tai hyvä kallioperä.pieni pumppu vaatii vähemmän maata
eikä sillä voida varastoida suuria määriä yön aikana.se on kuitenkin usein ainut järkevä vaihtoehto koska kaikilta tonteilta ei ole saatavissa suuren pumpun vaatimaa lämpöä.
oulun alueella on suuria alueita joihin ei voi
taloudellisesti rakentaa porakaivoa.kallio on niin syvällä ja poranneet tietävät kyllä kustannukset jos kallio on 60 metrissä.1000
neliön kaavatonteille taas ei mahdu putkea kuin pikku koneelle.mielestäni siis molempi parempi.
olosuhteet ratkaisevat täysin.hyvät kesät.

Lue lisää

Enpä ole aiemmin kuullut että kukaan pyrkisi käyttämään maalämpöpumppua vain yösähköllä...

"koska kaikilta tonteilta ei ole saatavissa suuren pumpun vaatimaa lämpöä."

Mitoitus on sama osatehoisille ja täysitehoisille pumpuille. Esim. haastattelemani porakaivofirmat eivät suostu alimitoittamaan porareikää.

Maasta saadaan vuositasolla aina vakiomäärä energiaa per metri, pumpun mitoituksesta riippumatta.

rakentelija kirjoitti:

Omaan talooni ainakin oli täystehopumppu saman hintainen kuin osatehokin. Hinnoissa ei siis välttämättä eroa ole.

Jos pelkien pumppujen hintoja verrataan, hintaero muodostuu marginaaliseksi. Jos taas vertaat osa- ja täystehojärjestelmiä kokonaiskustannuksineen, ero onkin jo suurempi. Esim. jos porataan lämpökaivo, täystehoiseen tarvitaan syvempi ja jo tämän kustannus saattaa olla 1000€ suurempi jne...

Viksu kirjoitti:

"Ei tule kiertämään pakkasneste. (aiheesta on ilmeisesti pelottelua IVK valmistajilla jotka eivät kykene tarjoamaan kunnollista vesipatteria yms. esim Vallox) Erillispakkasnestejärjestelmän rakentaminen ei voine olla kannattavaa missään tapauksessa. Samalla pakkasneste lisää vuotoriskiä."

Kerrotko miten jäätyminen estetään?

"Toki näin. Mutta osansa antaa sekin että saunomisen aikana varaajaa lämmittää 12Kwh pumppu eikä 6kwh pumppu."

Silloin kun vesi muuttuu kylmäksi, ei tuolla 12Kwh teholla ole juurikaan merkitystä, meinaan se ei riitä hetkessä lämmittämään varaajaa ja joudut kuitenkin odottamaan lämpimän veden saantia.

">-mitä enemmän pumppu käy, sitä paremminhan se on mitoitettu,

Ei pitäne sellaisenaan paikkaansa. Jos se pitäisi, minun kannattaisi 13kwh talooni laittaa 1kwh pumppu."

Hyvä komentti :) Lisätään tämä perään: mikäli vain riittää lämittämään talon. Tehoa kun on kallista pitää reservissä.

"Kuten sanoin pientä säästöä on investoinnissa. Mutta muita järkisyitä en ole löytänyt. Henk. koht. luottaisin enemmän täysitehomitoitukseen mm. mainitsemieni pikkuetujen vuoksi."

Prosentuaalisesti osatehoisen mitoituksen säästö investoinnissa saattaa olla kymmeniä ja investoinnin takaisinmaksuaika pienenee huomattavasti.

Tässä vielä kommentit "pikkuetuihisi":

"En halua että kallis lämmityslaitteeni kovalla pakkasella:
- kovan vedenkäytön (saunailta) aikana pätkii lämmitystä (huom IVK:n jälkilämmityspatterin kiertoa ei saa katkaista, se jäätyisi ja aiheuttaisi vesivahingon)"

Ei merkitystä kuten edellä jo totesin.

"- 50% talon lämmitystehosta otetaan suorasähköstä"

Hetkittäin näin, mutta onko merkitystä maksaako suorasähköä, vai korkeamman investoinnin kautta? Suorasähkö voi olla edullisempi vaihtoehto.

- lämmin vesi kerta kaikkiaan loppuu kovemmassa käytössä (tai ainakin se tehdään suorasähköllä)

Mikä se etu on osa- ja täysitehoisen välillä, jos samankokoiset varaajat?

- joudun (ehkä) ottamaan kalliimman pääsulakekoon sen 50% suoralämmityksen takia

En ole kuullut, että olisi ollut tarvetta.

- luultavasti keskitalvella pumppu kävisi viikkoja tauotta (osalla aikaa tulee 50% enemmän käyntitunteja kuin täysitehoisella, jne...)

Mitä merkitystä? Tietenkin, jos ääni haittaa. Pidempäähän se kompura kestää, kun on vähemmän käynnistyskertoja :)

Lue lisää

"Kerrotko miten jäätyminen estetään?"

Sähkökatkossahan pysähtyy myös puhaltimet, lienee tapauskohtaista jääkö putkistoon läpivirtausta, se riippuu mm. tuulen suunnasta. Jos IVK & patteri on sisätiloissa, sekin edesauttaa patterin pysymistä sulana. Lisäksi olen kotopuolessa on huomannut että talon yläkerran patterit pysyy lämpiminä vaikka kiertovesipumppu ei ole päällä, joten ei liene sekään mahdotonta että fysiikan lait toimisivat myös IVK:n vesipatterille.

Käytännössä lienee asiallista olla tuloilmakanavassa läppä joka sulkeutuu jousivoimalla kun sähköt katkeaa.
(jossain tarjouksessa moinen olikin mukana)

"Silloin kun vesi muuttuu kylmäksi, ei tuolla 12Kwh teholla ole juurikaan merkitystä, meinaan se ei riitä hetkessä lämmittämään varaajaa ja joudut kuitenkin odottamaan lämpimän veden saantia."

Mutta koska siellä jatkuvasti paahtaa 12kwh pumppu niin eihän se aivan yhtä nopsaan muutu täysin kylmäksi. Ja ville virittäjä vois toki käyttää täystehopumpun sähkövastusta nostamaan tehon 20kwh:n (jos sulakkeet riittää).

Ero on varmasti pienen pieni, mutta mielestäni kuitenkin täysitehoisen eduksi.

((Lisäksi jos se varaaja on iso niin se "pätkiminen" on osatehoisella sitten myöskin "isoa" tai ainakin se käyttää sitä suorasähköä useammin & enemmän.))

>"Ei pitäne sellaisenaan paikkaansa. Jos se pitäisi, minun kannattaisi 13kwh talooni laittaa 1kwh pumppu."
"Hyvä komentti :) Lisätään tämä perään: mikäli vain riittää lämittämään talon. Tehoa kun on kallista pitää reservissä."

Mutta osatehoisessahan/optimimitoiteussa lämpöpumpussa on juuri niin että se EI RIITÄ lämmittämään taloa.
Jos investointikustannuksen ero ei ole todella huomattava niin miten se reservissä pitäminen olisi kallista?

>"Kuten sanoin pientä säästöä on investoinnissa. Mutta muita järkisyitä en ole löytänyt. Henk. koht. luottaisin enemmän täysitehomitoitukseen mm. mainitsemieni pikkuetujen vuoksi."

"Prosentuaalisesti osatehoisen mitoituksen säästö investoinnissa saattaa olla kymmeniä ja investoinnin takaisinmaksuaika pienenee huomattavasti."

Tähänastisen perusteella hintaero ei näyttäisi olevan järin iso. Ei vaikka vertaisi eri valmistajan pumpputarjouksia.
Saman valmistajan pumpuissa ero taitaa olla vain muutama prosentti kokonaiskuluista.

>"En halua että kallis lämmityslaitteeni kovalla pakkasella:
- kovan vedenkäytön (saunailta) aikana pätkii lämmitystä (huom IVK:n jälkilämmityspatterin kiertoa ei saa katkaista, se jäätyisi ja aiheuttaisi vesivahingon)"
"Ei merkitystä kuten edellä jo totesin."

Mielestäni sillä on merkitystä. Se esim. monimutkaistaa & rajoittaa enemmän IVK:n jälkilämmityspatterin toteutusta.

>"- 50% talon lämmitystehosta otetaan suorasähköstä"
"Hetkittäin näin, mutta onko merkitystä maksaako suorasähköä, vai korkeamman investoinnin kautta? Suorasähkö voi olla edullisempi vaihtoehto."

Lyhyellä aikajänteellä ehkä noin.
Mutta pieni korkeanpi investointi on vain kertainvestointi. Suorasähkö on kallista ja aina vain kalliimmaksi muuttuu.
Kun energiankulutuksessa tulee muutosta (lisää perheenjäseniä, asuintilan laajennus), entistä enemmän menee sitten suorasähköä.

>"- lämmin vesi kerta kaikkiaan loppuu kovemmassa käytössä (tai ainakin se tehdään suorasähköllä) "
"Mikä se etu on osa- ja täysitehoisen välillä, jos samankokoiset varaajat? "

Suorasähkö on aina suorasähköä ja maalämpö on vain 1/3 suorasähköä.
Ja kuten jo oman kantani ilmaisin, jatkuva 12Kwh hieman paremmin auttaa ylläpitämään varaajan lämpöä.

>"- joudun (ehkä) ottamaan kalliimman pääsulakekoon sen 50% suoralämmityksen takia"
"En ole kuullut, että olisi ollut tarvetta."

Esim tällä palstalla joku sähkäri valitteli moisen tilanteen tulleen eteen.

>"- luultavasti keskitalvella pumppu kävisi viikkoja tauotta (osalla aikaa tulee 50% enemmän käyntitunteja kuin täysitehoisella, jne...) "
"Mitä merkitystä? Tietenkin, jos ääni haittaa. Pidempäähän se kompura kestää, kun on vähemmän käynnistyskertoja"

Taas pitäis ottaa järki käteen.

Kyllä sillä kompuralla on jokin laskettu maksimi käyttötuntimäärä joka kuluu aina kun se käy.
Vastaavasti on myös jokin laskettu maksimi käynnistyskertamäärä (kuulemma esim. 150 000 käynnistyksen testejä on tehty).

En usko että autonikaan kestää pidenpään jos annan sen käydä marraskuusta helmikuuhun jatkuvasti, sen sijaan että käynnistän sen esim. kahdesti päivässä...

Jossain menee se kultainen keskitie.

Ja sitten, jos se kompura käy päiväkausia, lämmönlähteen lämpötila laskee verrattuna esim. siihen mitä se lämpötila on esim 5min käynnistyksen jälkeen. Se puolestaan ei voi olla vaikuttamatta hieman hyötysuhteeseen. Jälleen pienen pieni tekijä, mutta osaltaa varmaan syö osatehoisen mahdollista hyötysuhde-etua.


Miten on muuten ohjattu sen suorasähkön päällekytkeytyminen? Tuleeko se käyttöön automaattisesti vasta kun ulkolämpötila ylittää about -15 astetta? Vai onko niin että jos kesällä pesen autona ja hurauttaisin porealtaan täyteen, suoräsähkövastus tulisi jälleen mukaan?
Ainakin samankokoisen varaajan lämpiäminen kestää 2x pidempään optimimitoitetulla pumpulla jos suorasähköä ei käytetä...


Ja taas jos asiaa summaa ja kertaa: molemmat vaihtoehdot on varmasti aivan hyviä mutta täysitehoinen vaikuttaa kuitenkin minun silmissäni piirun verran paremmalta & varmemmalta.

Viksu kirjoitti:

Jos pelkien pumppujen hintoja verrataan, hintaero muodostuu marginaaliseksi. Jos taas vertaat osa- ja täystehojärjestelmiä kokonaiskustannuksineen, ero onkin jo suurempi. Esim. jos porataan lämpökaivo, täystehoiseen tarvitaan syvempi ja jo tämän kustannus saattaa olla 1000€ suurempi jne...

Lue lisää

Yleinen harhaluulo.

Lämpökaivo ja maapiirii tulee aina mitoittaa talon koko energiatarpeelle.

Vuotuinen porakaivosta saatava energia on sama per metri maalämpöpumpusta riippumatta. Jos porareikä olisi 50% kokonaistarpeesta, siitä ei saisi kuin puolet vuotuisesta energiasta ja se jäätyisi umpeen ja jopa rikkoutuisi.

Kysyin asiaa viimeksi viikonloppuna sotkamolaiselta porakaivofirmalta. He eivät suostu alimitoittamaan porareikää. Itse asiassa he aina poraavat pari metriä yli 100% tarpeen.


Lisäksi osatehoisen investointietua voi syödä muut siitä johtuvat talotekniikan muutokset.

((Jotkut laskisivat jopa varaavan takan osaksi osatehopumpun kustannuksia.))

Kimble71 kirjoitti:

Yleinen harhaluulo.

Lämpökaivo ja maapiirii tulee aina mitoittaa talon koko energiatarpeelle.

Vuotuinen porakaivosta saatava energia on sama per metri maalämpöpumpusta riippumatta. Jos porareikä olisi 50% kokonaistarpeesta, siitä ei saisi kuin puolet vuotuisesta energiasta ja se jäätyisi umpeen ja jopa rikkoutuisi.

Kysyin asiaa viimeksi viikonloppuna sotkamolaiselta porakaivofirmalta. He eivät suostu alimitoittamaan porareikää. Itse asiassa he aina poraavat pari metriä yli 100% tarpeen.


Lisäksi osatehoisen investointietua voi syödä muut siitä johtuvat talotekniikan muutokset.

((Jotkut laskisivat jopa varaavan takan osaksi osatehopumpun kustannuksia.))

Lue lisää

et tietenkään luullutkaan että se porareikä tehtäisiin vain 50%:ksi.

Mutta kumminkin. Useammat ovat sanoneet että mitoitus tehdään täydelle teholle. 95% - 98% -100% Tällöin kstannusero on aika pieni. Korkeintaan tuo 5% (eräästä tarjouksesta se on 500€). Kuitenkin se poraus/kaivukalusto pitää kuljettaa tontille jne jne.

Pintaputkiston tapauksessa investoinnin ero on taas noin puolet pienempi.

Ja hyötysuhde himpun verran paranee kun putki pitenee (johonkin rajaan asti).

Kimble71 kirjoitti:

Yleinen harhaluulo.

Lämpökaivo ja maapiirii tulee aina mitoittaa talon koko energiatarpeelle.

Vuotuinen porakaivosta saatava energia on sama per metri maalämpöpumpusta riippumatta. Jos porareikä olisi 50% kokonaistarpeesta, siitä ei saisi kuin puolet vuotuisesta energiasta ja se jäätyisi umpeen ja jopa rikkoutuisi.

Kysyin asiaa viimeksi viikonloppuna sotkamolaiselta porakaivofirmalta. He eivät suostu alimitoittamaan porareikää. Itse asiassa he aina poraavat pari metriä yli 100% tarpeen.


Lisäksi osatehoisen investointietua voi syödä muut siitä johtuvat talotekniikan muutokset.

((Jotkut laskisivat jopa varaavan takan osaksi osatehopumpun kustannuksia.))

Lue lisää

Osatehoisessa osa lämmitystehosta tuotetaankin muulla tavalla esim. suorasähköllä, jolloin lämpökaivosta otettu teho on pienempi.

Tottakai poraajat haluavat porata mahdollisimman syvän kaivon, jokaisesta metristä asiakas maksaa... myös niistä turhista :)

Viksu kirjoitti:

Lämmöntalteenoton jäätymisen estämiseksi tuo keino on varmasti hyvä ja tehokas, mutta vältetäänkö jäätymisriski kaikissa tilanteissa käytettäessä nestekiertoista jälkilämmitystä?

Kuinka vältetään nestekiertoisen jälkilämmityspatterin jäätymisriski esim. sähkökatkon aikana? Yksi keino on käyttää pakkasen kestävää nestettä.

Lue lisää

Miten patteri voisi jäätyä jos puhallin ei pyöri eikä näin ollen myöskään ilma liiku? Patteri sijaitsee sisätiloissa, joten jos jäätyminen tapahtuu niin sulla on mökkikin jo aika kylmä...

Jos haluaa vielä hätävarjeluna estää jäätymisen niin kanavaan voi laittaa omavoimaisen "perhospellin" joka sulkeutuu kun ilman kulku lakkaa.

pasi kirjoitti:

Miten patteri voisi jäätyä jos puhallin ei pyöri eikä näin ollen myöskään ilma liiku? Patteri sijaitsee sisätiloissa, joten jos jäätyminen tapahtuu niin sulla on mökkikin jo aika kylmä...

Jos haluaa vielä hätävarjeluna estää jäätymisen niin kanavaan voi laittaa omavoimaisen "perhospellin" joka sulkeutuu kun ilman kulku lakkaa.

Lue lisää

Patteri on sisätiloissa ja sähkökatkossa pysähtyy myös kylmää tuova puhallin, joten huoli jäätymisestä on aiheeton.

Mutta jos lämmitys katkeaa, käyttöveden lämmittämisen vuoksi, niin onha se kiertovesi silloin vähän kylmempää ja jäätymisriski ainakin kasvaa.

Kimble71 kirjoitti:

et tietenkään luullutkaan että se porareikä tehtäisiin vain 50%:ksi.

Mutta kumminkin. Useammat ovat sanoneet että mitoitus tehdään täydelle teholle. 95% - 98% -100% Tällöin kstannusero on aika pieni. Korkeintaan tuo 5% (eräästä tarjouksesta se on 500€). Kuitenkin se poraus/kaivukalusto pitää kuljettaa tontille jne jne.

Pintaputkiston tapauksessa investoinnin ero on taas noin puolet pienempi.

Ja hyötysuhde himpun verran paranee kun putki pitenee (johonkin rajaan asti).

Lue lisää

Osamitoituksessa pumpun teho voi olla alimitoitettu esim. 75% täydestä tehosta, mutta vuosienergiasta se voi silti tuottaa 95%. Kaivo mitoitetaan vuosienergian mukaan. Täysitehoisessa pumppun pitää tietysti pystyä tuottamaan vaadittu huipputeho ( 25%) ja samalla se luonnollisesti tuottaa kaiken käytetyn energian ( 5%).

Kimble71 kirjoitti:

"Kerrotko miten jäätyminen estetään?"

Sähkökatkossahan pysähtyy myös puhaltimet, lienee tapauskohtaista jääkö putkistoon läpivirtausta, se riippuu mm. tuulen suunnasta. Jos IVK & patteri on sisätiloissa, sekin edesauttaa patterin pysymistä sulana. Lisäksi olen kotopuolessa on huomannut että talon yläkerran patterit pysyy lämpiminä vaikka kiertovesipumppu ei ole päällä, joten ei liene sekään mahdotonta että fysiikan lait toimisivat myös IVK:n vesipatterille.

Käytännössä lienee asiallista olla tuloilmakanavassa läppä joka sulkeutuu jousivoimalla kun sähköt katkeaa.
(jossain tarjouksessa moinen olikin mukana)

"Silloin kun vesi muuttuu kylmäksi, ei tuolla 12Kwh teholla ole juurikaan merkitystä, meinaan se ei riitä hetkessä lämmittämään varaajaa ja joudut kuitenkin odottamaan lämpimän veden saantia."

Mutta koska siellä jatkuvasti paahtaa 12kwh pumppu niin eihän se aivan yhtä nopsaan muutu täysin kylmäksi. Ja ville virittäjä vois toki käyttää täystehopumpun sähkövastusta nostamaan tehon 20kwh:n (jos sulakkeet riittää).

Ero on varmasti pienen pieni, mutta mielestäni kuitenkin täysitehoisen eduksi.

((Lisäksi jos se varaaja on iso niin se "pätkiminen" on osatehoisella sitten myöskin "isoa" tai ainakin se käyttää sitä suorasähköä useammin & enemmän.))

>"Ei pitäne sellaisenaan paikkaansa. Jos se pitäisi, minun kannattaisi 13kwh talooni laittaa 1kwh pumppu."
"Hyvä komentti :) Lisätään tämä perään: mikäli vain riittää lämittämään talon. Tehoa kun on kallista pitää reservissä."

Mutta osatehoisessahan/optimimitoiteussa lämpöpumpussa on juuri niin että se EI RIITÄ lämmittämään taloa.
Jos investointikustannuksen ero ei ole todella huomattava niin miten se reservissä pitäminen olisi kallista?

>"Kuten sanoin pientä säästöä on investoinnissa. Mutta muita järkisyitä en ole löytänyt. Henk. koht. luottaisin enemmän täysitehomitoitukseen mm. mainitsemieni pikkuetujen vuoksi."

"Prosentuaalisesti osatehoisen mitoituksen säästö investoinnissa saattaa olla kymmeniä ja investoinnin takaisinmaksuaika pienenee huomattavasti."

Tähänastisen perusteella hintaero ei näyttäisi olevan järin iso. Ei vaikka vertaisi eri valmistajan pumpputarjouksia.
Saman valmistajan pumpuissa ero taitaa olla vain muutama prosentti kokonaiskuluista.

>"En halua että kallis lämmityslaitteeni kovalla pakkasella:
- kovan vedenkäytön (saunailta) aikana pätkii lämmitystä (huom IVK:n jälkilämmityspatterin kiertoa ei saa katkaista, se jäätyisi ja aiheuttaisi vesivahingon)"
"Ei merkitystä kuten edellä jo totesin."

Mielestäni sillä on merkitystä. Se esim. monimutkaistaa & rajoittaa enemmän IVK:n jälkilämmityspatterin toteutusta.

>"- 50% talon lämmitystehosta otetaan suorasähköstä"
"Hetkittäin näin, mutta onko merkitystä maksaako suorasähköä, vai korkeamman investoinnin kautta? Suorasähkö voi olla edullisempi vaihtoehto."

Lyhyellä aikajänteellä ehkä noin.
Mutta pieni korkeanpi investointi on vain kertainvestointi. Suorasähkö on kallista ja aina vain kalliimmaksi muuttuu.
Kun energiankulutuksessa tulee muutosta (lisää perheenjäseniä, asuintilan laajennus), entistä enemmän menee sitten suorasähköä.

>"- lämmin vesi kerta kaikkiaan loppuu kovemmassa käytössä (tai ainakin se tehdään suorasähköllä) "
"Mikä se etu on osa- ja täysitehoisen välillä, jos samankokoiset varaajat? "

Suorasähkö on aina suorasähköä ja maalämpö on vain 1/3 suorasähköä.
Ja kuten jo oman kantani ilmaisin, jatkuva 12Kwh hieman paremmin auttaa ylläpitämään varaajan lämpöä.

>"- joudun (ehkä) ottamaan kalliimman pääsulakekoon sen 50% suoralämmityksen takia"
"En ole kuullut, että olisi ollut tarvetta."

Esim tällä palstalla joku sähkäri valitteli moisen tilanteen tulleen eteen.

>"- luultavasti keskitalvella pumppu kävisi viikkoja tauotta (osalla aikaa tulee 50% enemmän käyntitunteja kuin täysitehoisella, jne...) "
"Mitä merkitystä? Tietenkin, jos ääni haittaa. Pidempäähän se kompura kestää, kun on vähemmän käynnistyskertoja"

Taas pitäis ottaa järki käteen.

Kyllä sillä kompuralla on jokin laskettu maksimi käyttötuntimäärä joka kuluu aina kun se käy.
Vastaavasti on myös jokin laskettu maksimi käynnistyskertamäärä (kuulemma esim. 150 000 käynnistyksen testejä on tehty).

En usko että autonikaan kestää pidenpään jos annan sen käydä marraskuusta helmikuuhun jatkuvasti, sen sijaan että käynnistän sen esim. kahdesti päivässä...

Jossain menee se kultainen keskitie.

Ja sitten, jos se kompura käy päiväkausia, lämmönlähteen lämpötila laskee verrattuna esim. siihen mitä se lämpötila on esim 5min käynnistyksen jälkeen. Se puolestaan ei voi olla vaikuttamatta hieman hyötysuhteeseen. Jälleen pienen pieni tekijä, mutta osaltaa varmaan syö osatehoisen mahdollista hyötysuhde-etua.


Miten on muuten ohjattu sen suorasähkön päällekytkeytyminen? Tuleeko se käyttöön automaattisesti vasta kun ulkolämpötila ylittää about -15 astetta? Vai onko niin että jos kesällä pesen autona ja hurauttaisin porealtaan täyteen, suoräsähkövastus tulisi jälleen mukaan?
Ainakin samankokoisen varaajan lämpiäminen kestää 2x pidempään optimimitoitetulla pumpulla jos suorasähköä ei käytetä...


Ja taas jos asiaa summaa ja kertaa: molemmat vaihtoehdot on varmasti aivan hyviä mutta täysitehoinen vaikuttaa kuitenkin minun silmissäni piirun verran paremmalta & varmemmalta.

Lue lisää

Oman iv-koneen yläpuolella on tuollainen perhosläppä, mutta se on kyllä muistaakseni jäteilmaputkessa ja estää katkoksissa ilman virtaamisen sisälle likaisista poistokanavista.

Tulokanavassahan tuosta ei olisi hyötyä mainitsemallasi tavalla, koska virtaussuuntahan olisi sama.

Kepa kirjoitti:

Oman iv-koneen yläpuolella on tuollainen perhosläppä, mutta se on kyllä muistaakseni jäteilmaputkessa ja estää katkoksissa ilman virtaamisen sisälle likaisista poistokanavista.

Tulokanavassahan tuosta ei olisi hyötyä mainitsemallasi tavalla, koska virtaussuuntahan olisi sama.

Lue lisää

Tai sitten läppä oli raitisilmakanavassa ja esti sen toimimisen poistohormina häiriötilanteessa... enpä enään muista...

Kimble71 kirjoitti:

Enpä ole aiemmin kuullut että kukaan pyrkisi käyttämään maalämpöpumppua vain yösähköllä...

"koska kaikilta tonteilta ei ole saatavissa suuren pumpun vaatimaa lämpöä."

Mitoitus on sama osatehoisille ja täysitehoisille pumpuille. Esim. haastattelemani porakaivofirmat eivät suostu alimitoittamaan porareikää.

Maasta saadaan vuositasolla aina vakiomäärä energiaa per metri, pumpun mitoituksesta riippumatta.

Lue lisää

Yösähköön satsattua rahaa ei saa ikinä takaisin maalämmöllä. Sähkölläkin vesikiertoinen yösähkö on vähän kyseenalaista. Sähköllä puhutaan investoinnin kuoletuksesta 15-20 vuodessa.

Pumppu ei voi tuottaa lämpöä järkevästi 95 asteeseen asti, kuten sähkö, joten tarvittaisiin ainakin tuplakokoinen varaaja. Toinen este olisi pumpun teho, sen kun pitäisi olla luokkaa 20kW ja taitaa jo maksaa aka paljon? Koska maalömmöllä investointi yösähköön on tavallista yösähköä kalliimpi ja sähköä lämmittämiseen kuluu vähemmän, niin 100 vuoden takaisinmaksu aika on lähellä.

Kepa kirjoitti:

Oman iv-koneen yläpuolella on tuollainen perhosläppä, mutta se on kyllä muistaakseni jäteilmaputkessa ja estää katkoksissa ilman virtaamisen sisälle likaisista poistokanavista.

Tulokanavassahan tuosta ei olisi hyötyä mainitsemallasi tavalla, koska virtaussuuntahan olisi sama.

Lue lisää

"Tulokanavassahan tuosta ei olisi hyötyä mainitsemallasi tavalla, koska virtaussuuntahan olisi sama."

Onkos se perhosventtiili semmoinen että se sulkeutuu jousivoimalla vai toimiiko se painovoimalla?

Luultavasti sen avaamisen tarvitaan kuitenkin niin voimakas ilmavirtaus että se avautunee vain puhaltimien ollessa käynnissä.

Vaikka sinne kanavaan asentaisi magneetti/solenoidi periaatteella toimivan läpän niin sekin on edullisenpaa kuin erillisen glykolinestekierron järjestäminen...

Viksu kirjoitti:

Jos pelkien pumppujen hintoja verrataan, hintaero muodostuu marginaaliseksi. Jos taas vertaat osa- ja täystehojärjestelmiä kokonaiskustannuksineen, ero onkin jo suurempi. Esim. jos porataan lämpökaivo, täystehoiseen tarvitaan syvempi ja jo tämän kustannus saattaa olla 1000€ suurempi jne...

Lue lisää

Tulikohan täystehoon 20 m syvempi reikä eli 24 €/m tekee 480 € enemmän, joten ei merkittävä ero. Täystehossa hinta tuli takaisin siinä että suurin osa vermeistä oli valmiina joten asennus oli selvästi halvempi.

Kimble71 kirjoitti:

"Tulokanavassahan tuosta ei olisi hyötyä mainitsemallasi tavalla, koska virtaussuuntahan olisi sama."

Onkos se perhosventtiili semmoinen että se sulkeutuu jousivoimalla vai toimiiko se painovoimalla?

Luultavasti sen avaamisen tarvitaan kuitenkin niin voimakas ilmavirtaus että se avautunee vain puhaltimien ollessa käynnissä.

Vaikka sinne kanavaan asentaisi magneetti/solenoidi periaatteella toimivan läpän niin sekin on edullisenpaa kuin erillisen glykolinestekierron järjestäminen...

Lue lisää

No on siinä jousi, mutta ei siitä paljon tarvi ilman kulkea että se aukeaa... veikkaan että parin vuoden käytön jälkeen se on auki ja pysyy, vaikka virtaus loppuisi.

Kimble71 kirjoitti:

Yleinen harhaluulo.

Lämpökaivo ja maapiirii tulee aina mitoittaa talon koko energiatarpeelle.

Vuotuinen porakaivosta saatava energia on sama per metri maalämpöpumpusta riippumatta. Jos porareikä olisi 50% kokonaistarpeesta, siitä ei saisi kuin puolet vuotuisesta energiasta ja se jäätyisi umpeen ja jopa rikkoutuisi.

Kysyin asiaa viimeksi viikonloppuna sotkamolaiselta porakaivofirmalta. He eivät suostu alimitoittamaan porareikää. Itse asiassa he aina poraavat pari metriä yli 100% tarpeen.


Lisäksi osatehoisen investointietua voi syödä muut siitä johtuvat talotekniikan muutokset.

((Jotkut laskisivat jopa varaavan takan osaksi osatehopumpun kustannuksia.))

Lue lisää

Olet täysin oikeassa. lämpökaivon ja maapiirin pituus pitää olla riittävä, koska
energia tulee sieltä. jos energiankeruujärjestelmä on vajaa lämpöpumppu ei
pysty toimimaan täydellä teholla. Lämpöpumppu on 110%:sti riippuvainen energiankeruujärjestelmästä, eli talon- ja käyttövedenlämmityksen kannalta katsottuna lämpöpumpun teho ei ole se kaikista tärkein asia vaan se että
energianlähteen teho rittää kattamaan talon ja kayttöveden ottotehon.
Eli mitä syvempi lämpökaivo sitä lämpimämpi on keruupiiristä tuleva neste, joka
taas parantaa hyötysuhdetta (huomioitava kiertovesipumpun koko)

Toinen asia joka on myöskin tärkeä ottaa huomioon on se että niin lämpökaivon
kuin (varsinkin) maapiirin pituuteen vaikuttavat myös kallion tai maan laatu.
Suomen kallioperä pääsääntöisesti hyvin tasalaatuista joten se tuottaa harvoin
ongelmia. Maapiirin ongelmana suuri maalajin vaihtelu, koska eri maalajit sitovat
kosteutta ja sen myötä energiaa eri tavoin (ja myöskin luovuttavat sitä).

Lämpökaivon aktiivisyvyyden lisäksi (suunnittelijan laskema lämpökaivon syvyys)
ehdottomasti kannattaisi porata 10- 15m syvemmäksi sen takia koska vedenpinnan taso saattaa vaihdella suhteessa maanpintaan (eli maanpinnan ja
lämpökaivon veden pinnan korkeus ero)

rakentelija kirjoitti:

Tulikohan täystehoon 20 m syvempi reikä eli 24 €/m tekee 480 € enemmän, joten ei merkittävä ero. Täystehossa hinta tuli takaisin siinä että suurin osa vermeistä oli valmiina joten asennus oli selvästi halvempi.

Lue lisää

tuohon hintaan reikää kalustettuna???
32e metri lienee lähempänä totuutta.

Kepa kirjoitti:

Osamitoituksessa pumpun teho voi olla alimitoitettu esim. 75% täydestä tehosta, mutta vuosienergiasta se voi silti tuottaa 95%. Kaivo mitoitetaan vuosienergian mukaan. Täysitehoisessa pumppun pitää tietysti pystyä tuottamaan vaadittu huipputeho ( 25%) ja samalla se luonnollisesti tuottaa kaiken käytetyn energian ( 5%).

Lue lisää

"samalla se luonnollisesti tuottaa kaiken käytetyn energian ( 5%)."

Eli kun meillä menee kaikkineen vuodessa vain 10500kwh ostoenergiaa niin se johtuu siitä että maalämpökone pyörittää myös hellaa ja miklroaaltouunia keittiössä. Just näinhän se menee.

LOL!

Kepa kirjoitti:

Yösähköön satsattua rahaa ei saa ikinä takaisin maalämmöllä. Sähkölläkin vesikiertoinen yösähkö on vähän kyseenalaista. Sähköllä puhutaan investoinnin kuoletuksesta 15-20 vuodessa.

Pumppu ei voi tuottaa lämpöä järkevästi 95 asteeseen asti, kuten sähkö, joten tarvittaisiin ainakin tuplakokoinen varaaja. Toinen este olisi pumpun teho, sen kun pitäisi olla luokkaa 20kW ja taitaa jo maksaa aka paljon? Koska maalömmöllä investointi yösähköön on tavallista yösähköä kalliimpi ja sähköä lämmittämiseen kuluu vähemmän, niin 100 vuoden takaisinmaksu aika on lähellä.

Lue lisää

Meillä on toteutunut seuraava kulutus: talvipäivä 1650kwh/a ja muu aika noin 8400kwh/a (230m2 & 700m3)

Eli jos ei yösähkö/päiväsähkö kannata niin ainakin kakstariffi ja kausisähkö.
Nähdäkseni säästö on luokkaa satoja euroja kakstariffin eduksi meidän maalämpötalossa. (keväisin kun aurinko lämmittää taloa rajuimmin meillä on menoveden lämpö 2 astetta alhaisempi kuin muulloin, muuta yösähköllä "varaamista" meillä ei tehdä.

Tarkemmat jorinat maalampofoorumi.fi :ssä.

t. raksaaja, ex Kimble71

Tilasin Yli kokosen yksityisen putkiliikkeen kautta sain kivaan hintaan ammattitaidolla asensivat hommasivat putket nestee tarvikkeet sieltä mistä sopivasti sai. Hintaki jäi alle puoleen vastaavan turve/hake lämpökeskuksen tekemisestä säästy koko kesän rakennustyömaa valmista tuli kuukaudes OK 140m" 250m".
Putkeeki pistettiin varooks 3x 400m eli koomannes liikaa. =) Kierukka kompura ei rehki täysillä ku saunailtana ylimääräst varaajaa ei oo ku lämpö on varattuna sinne peltoon minne kuuluuki. =)
Sähkölaskus taitaa olla nykyään jokin vika tuntuu jotta entinen turve/säkö ei täsmää yhteenlaskettuna.
Että jos 35% ylimitottaa ei ainakaan virhrttä tee kompura pyörii minimi teholla samoinkun maanesteen kiertovesipumppukin. =) Luulenpa jotta käyttöikäkin on liki kaksinkertanen stokerisysteemiin verrattuna.
Ostakaa kierukka kompura niin ei tarvi taistella mitotuksien kans aina toimii optimsti ja on kuiskaavan hiljanen.

otin ivt:n pumpun, mutta pykälää isomman kuin laskennallisesti olisi ollut tarve. reikää tuli pikkuisen enemmän mutta se ei hintaa nostanut juurikaan, kuten ei pykälää tehokkaampi laitekaan.
Hyvin on pelannut, käytössä ollut nyt yli 2 vuotta. Eli on vähän niinkuin osateho-täysteho.

mie kirjoitti:

otin ivt:n pumpun, mutta pykälää isomman kuin laskennallisesti olisi ollut tarve. reikää tuli pikkuisen enemmän mutta se ei hintaa nostanut juurikaan, kuten ei pykälää tehokkaampi laitekaan.
Hyvin on pelannut, käytössä ollut nyt yli 2 vuotta. Eli on vähän niinkuin osateho-täysteho.

Lue lisää

Suostuivat sentään myymään tällaisen osatäystehopumpun. Itse kun joitakin vuosia sitten messuilla kyselin IVT:n pumpuista, ylimielinen myyntitykki ilmoitti että ei edes suostu myymään yli 50 % teholle mitoitettua pumppua. Sillä olisi saatu 80 % energiantarpeesta, ja sen olisi kuulemma pitänyt riittää. No, eipä joutunut myymään, vasten tahtoaan eikä muutenkaan. Sen koommin en ko. merkin suuntaan katsellut.

Simeoni kirjoitti:

Suostuivat sentään myymään tällaisen osatäystehopumpun. Itse kun joitakin vuosia sitten messuilla kyselin IVT:n pumpuista, ylimielinen myyntitykki ilmoitti että ei edes suostu myymään yli 50 % teholle mitoitettua pumppua. Sillä olisi saatu 80 % energiantarpeesta, ja sen olisi kuulemma pitänyt riittää. No, eipä joutunut myymään, vasten tahtoaan eikä muutenkaan. Sen koommin en ko. merkin suuntaan katsellut.

Lue lisää

Samanlaisia kokemuksia. Ei se paljon vakuuta jos kavereilla ei ole muuta argumenttia tuotteensa myymiseksi kuin toisten maalämpöpumppujen haukkuminen... paljon on saaneet täystehopummpuja kaupaksi kun ihmiset on IVT "vakuutettu" niiden hyvyydestä!! ;)

vittu te olette ihmiset tyhmiä saatana.. ottakaa asioista selevää ennen ku alatte huutelemaan niitä julki ilmoille älkääkä vitun ääliöt uskoko kaikki myyntipellejä jotka vastaan tulee

mulla on kokemusta Geoproon laitteesta, se ei ainakaan toimi !!! sitä on nyt tasan vuosi ihmetelty ja huoltomies on käynyt muutaman kerran säätämässä , mutta ei vaikutusta ? se käy lähes jatkuvasti eli sähköä kuluu enemmän kuin jos olisi suora sähkökämmitys ! tosi huonoa palvelua !

ei hyvä kirjoitti:

mulla on kokemusta Geoproon laitteesta, se ei ainakaan toimi !!! sitä on nyt tasan vuosi ihmetelty ja huoltomies on käynyt muutaman kerran säätämässä , mutta ei vaikutusta ? se käy lähes jatkuvasti eli sähköä kuluu enemmän kuin jos olisi suora sähkökämmitys ! tosi huonoa palvelua !

Lue lisää

Liian pieni pumppu, kompressori ei pysty tekemään lämpöä ja sähkövastus avittaa jatkuvasti. Isompi vekotin tilalle ja porareijän uudellen laskeminen eli tarviiko syventää. Hieman joutuu tuhtaamaan mutta hyvä siitä tulee.

eikä välttämättä huonompi juttu kun jengi vääntää hikipäässä uusia huuhaaketjuja.
Siirtyypähän sellanen turha sonta äkimpää veks näkyvistä.

nostaa ketjut kirjoitti:

eikä välttämättä huonompi juttu kun jengi vääntää hikipäässä uusia huuhaaketjuja.
Siirtyypähän sellanen turha sonta äkimpää veks näkyvistä.

Tää uusi systeemi on mielestäni ihan kamala käyttää, mutta toi ominaisuus että vanhat jupinat tulee uusiksi näkyviin on hyvä.

Sisälämmöt 23 astetta jne...

systeemis jos nuo luvut paikkansa pitää.

Melko pieni on tuo kulutus, kun verttaa omaan.
Meillä menee 5000kwh vuodessa 120m2 rivarissa ja talo sekä käyttövesi lämpiää öljyllä(polttimen kulutus menee omalla mittarilla).

olet kyllä saanut kirjoitti:

systeemis jos nuo luvut paikkansa pitää.

Melko pieni on tuo kulutus, kun verttaa omaan.
Meillä menee 5000kwh vuodessa 120m2 rivarissa ja talo sekä käyttövesi lämpiää öljyllä(polttimen kulutus menee omalla mittarilla).

Lue lisää

Ilmanvaihtomäärä tulee kasvamaan sekä ainavalmis kiuas tulee. Mutta ei niiden pitäis enään montaa tuhatta kwh tuoda lisää energialaskuun.

Ei lapsia, oma kaivo, jätehuoltoon 30€ kerran vuoteen kaivon tyhjennys ja 62€ jätemaksuja, vakuutusyhtiö 500€, autoilu vie 1000 l dieseliä = tonnin (silläkin pääsee yli 20 000 km) ja sähköön menee 400€/vuos.

Rahanmeno on elämänvalintakysymys...

Mielestäni oleellista on se että jos ostaa jumalattoman kalliin lämmityslaitteen niin tottahitossa sen haluaa olevan sitten mahdollisimman hyvä.
"Vuositasolla lasten tarhamaksuihin menee n. 5000 €,"
Meillä kait tuohon menee 2000€
"vesihuoltolaitos haluaa 600 €"
Empä muista mitä meillä. 100m3 ostetaan vettä, loput kerätään sadevedestä.
"jätehuoltoyhtiö ottaa muutama satanen"
Enpä muista tuonkaan kulua. 200L roskis tyhjennetään kerran kuukaudessa, harvemminkin riittää kunhan saan aikaiseksi laittaa kompostorin ja jr on vielä vaippaikäinen.
"vakuutusyhtiö kinuaa 1500 €"
No joo, menee tuohonkin. Vaimo jaksa kilpailuttaa joka vuosi vakuutusfirmat. Tällähetkellä suurin osa vakuutuksista maksetaan osuuspankin "bonuspisteillä". Mutta esim. talon vakuutuksia emme halunneet samaan firmaan kuin missä on talon laina.
"autoja tankataan 5000 €:n edestä"
Meillä noin 4200€ per vuosi. (ollaan laiskoja eikä jakseta kimppakyytiä)
Sähköautoihin siirrytään heti kun fortumi saa toimivan akkusysteemin Corollaan. ;-)
" ja talon suorasähköön 2200 €"
Meillä menee kaikkeen sähköön luokkaa 800€. (100% uusiutuvaa!!!)
"...ja te diskuteeraatte siitä, miten säästäisi "fiksuiten" muutaman satasen. Melko pateettista."

Huvinsa itse kullakin. Ei tää harraste liene ihan turhimmasta päästä.

raksaaja kirjoitti:

Mielestäni oleellista on se että jos ostaa jumalattoman kalliin lämmityslaitteen niin tottahitossa sen haluaa olevan sitten mahdollisimman hyvä.
"Vuositasolla lasten tarhamaksuihin menee n. 5000 €,"
Meillä kait tuohon menee 2000€
"vesihuoltolaitos haluaa 600 €"
Empä muista mitä meillä. 100m3 ostetaan vettä, loput kerätään sadevedestä.
"jätehuoltoyhtiö ottaa muutama satanen"
Enpä muista tuonkaan kulua. 200L roskis tyhjennetään kerran kuukaudessa, harvemminkin riittää kunhan saan aikaiseksi laittaa kompostorin ja jr on vielä vaippaikäinen.
"vakuutusyhtiö kinuaa 1500 €"
No joo, menee tuohonkin. Vaimo jaksa kilpailuttaa joka vuosi vakuutusfirmat. Tällähetkellä suurin osa vakuutuksista maksetaan osuuspankin "bonuspisteillä". Mutta esim. talon vakuutuksia emme halunneet samaan firmaan kuin missä on talon laina.
"autoja tankataan 5000 €:n edestä"
Meillä noin 4200€ per vuosi. (ollaan laiskoja eikä jakseta kimppakyytiä)
Sähköautoihin siirrytään heti kun fortumi saa toimivan akkusysteemin Corollaan. ;-)
" ja talon suorasähköön 2200 €"
Meillä menee kaikkeen sähköön luokkaa 800€. (100% uusiutuvaa!!!)
"...ja te diskuteeraatte siitä, miten säästäisi "fiksuiten" muutaman satasen. Melko pateettista."

Huvinsa itse kullakin. Ei tää harraste liene ihan turhimmasta päästä.

Lue lisää

"Meillä menee kaikkeen sähköön luokkaa 800€. (100% uusiutuvaa!!!)"

Ja toi siis sisälsi kaiken ostettavan energian, paitsi autojen bensat.

Semmoisenkin voi viherpiipertäjä ottaa huomioon että osatehokoneet aiheuttavat omalta osaltaan sähköenergian kulutuspiikkiä kovien pakkasten aikoihin ja se taas ajaa sähkö-yhtiöt hiiltä polttamaan.

raksaaja kirjoitti:

Mielestäni oleellista on se että jos ostaa jumalattoman kalliin lämmityslaitteen niin tottahitossa sen haluaa olevan sitten mahdollisimman hyvä.
"Vuositasolla lasten tarhamaksuihin menee n. 5000 €,"
Meillä kait tuohon menee 2000€
"vesihuoltolaitos haluaa 600 €"
Empä muista mitä meillä. 100m3 ostetaan vettä, loput kerätään sadevedestä.
"jätehuoltoyhtiö ottaa muutama satanen"
Enpä muista tuonkaan kulua. 200L roskis tyhjennetään kerran kuukaudessa, harvemminkin riittää kunhan saan aikaiseksi laittaa kompostorin ja jr on vielä vaippaikäinen.
"vakuutusyhtiö kinuaa 1500 €"
No joo, menee tuohonkin. Vaimo jaksa kilpailuttaa joka vuosi vakuutusfirmat. Tällähetkellä suurin osa vakuutuksista maksetaan osuuspankin "bonuspisteillä". Mutta esim. talon vakuutuksia emme halunneet samaan firmaan kuin missä on talon laina.
"autoja tankataan 5000 €:n edestä"
Meillä noin 4200€ per vuosi. (ollaan laiskoja eikä jakseta kimppakyytiä)
Sähköautoihin siirrytään heti kun fortumi saa toimivan akkusysteemin Corollaan. ;-)
" ja talon suorasähköön 2200 €"
Meillä menee kaikkeen sähköön luokkaa 800€. (100% uusiutuvaa!!!)
"...ja te diskuteeraatte siitä, miten säästäisi "fiksuiten" muutaman satasen. Melko pateettista."

Huvinsa itse kullakin. Ei tää harraste liene ihan turhimmasta päästä.

Lue lisää

"Mielestäni oleellista on se että jos ostaa _jumalattoman kalliin lämmityslaitteen_ niin tottahitossa sen haluaa olevan sitten mahdollisimman hyvä."

rehellisyyttä. kirjoitti:

"Mielestäni oleellista on se että jos ostaa _jumalattoman kalliin lämmityslaitteen_ niin tottahitossa sen haluaa olevan sitten mahdollisimman hyvä."

http://www.senera.fi/page.php?id=74

rehellisyyttä. kirjoitti:

"Mielestäni oleellista on se että jos ostaa _jumalattoman kalliin lämmityslaitteen_ niin tottahitossa sen haluaa olevan sitten mahdollisimman hyvä."

löysin http:www.sinidos.fi sivuilta kotimaassa valmistetun maalämpöjärjestelmän on varmaan hyvä maalämpöpumppu. Saa täysitehoisena taidankin ottaa sellaisen taloomme kun on jo 2-vuotta haikailtu.

raksaaja kirjoitti:

"Meillä menee kaikkeen sähköön luokkaa 800€. (100% uusiutuvaa!!!)"

Ja toi siis sisälsi kaiken ostettavan energian, paitsi autojen bensat.

Semmoisenkin voi viherpiipertäjä ottaa huomioon että osatehokoneet aiheuttavat omalta osaltaan sähköenergian kulutuspiikkiä kovien pakkasten aikoihin ja se taas ajaa sähkö-yhtiöt hiiltä polttamaan.

Lue lisää

Onkos tuossa sähkölaskussa jo siirtokin mukana?