kummiudesta

kuulumaton ei voi alkaa kummiksi. Sitä en tiedä oletko päästäsi vialla, kummiksi ryhtyminen kuitenkin on ihan jokaisen omassa päätettävissä :) jos ei kiinnostusta oikeasti ole, niin ei kummiksi kannata ryhtyä, se on ainoastaan siltä lapselta pois.

Jos ei riemusta kiljuvia halukkaita löydy kummeiksi ja aletaan painostaan niin ei kannata alkaa sivistymättömien vanhempien lapsen kummiksi alkuunkaan. Odotahan vaan sitten mitä sulta jatkossa aletaan vaatia ja painostaa, lapsenhoitoa ja lahjoja kun kristillinen kasvatus mikä on kummin tehtävä ei heille mitään merkitse. Itse en ala enään kummiksi enkä ole todellakaan päästä vialla. Kerran se touhu riitti. Jos ei itse kummeja tarvitse niin miksi alkaa kenellekkään. Kysy siltä kaveriltasi alkaako hän sinun lapsen kummiksi kun se aika koittaa? Voisi naama venähtää.

Kummiksi kirkon näkemyksen mukaan et voi ryhtyä, kun et kirkkoon kuulu. Sen sijaan nykyään monilla on tapana kutsua lastensa "kummeiksi" myös kirkkoon kuulumattomia ystäviään, heitä kutsutaan esim. siviilikummeiksi tai lapsen tukiaikuisiksi. Sellaiseksi voit tietysti ryhtyä - jos haluat. Mutta kirkon näkemyksen mukaan kaverin lapsella pitää olla kirkkoon kuuluvat kummit. Eli kirkon silmissä kummiutesi, jos siis siviilikummiksi ryhtyisit, ei ole kummiutta ollenkaan.

Et ole päästäsi vialla, jos et halua kummiksi. Se, kuten suurin osa muista asioista elämässä, on ihan jokaisen omassa valinnassa. Kenenkään ei tarvitse haluta kummiksi. Jos kaverin sulho ei asiaa käsitä, näytä hänelle kirkon sivuilta, ettet tosiaan ole kelvollinen kirkolliseksi kummiksi. Ja selitä tarvittaessa, ettet omista vakaumussyistäsi (näin oletan, tai mitkä syysi sitten ovatkin) halua liittyä kirkkoon vain voidaksesi olla kummi. Jos ei vieläkään mene jakeluun, jätä asia omaan arvoonsa.