Sipoonselällä upposi uudenkarhea vena XX. Miten on mahdollista, ettei veden pakoaukot toimi? Mitä saatanan hyötyä on maksaa niitä kalliita muka muka upotuskokeita? Mitä todellista hyötyä on kilvistä (SCU, EC, sininenk.), jotka valehtelevat veneen ominaisuuksista
upposi uudenkarhea vena XX
guttaberkapurkki
292809
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 29
Vanhimmat
Ainkin CE-merkinnät D, C, jne ovat melko karkeita luokituksia. Esimerkiksi Linder Sportsman 400 ja Faster 720 Cat ovat molemmat alumiiniveneitä ja molemmat ovat suunnitteluluokaltaan C eli rannikkokäyttöön.
Linder on 4 metriä ja painaa 125 kg. http://www.linder.se/index.cfm?x=cShopPub.viewItm&ID=6&bi=shop&pg=1&pr=0&activeItcId=3
Fastern on yli 7 meriä ja painaa 1410 kg. http://www.faster.fi/index.php?k=108801
En osaa vertailla näiden veneiden ominaisuuksia kovassa kelissä, mutta luulisi ettö eroja on. Mielestäni C-luokan voisi jakaa useampaan osaan, esimerkiksi luokkiin C1 ja C2. Näin saisi enemmän tietoa millaisessa kelissä milläkin veneellä pärjää.
Kyllähän yli 5 metriselle soutuveneelekin 0,3m merkittävä aallonkorkeus on vähän vitsi, kun vesibussien ja ruotsinlaivojen seassa kuitenkin joutuu ja pystyy menemään.
Kun ne sitäpaitsi ovat aidosti uppoamattomia, kelluketta on siellä sun täällä ja vähän tuollakin.
Ei sillä silti 14 m/s ja 2m aallokkoon lähde kukaan.
kuin ns. "haistapaskasertifiointi", joka on vain rahan keruuseen eikä turvellisuuteen liittyvä paperitemppu.
Näitä sertifiointeja on jo aivan liikaa, niistä ei enää kukaan ole perustanut vuosiin (paitsi hullu suomalainen kiihko virkamies)
Onnettomuustutkinta
Vene upposi. Tyyppihyväksyntää haettaessa piirustuksista puuttui muutettu konetilan ilmanotto.
http://www.onnettomuustutkinta.fi/17060.htm
Asiaan liittyen "Vakavuusstandardit" http://www.finnboat.fi/linked/fi/fbn_2_2002.pdf sivu 12. Veneen koko vaikuttaa vakavuusvaatimuksiin.
Veikkaus on että ko. tapauksessa yamarinin keulan yli tullut aalto kenties ajovirheen takia. Raskas painolasti painanut keulaa syvemmälle jolloin itsetyhjentyvästä veneestä tulee itse täyttyvä. Tässä vaiheessa tyhjennysventtiili olisi pitänyt sulkea ja keulaan äyskäröimään vettä pois.
Olisi helvetin hyvä, jos yksikin "viisas toimittaja" olis tiedusstellut kipparilta mitä tapahtui. Voisi kaikki muut enakoida samalla venemallilla tulevaisuutensa.
Oliko pohjassa iso reikä? Muuta järkevää syytä uppoamiseen en ymmärrä; Kone kävi ja äyskäröijiä oli riittävästi. Yksi ämpärin kanssa keulaan ja täyttä takaperin sivumyötäiseen.
olen katselllut kyseistä vene mallia ,mutta mutta ei taida olla merelle siitä,katselin veneen keulaa miksiköhän on niin suunniteltu, taitaa sukeltaa aaltoon? Olen vuosia kulkenut 5,5m puuveneellä 30km matkan merellä mökille,aattelin laittaa kyseisen,mut taidan jatkaa krokolaisella ei sukella aaltoon.
Siinä on vettä 30-50 metriä meripenikulmitain.
täysin kokematon ns veneilijä taisi iskeä paniikki ja harkintakyky meni. Itselläkin pari kertaa uisteluvene hörpännyt ristiaallokossa vettä mutta kyllä siitä vielä on selvitty helvetinmoisella ämpärinheilutuksella vaikka toisella kertaa meinas kyllä usko jo loppua. Tuossa pelastus videossa en ymmärtänyt minkä takia moottorissa oli vetopäällä koko ajan ainakin näkyi selvästi potkurinpyörre.
Ymmärrä, eli tuota ajelemista, katso tuossa aikaisemmassa ketjussa olevaa viestiäni.
Eli älä ainakaan pakene pelastajaltasi.
"Siinä on vettä 30-50 metriä meripenikulmitain. "
ei muuten ole - vene upposi saarten väliin väylälle eli 100m sivuun niin olisi ollut ranta vastassa
Niin. Loppujen lopuksi venevalmistajat ja -suunnittelijat itse luovat sääntönsä virkamiehistön avustuksella, joilla veneitä tehdään ja ohessa hyväksytään CE-kilpiin. Siksi mm. savolaismallisia veneitäkin saa vielä valmistaa, vaikka niissä hukkuu kymmeniä ihmisiä vuosittain. HV-direktiivin vaatimukset ovat loppujen lopuksi aika vaatimattomia. Tuokin vene on ns. osittain katettu vene eikä sen takia tarvitse kellua, kuten alle kuusimetristen avoveneiden täytyy.
Eihän se nyt noin saa mennä vaikka olisi kuinka kokematon miehistö. Kaikki ovat alussa kokemattomia.
Mikä vene oli kyseessä? Pitäisihän avotilan tyhjentyä ilman ämpäriäkin! Lisäksi on pilssipumppu. Toivottavasti asia tutkitaan ihan vaan opiksi muillekin veneilijöille.
Vene näyttää Yamarin 650:lle (valmistettu vuosina 2001-2003). Katso kuvat http://keskustelu.suomi24.fi/listmessage/9209211/45013121 tästä viestistä.
Voi myös olla 650 BigCatch tummansinisellä kyljellä (valmistettu vuonna 2000).
Tässä kuvat ja linkit toisesta keskustelusta:
Turmavene http://kuvat2.iltasanomat.fi/iltasanomat/lisakuvat/2226324_2_1279665782.jpg
Yamarin 650 http://www.veneklinikka.fi/650/kuvasarja/pictures/yamarin_65015.html
http://www.yamarin.com/Default.aspx?tabid=2602
Iltasanomien pelastusvideo http://www.iltasanomat.fi/videot/kotimaa/2226481
http://www.iltalehti.fi/uutiset/2010071912063859_uu.shtml
http://yle.fi/uutiset/kotimaa/2010/07/merihadassa_olleet_pelastettiin_helikopterilla_sipoonselalla_1842879.html?origin=rss
.................."Tutkintaa seurataan myös liikenteen turvallisuusvirasto Trafissa. Veneilytarkastaja Juhani Pappila kertoo tuntevansa onnettomuudessa uponneen venemallin.
- Yli 6-metrisen veneen ei tässä suunnitteluluokassa tarvitse edelleenkään olla uppoamaton, hän muistuttaa.
Pappila pitää avokantista venemallia edelleen turvallisena käyttää....."
Liekö tämä tarkastaja Pappila saanut virkansa kepun jäsenkirjalla? Tietotaso on haastattelussa kovin mitätön asetuksistaja laista. Samoin materiaalit taitavat menneä Juhani-.pojalta sekaisin.
Tässä uutinen, jota jo muutamassa viestissä on lainattu. Turma tutkitaan.
http://www.iltasanomat.fi/uutiset/kotimaa/uutinen.asp?id=2227328
Nykyveneissä on tärkeätä, että ovat halpoja tehdä ja näyttävät kivalta Pasilassa joka helmikuu. Messupömpööseihin on kiva käyttää rahaa, ei veneiden merikelpoisuuden suunnitteluun.
Aalto sisään, varalaita laskee entisestään, toinen aalto sisään ja se on siinä. Kaiken kruunaa perässä 150 litraa bensaa tankissa ja 243 kiloinen perämoottori, jonka ansiosta painojakauma on sama kuin vasaralla.
Onneksi GSM kuuluu ja helikopterissa lavat pyörii!
Tätä avotilojen tyhjennysjärjestelmää olen ihmetellyt aina! Sehän on aivan peestä että jos vesilinja vähän nousee niin vene alkaakin täyttyä näistä aukoista. Jokin sulkujärjestelmä pitäisi olla ettei vesi virtaisi väärään suuntaan. En tiedä onko Buster ainut vene missä on kumiläpät estämässä vedenpääsyn veneeseen päin. Parempi sekin kun ei mitään.
on kumiläppien lisäksi myös tulpat, jotka voi käsin laittaa paikalleen jos lastia on kovin paljon tai jos välttämättä ksksi-kolme isoa ukkoa haluaa olla yhtä aikaa veneen takapenkillä.
Siinä taas nähdään, että jenkkivene on paremmin suunniteltu. Tuollainen typerä suomivene toimii kauhana, joka kauhoo itsensä upoksiin.
melkein kaikki saa uppoomaan jos on urpo kuski.
tässäkin on varmasti hidastettu aaltoon ja kauhaistu siten vettä kyytiin.
ei pitäis upota noin nopeasti sanottiin lehdessä...
perästä kuuluu kun tutkimus valmistuu.
katselin liikkeessä kyseistä venettä,pohjan linjasta näki,keula puoli venettä,sukeltaahan tollainen vasta aaltoon,keulassahan ei oo nostetta ollenkaan.
-- esimerkiksi luokkiin C1 ja C2. Näin saisi enemmän tietoa millaisessa kelissä milläkin veneellä pärjää. -
kyllähän se on se kippari jonka tulee osata käyttää kalustoaan ja ymmärtää mihin se on suunniteltu, ei noilla pelkillä luokituksilla pärjää missään kelissä.
Hyvä on ymmärtää mihin vene on suunniteltu. Venettä hankittaessa, kun vertailee eri malleja, ei mielestäni saa helposti selville millaiseen keliin vene soveltuu. Suunnitteluluokkia on A valtameri,
B avomeri, C rannikko ja D suojaisat vedet. B-luokan veneiden tulee olla täyskannellisia ja kaukaloiden nopeasti tyhjeneviä. Kaikki Flipperit, Yamarinit, Busterit, AMT:t, Silverit ja Bellat ovat korkeintaan C-luokan veneitä (pienimmät D). Luokkamerkinnästä ei siis suurta apua ole valinnan tueksi. Tuskin luokkaa on valintakriteeriksi tehtykään. Enkä edes tiedä mitä kaikkia vaatimuksia missäkin luokassa on. En ole tiennyt, että jos vene on osittain katettu tai alle 6 metrin uppoamaton vene, niin esimerkiksi varalaita saa olla matalampi. Tämä selvisi aiemmasta linkistä http://www.finnboat.fi/linked/fi/fbn_2_2002.pdf . Yhdessä mallissa voi olla suurempi varalaita kuin toisessa.
Kokenut veneharrastaja luultavasti osaa arvioida veneen ominaisuuksia ennakkoon ja koeajolla, mutta ainakin itselleni asiat ovat hankalampia.
On tullut mielikuva, että nykyään hankitaan ensimmäiseksi veneeksi suurempi vene kuin 90-luvulla. Suurempi vene tuo varmaan omia haasteitaan. Joku sanoi, että merellä pitää olla iso vene. Kovassa kelisä turvallisempi. Mmmh. Yamarin 650 upposi, mutta Yamarin 59 olisi kellunut, koska se on alle 6 metriä.
Onko esimekiksi 5 - 6 metrin C-luokan veneissä merkittäviä eroja, millaiseen keliin ne sopivat? Ominaisuuksissa on varmasti eroja. Kai se on hyväksyttävä, että vertailu ei ole ainakaan aloittelijalle helppoa. Pitänee selata lehdistä venetestejä ja olla ostamatta viimeisille sijoille jääneitä malleja.
kauniissa kuorissa.
Suunnittelu on kaikilla merkeillä puutteellista ja vaarallisia muutoksia tehdään sertifiointien jälkeen.
Millähän kuvittelet pilssipumpun tyhjentävän 10L/minuutti tehollaan jonkun 300l vesilastin.
Tosin on Ruotsalaisetkin kunnostautuneet uppoamattomuudessa: Anytecissä, mikä muuten voittaa kaikki suomi-paskat, on kellutusmateriaalina alumiinipurseiden sekaan ängetty ilmatäytteisiä pakastepusseja:)
Joista viimeistään asennuksien tai huoltojen yhteydessä puolet heitetään roskiin!
Missään muualla ei sellaista paskaa tavaraa hyväksytä, kun venealalla ja helvetin kovaan hintaan.
Otetaanpa ruodintaa käymälät merkkiä Buster: Järjettömän rakenteen takia huoltoon tulevista on satojen litrojen vesilastissa, kuka sitä tyhjäysproppua aukoisi ja suurimmassa osassa pilssipumppu on aina rikki!
Ja mitä sillä pilssipumpullakaan, kun nerot tehtaalla ovat väliletkuksi laittaneet halvinta paskaa, mikä on jo uusissa paateissa yleensä rytyssä:)
Kyllä nämä Yamarin ym. uppoherkkyydet tiedossa ovat veneliikkeillä ym. olleet aina...
Tosin myydäänhän maailman suurimman vene- ja moottorikonsernin tuotteina Puolassa tehtyä lasikuitupaattisarjaa, jossa on kyllä minimaalisesti lasikuitua, mutta hartsi on jäänyt jonnekin muualle, pohjan lujuus aaltopahvin luokkaa.
On sitten turha teoreetikkojen alkaa mitään väittämään vastaan, kun olen tätä paskaa työssäni nähnyt satamäärin ja aina em. asiat toistuvat.
Taitaakin turvallisin vene olla suomalainen puuvene:)
Tämmöistä on nykymeno, halvin hinta kun on yleensä ratkaiseva tekijä.. Kyllä kunnolla tehdyn ja omat vaatimukset täyttävän veneen saa, jos on valmis maksamaan se teettämisen ja osaa valvoa työtä ;-).
Tosiasia on ettei kunnolla tehdyille sarjatuotanto veneille ole ostajia hinnasta johtuen...