Karttakaa Tuhatjalkaa! 2/2

Ja oireethan jatkuivat. Soitin ajanvaraukseen, ja hoitaja sanoi, että tulkaa ihmeessä hakemaan se ab-piikki.
Kun tulimme paikalle, saimme odotella puoli tuntia, että pääsimme vastaanotolle. Odotusaulassa oli 3 koiraa, jotka ulisivat tauotta, ja mietin, että tämänkin olisi kissamme voinut välttää, jos olisi heti saanut sen piikin.

Kun eläinlääkäri otti meidät viimein vastaan, hän sanoi, että kissaan tiputetaan ensin nestettä, että vältytään nestehukalta (kun se ei ollut juonut kovin hyvin virtsatieoireiden vuoksi). Hoitaja pisti piikin kissamme niskaan, ja rauhoittelin kissaani semmoisen puoli tuntia, kun sen niskaan alkoi hitaasti muodostua nestepatti. Kun neste oli tiputettu, huokaisin helpotuksesta, kun ajattelin, että nyt se saa sen piikin. Mutta ei! Eläinlääkäri tuli toisen hoitajan kanssa sisään huoneeseen, ja sanoi, että pistetään kissaan vielä tämmöinen rauhoittava Diapam-piikki, koska kun kissa aristelee sitä pissaamista kun se sattuu, niin tämä rentouttaa kissan niin, että se uskaltaa pissiä. SITTEN kissamme sai sen ab-piikin.

Kotiinpäästyämme kissamme ei suinkaan ollut rauhallinen. Se säntäili päättömästi pitkin seiniä, sen mitä nyt pökerryksissään pystyi koordinoimaan. Sitten se säntäsi ruokakupille, ja ahmi hetkessä lautasellisen purkkiruokaa, niin, että sen naama oli kiinni kupissa. Se ei ole koskaan syönyt kerralla kupillistä tyhjäksi eikä todellakaan naama kiinni ruoassa. Se oli kuin vimmattu.

Vein sen kylpyhuoneeseen, ja sitten alkoi laatikolla ravaaminen. Se meni laatikolle, yritti tehdä pissaa, jota ei tullut, se tuli pois ja meni heti takaisin jne. Sitten se väänsi laatikkoon ripulit (diapamin sivuvaikutus), astui pökerryksissään ripuliinsa ja meidän piti pestä hieman kissaamme. Kissallamme oli selvästi diapam-piikin vuoksi koko ajan tunne, että sen täytyy ulostaa tai virtsata, ihan kuin sillä ei olisi ollut ilman tätä piikkiäkin tarpeeksi kova tunne virtsatieinfektion vuoksi! Nyt se ravasi kuin mielipuoli hiekkalaatikolla ja pelkäsin, että se aiheuttaa itselleen vielä peräpukamat, kun se yritti väkisin vääntää ulostetta, mutta mitään ei tullut. Täytyy sanoa, että oliko typerämpää, kuin laittaa tällainen RENTOUTTAVA piikki, kun raukalla on muutenkin koko ajan tunne, että kusettaa! Nyt sillä on sen lisäksi tunne, että olisi ulostettava myös!

Kun soitin Tuhatjalkaan, he sanoivat, että voithan sinä tuoda kissan tänne yöksi tarkkailuun, jos sen oireet huolestuttavat, ja voisimme puristaa sen virtsarakkoa, jos se ei tyhjene kunnolla. Jessus. Vai vielä puristaa. Sanoin, että tarkkailen sitä kotona! Tarinan loppu on vielä tuntematon, sillä tilanne on edelleen päällä. Mutta niille, ketkä harkitsevat vievänsä lemmikkinsä Tuhatjalkaan hoitoon, suosittelen harkitsemaan uudelleen. Siellä saa aina odottaa, vaikka olisi aika varattuna, koskaan ei ole yhteisymmärrystä, toinen hoitaja sanoo toista kuin toinen. Väärinkäsityksiä toisensa perään. He rahastavat uusintakäynneillä. Tämänkin ab-piikin piti tulla samaan hintaan, mutta kun he keksivät siihen päälle kaikenmaailman rauhoittavat aineet, niin laskua tulikin lisää 63e! Yhteensä tämän ab-piikin saaminen siis maksoi yli 230 e! Järkyttävää rahastusta ja eläimen kidutusta!

Ei enää koskaan Tuhatjalkaan.