Sinä nukut sohvallani, vaaleahiuksinen pää punaisella prinsessa tyynyllä.
Sinä olet ristinyt kätesi leuan alle, pikkasen kulmikkaat raajasi lepäävät rentoina sivullinen ei aavista sinun vammaisuuttasi.
Henkityksesi on levollinen ja syvä ,äitisi käsi lepää päälläsi suojelevana, äitisi joka oli ainoa joka uskoi sinun mahdollisuuksiisi.
Aloitit elämäsi kuolemantuomio harteillasi sinuun ei uskottu, luojasi oli sinut lähettänyt mailmaan surkeitten eväiden kanssa,sinä elit päivän, toisenkin et suostunut olemaan yksi heikoimmista.
Hapuillen alkanut elämä on vahvistunut, halusit syliini ja olit siinä lämpimänä.
Ymmärsin mitä tarkoittaa kun on ihminen toiselle.
On helppoa kääntää päänsä ja väistää kun ns vammainen ojentaa kätensä ja yrittää kommunikoida,uskallatko antaa kuolaisen leuan painua olallesi ja nähdä riemun syttyvän silmiin?
Sinä olet ristinyt kätesi leuan alle, pikkasen kulmikkaat raajasi lepäävät rentoina sivullinen ei aavista sinun vammaisuuttasi.
Henkityksesi on levollinen ja syvä ,äitisi käsi lepää päälläsi suojelevana, äitisi joka oli ainoa joka uskoi sinun mahdollisuuksiisi.
Aloitit elämäsi kuolemantuomio harteillasi sinuun ei uskottu, luojasi oli sinut lähettänyt mailmaan surkeitten eväiden kanssa,sinä elit päivän, toisenkin et suostunut olemaan yksi heikoimmista.
Hapuillen alkanut elämä on vahvistunut, halusit syliini ja olit siinä lämpimänä.
Ymmärsin mitä tarkoittaa kun on ihminen toiselle.
On helppoa kääntää päänsä ja väistää kun ns vammainen ojentaa kätensä ja yrittää kommunikoida,uskallatko antaa kuolaisen leuan painua olallesi ja nähdä riemun syttyvän silmiin?
Vastaukset 17
Vanhimmat
on se jota vanhempi rakastaa puhtaimmin.
Viaton.
Maailman pahuuteen.
Viaton, kaikkeen.
Ei pahaa luuta vartalossaan, ei pahaa ajatusta.
Viaton, puhdas katse, luotto ihmiseen.
Pettäisitkö, sellaisen ihmisen?
katse.
Suuntautuu sinuun ja luottamus näkyy silmistä, tunnet oman vajaavaisuutesi ja puutteesi olla se vahvempi.
Kumpi on se heikompi?
ja tunnustaa itsellensä olevansa kaiken edessä heikko ja pelokas ja voimaton....jos, ihminen ei pysty sitä tunnustamaan kovan paikan edessä...kuinka sitten ollaa aina ja jatkuvasti vahvakaan?....Käsikädessä nämä kulkevat.Tunteet.
Voimia sinulle.
Anna sen surun tulla aikanaan ja myöskin ilon aikanaan...Suo itsellesi myös armo..olla vain sinä. Hyvä isä ja puoliso olet...se riittää, enempää ei tarvitse jaksaa....Eikä aina tarvitse jaksaa...
tsau:Friidu
oma erilainen lapseni myös on tehnyt minusta vahvan ja samalla erittäin haavoittuvaisen...mutta tuo haavoittuvaisuus nähdä on jotain toisin silmin edes aavistaa ja aina välttämättä oikein.....onkin nyt jotain jota en antais enääi pois...Se on erittäin arvokas lahja jonka olen saanut elämältä...vaikka sitä en olisi ansainut...en mitenkään...ihmisenä...Kaikki tämä kokemus on vain syventänyt omaa näkemystäni elämästä..joka on erittäin hieno ja samalla toiseen tapaa arvokas ja elämisen arvoinen asia aina... Pienet surut ja murheet eivät minunkaan purttani aavalla merellä enää kaada..
tsau:Friidu
suru pinnassa
Ilo pinnassa
Ei ilkeyttä-
Sellainen pitäisi olla kaikkien.
Ahkera
iloa osaamisesta
kunpa ihmiset eivät olisi niin ilkeitä lapselle
vammaisten kanssa eläminen vaatii paljon, ei ne mitään enkeleitä ole, joskus
pikemminkin kiusanhenkiä.
Mutta aina pitää muistaa, mikä on toisen taso, siten ymmärtää paremmin, mitä voi odottaa
ja osaa omaakin asennettaan ja hermojaan paremmin hallita.
Rakkautta tarvitaan paljon, se on hyvä muistaa.
Toivotaan nyt, ettei tämä poistu, kun ilmestyin paikalle, HTZA:n aloitus sai äkkilähdön, heti kun
siihen kirjoitin ;)))
mikä ei, tuol mies ketjus ainakin käy tunteet kuumina mut se onkin sitä keskustelua.
tämä aivan totta. Meillä menee usein niin tämä hermojen hallinta sitten toisinaan kun sitä todella tarvitaan...että, vähän vuoronperään...miehen kanssa ollaan vahvoja siinä;))) Minulta jos, meinaa tuo pinna vähän liiaksi kiristyä niin mies muistuttaa että, toinen ei ymmärrä etkö nyt tajua...ja toiste päin....minä toisinaan muistutan jos, mieheltä meinaa pinna ikäänkuin palaa....;))) Onneksi tämä ei kuitenkaan jokapäivästä eikä jatkuvaa...
Sitä mieltä olen minäkin, meidän erilaisten lasten ja nuorten vanhempien ei tarvitse aina olla täydellisiä...tärkeintä että, jaksamme tämän arjen ja juhlan myöskin...mutta, kyllä se sitten niinkin että, ne snadit onnenmuruset ja onnistumisen hetket....ja ilonhetket ovat jotain joita vaikea on ulkopuoliselle kuvata...Toinen kun yhtä äkkiä sitten yllättääkin todella sillä fiksuudellaan...;))) sillä uuden asian tai taidon oppisemalla...;)) ja tämä taso juttu....siinäkään ei aina pidä ajatella että, elämä olisi jotenkin pelkästään eteenpäin menoa...väliin sitten kuuluu mennä myös taaksepäin tai ei eteenpäin olleenkaa. Ollaan kukin sitä mitä ollaan....Päivä kerrallaan se riittänee;)))
Tsemppiä;)) Anceli...
tsau:Friidu
ja pitkää pinnaa, sekä sitä kuuluisaa asennetta, tuli mitä tuli.
Päivä kerrallaan riittää oikein hyvin, kaksi olisikin jo liikaa ;))
Tsemppiä sullekin ;)
tilanteet sitten ihme kyllä kääntyvät usein kummallisesti huumoriksi...mikä hyvä asia;)) Elämä opettaa;))
tsau:Friidu
Se myös satuttaa aina ne kolhut ei vahvista joskus jää kitumaan.
eipä siinä silloin sanoja. Että, yritä nyt kestää...tuli eteen mitä tuli....Kun on vaan otettava vastaan...eikä vaihto-ehtoja ole eikä niitä anneta...mutta, toivosta ei pidä silti luopua.. Toivoa on aina. Silloinkin kun sitä on vain hiukkasen...enää..
Voimia sinulle. Sydämestä nyt sydämeen Aidosti. Vain idioottit eivät sitä ehkä ymmärrä...mutta ei väliä....
tsau:Friidu
hyvän tarinan eiliseltä, siinä kuule etsimällä etsin sitä huumoria ja ihme kyllä, lopulta minua nauratti :))
Mutta en viitsi tähän laittaa, ei se kaikille kuulu.
Elämä opettaa, jos ei muuta, niin nauramaan turhille pikkumurheille.
jaksa kantaa...Tämä kyllä ihan totta...Tämän myöskin huomanut itsessäni...että, kun pää joskus niin täynnä sitä arjen muistamista että, kaikki jotenkin skulaisi......niin kovin pitkään ei siellä menneessä jaksa pää pysyä eikä muista mitä tai kuka mitäkin sanoi..ja missä;))...On pakko kulkea tässä ja nyt...Mitä vanhemmaksi tässä käy...niin sitä enemmän tavallaan tuo arki myös vaatii...Ei jaksa mitenkään nipottaa himassa minäkään mistään pikkuasioista...vaikka päähän ottaisikin;)) joskus sitten vaan kummallisen hepulikohtauksen...mutta, vain joskus;))
tsau:Friidu
kuvaus. Vaikeaa on olla sellaisen viattomuuden ja ihmiseen luottavaisen lähellä, tuntematta omaa itsekkyyttään ja heikkouttaan.
Tälläisissa tapauksissa käydään todella tunteita laidasta laitaan. Arki vaatii vahvuutta ja pitkäjänteisyyttä, mutta se rakkaus, on vahvin voimavara:)
Minäkin olen saanut aikanaan kohdata heitä,hyvin monen tasoisia.
Voimia sinulle:)))
niin pienestä kiinni siellä aivojen rakenteissa ja se pieni erilaisuus aiheuttaa niin valtavan paljon mutkikkuutta ihmisenä olemiseen.
Äidinrakkaus on ihmeellinen asia ja kantaa yli monien esteiden ja mahdollistaa paljon.
Joskus mietin, miksi ihmisen elämisen tarkoitus, merkitys ja vaatimus kutistetaan vain yhä suurempiin vaatimuksiin siitä että vähin mihin ihmisen " kannatta " tähdätä elämässään, on olla kaikessa yli keskiarvon; tai hopea on jo hävittyä. Ihminen on vasta ihminen kun on juuri sitä miksi on syntynyt eli etenee elämässään ja sen haasteissa joko itsenäisenä yksilönä tai sopivasti turvallisten ihmisten ympäröimänä ja onneksi nykyään on löydetty monia väyliä ja apuvälineitä helpottamaan olemisen ja elämisen esteitä.
näinkin että, tieto lisää tuskaa. Siinäkin olemme erilaisia tämän ottamisen suhteen. Joillekin tuo tieto tuo sitä helpotustusta. Onneksi tässä asetelmassa on myös menty eteenpäin...Vanhempiakin ja heidän näkemyksiään kuunnellaan ehkä toisin...kuin aikaisemmin. (Tähän täytyy laittaa että, mitenkään yhtenäistä tai samankaltaistahan tarinaa ei ole olemassa niin monta tarinaa kuin tapaustakin.)...miten meitä kohdellaaan...jotka tätä apua sinne arkeen tarvitsemme...Koulumaailma vaan sellainen että, sinne soisin enemmänkin näitä resusseja..
tsau:Friidu