Kun ei ole yhtään läheistä jonka kanssa puhua. Tiedän että vaadin läheisiltä liikaa, nyt olen kuormittanut yhtä päivittäin messenger-keskustelujen muodossa ja tiedän ettei se enää edes haluaisi vastailla minulle. Aion lopettaa sille puhumisen.
Sukulaisiin ei tule pidettyä yhteyttä ja vanhempien kanssa välit poikki. Sitten on joitain kavereita, mutta heillä on kuitenkin parisuhde ja muuta elämää elettävänä.
Voin lykätä itseni taas terapiaan, mutta sekään ei auta läheisten puuttumiseen.
Muutaman nettitutun olen tapaamassa, mutta heilläkin on omaa elämää niin paljon että ei ole aina kiva olla se odotteleva osapuoli.
Sukulaisiin ei tule pidettyä yhteyttä ja vanhempien kanssa välit poikki. Sitten on joitain kavereita, mutta heillä on kuitenkin parisuhde ja muuta elämää elettävänä.
Voin lykätä itseni taas terapiaan, mutta sekään ei auta läheisten puuttumiseen.
Muutaman nettitutun olen tapaamassa, mutta heilläkin on omaa elämää niin paljon että ei ole aina kiva olla se odotteleva osapuoli.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Älä roiku läheisessä ihmisessä liikaa, huonolla tuurilla voit päästä siitä eroon lopullisesti. Ei kukaan jaksa rajattomasti aina vaan kuunnella jotain avautumista. Potki itteäs perseelle ja tee jotain fyysistä. Mee ulos, reenaa vaikka jotain. Sitten sulla on edes jotain sanottavaa jollekulle, että kävin eilen jossain. Ettei tartte vaan aina sanoa sitä samaa, että täällä kämpillä ollaan koko ajan. Got it?
Mä liikun aika paljonkin yksin, lenkkeilen, uin, käyn ottamassa aurinkoa jne. :)
Ja käyn töissä. En siis ole koko aikaa kotona. Mutta ainakin joka toinen päivä kuormitan niitä läheisiä.
En voisi sanoa että avaudun koko ajan, koska en puhu vain negatiivisia asioita tai "miltä minusta tuntuu" juttuja.. Kerron vaan päivän tapahtumia ja sellaista. Mutta tottakai sekin jatkuvasti kyllästyttää läheisiä.
Usein minulla on yksi ihminen johon kiinnyn eniten ja kerron asioita. Se on sitten aika hankalaa, kun huomaan ettei se enää jaksa ottaa vastaan.