Heipsan!
Haluaisin kovasti hakea opiskelemaan sosiaalityöntekijäksi sillä tahdon aidosti auttaa ihmisiä. Mikään sossun papereiden pyörittely ei kiinnosta, mutta olen ymmärtänyt että sosiaalityöntekijän pätevyys on hyvä lähtökohta aika monenlaisiin hommiin.
Ongelmana on, että olen kuitenkin todella ujo. Voinko pärjätä tällä alalla ujon ja ihmisten seurassa epävarman luonteeni kanssa? Ajoittain ujous tuntuu lähes lievältä sosiaalisten tilanteiden pelolta. Olisi ihana saada rohkaisevia kommentteja, sillä haluaisin alalle todella todella paljon :)
Haluaisin kovasti hakea opiskelemaan sosiaalityöntekijäksi sillä tahdon aidosti auttaa ihmisiä. Mikään sossun papereiden pyörittely ei kiinnosta, mutta olen ymmärtänyt että sosiaalityöntekijän pätevyys on hyvä lähtökohta aika monenlaisiin hommiin.
Ongelmana on, että olen kuitenkin todella ujo. Voinko pärjätä tällä alalla ujon ja ihmisten seurassa epävarman luonteeni kanssa? Ajoittain ujous tuntuu lähes lievältä sosiaalisten tilanteiden pelolta. Olisi ihana saada rohkaisevia kommentteja, sillä haluaisin alalle todella todella paljon :)
Vastaukset 5
Vanhimmat
Itsekkin olin ujo ja epävarma mutta hain silti hoitoalan kouluun. Kyllähän se koulunkäynti välillä jännää oli ja jännitti sellaiset tilanteet jotka muita ei jänittänyt. Mutta toisaalta mun oli helppo hyväksyä kaikenlaiset asiakkaat ja heidän epävarmuutensa. Jos haluat alalle uskoisin että ala itsessään opettaa sinua sosiaalisemmaksi. Muista ettet vaadi iseltäsi liikoja ja että me kaikki olemme jossain asiassa epävarmoja. Eikun hakemaan vaan. Onnea hakuprosessiin.
Katkaistaan Muslimimaissa,kuten varkaaltakin käsi.
itse aikoinaan hain ammattikouluun tekniselle puolelle, ettei tarvitsisi esiintyä niin paljon. En sitten päässyt sinne. Sitten tulikin mentyä lukioon ja sieltä ammattikorkeakouluun. Sen jälkeen ei töitä vielä irronnut hakemisesta huolimatta ja tyhmyyksissäni suoritin sitten vielä yliopistotutkinnon. Tuskaa oli esitelmät lukiosta lukien. Luulin, että ujous häviää iän myötä, mutta eipä ole vielä kadonnut. Nykyisin ei sitten duunariksi ole asiaa, kun kouluja on takana paljon. Viimeisimmästä valmistumisesta onkin sitten jo monta vuotta ja ei vieläkään vakiduunia ja varmasti suurin syy on esiintymistaito/sosiaalisuus. Haastatteluissa menen aivan jumiin, kun jännittää. Pieniä pätkäduuneja vaan ja kursseja. Kylläpä itseni jumiin ajoin...mutta sinulla tilanne voi olla toinen. Ehkäpä pääset ujoudestasi yli koulun aikana...
Olen toista mieltä. Kyllä, ujous voi hävitä ajan kanssa, minulle ainakin käynyt niin.
Nykyään tykkään jopa esiintymisestä, sehän on kivaa, kun monta ihmistä kuuntelee sinua, tuntee itsensä tärkeäksi! =)
Aloitin sillä, että kuvittelin kuuntelijat alusvaatteissa =D, ajattelin, että ne ovat ihan samanlaisia ihmisiä, myös syövät, nukkuvat, pisaavat jne =D, eli sillä pääsin alkuun.
Oikeastaan, ujona elämä on paljon tylsempi kuin avoimena, kun ei vain uskalla tehdä monia asioita ja ihan kuviteltujen asioiden takia!
eikö se säälitä? Meillä on vain yksi elämä! =)
Lähteä luonteenpiirteilläsi Sosiaalikeskusten piikkimatoille.Hakisin rohkeutesi palautumista ensin joiltakin muilta työmailta taikka jos tunuu paremmalta hakea muista viroista tai toimeentuloista.Kun tuntisit myöhemmin itsesi vahvaksi ja kokeneemmaksi,murtaisit sosialan parrigadit repien osaltasi kuivat luudat kauaksi ja aloittaisit varsinaiset seulonnat,ketkä apua tarvitsevat ja ketkä ei.Kuten tiedät niin sieltä hakee apua mm. sairaat,jotka usein käännytetään takaisin,vankilankundit mitkä kyllä ovat tervetulleita,yksinhuoltajien rivit,jotka ovat myös tervetuleita koska yhteiskunta hoitaa osan heidän lapsistaan ja saa näin virkoja ja toimia lisää.Tällaiset puolipätevät osaavat olla kyllä v..mäisiä ja matkustella samalla pitkin maapalloa yhteiskunnan varoin.Tavallisille vaivaisille suunniteltiin Turun Sossuun alun suihkut joissa puhdistautua? Virkailijat eivät pitänneet asiasta,vaikka heitävarten siellä juuri istuvat ja suihkut jäi tulematta.Virkailijoilla riitti pintikseen että vaivaiset menevät suihkuun ilman vaatteita ja kuivattavat itsensä muualla? Virkailijat voivat muuttua näin hyvinkin herkkähipiäiseksi kun omista asioista on epäilyä jotain lohkaistavan.Silloin ei taas ole mitään väliä,jos asiakkaansa joutuu pitkiksi ajoiksi piinapuuhun heidän ylimielisyyttään. Mutta joko tässä elämässä tai seuraavassa.Yleensä kaikki korjataan.Sossussa käy myös muita vaivaisia,jotka eivät ole kestänneet yhteiskunnan riepotteluja,ja hakenneet irtiottoa yhteiskunnasta ehkä henkisesti paremminkin vaikka muuten erittäin ala arvoisemmin Sivistysvaltiomme mittapuin.Heitä löytyy kaatopaikoilta ja metsien korvista hökkeleistään jotka ovat kyhänneet mistäkin jätteistä.Puhtaalla omatunnolla jaetaan samalla luxus-asuntoja kansainväölisyydelle jotka tulevat työvoimapulaa täyttämään,kun halluusinaatio työnpaljoudesta koittaa. Vanhuksiltamme kuivatetaan kaikki varansa yhteiskunnalle heidän hoitomaksuikseen.On aivan sama miträ olet eläessäsi tehnyt.Kaikki saavat saman paskan tasajaossa hoitoonsa.Entiset kaupunkeihin muuttaneet piiat mailta,selittelevät vanhuksille hoitoloissa kuinka hyvät olot heillä siellä on.Kunhan parikertaa viikossa vaippaa vaihdetaan,on niin kovin hyvä olo,ja rahaa säästyy taas kesämatkalle.Olen kokenutjotain myös,enkä unohda väärinkäytöksiä!