"Mistä tunnet sä ystävän..."

Kiitos kannustuksesta, tuotapa olen juuri tuuminut. Että uusille vesille... mutta kun tuo laiskuus ja mukavuudenhalu ovat vielä esteenä.

Eläimethän ne parhaita ystäviä ovatkin. Eräille koirille olen allerginen, mutta kissa oli meilläkin perheessämme 14 vuotta, ihana, maatiainen. Sinulla ei sitten ole myöskään huolta kuntosi ylläpitämisestä, hyvä niin ja kiva kuulla.
Tuon innoittamana taidanpa tästä lähteä pienelle lenkille. Heippa!

Helena kirjoitti:

Kiitos kannustuksesta, tuotapa olen juuri tuuminut. Että uusille vesille... mutta kun tuo laiskuus ja mukavuudenhalu ovat vielä esteenä.

Eläimethän ne parhaita ystäviä ovatkin. Eräille koirille olen allerginen, mutta kissa oli meilläkin perheessämme 14 vuotta, ihana, maatiainen. Sinulla ei sitten ole myöskään huolta kuntosi ylläpitämisestä, hyvä niin ja kiva kuulla.
Tuon innoittamana taidanpa tästä lähteä pienelle lenkille. Heippa!

Elämässä sattuu aina aikoja jolloin ystävyys punnitaan .Niin itsellänikin muutamia vuosia sitten kun elämä muuttui radikaalisti. Onnettomuuden jälkeen oli paljonkin ystäviä..vaan kun päättyivät pitkos puut silloin ystävyys punnitaan. Kun jäin työelämästä turhat tuttavat
karisivat pikkuhiljaa pois. Onneksi jäi niitä tosi ystäviäkin jäljelle ja ystävyys on jatkunut elämän muutoksista huolimatta.
Aika on tuonut uusia hyviä ystäviä,mutta tunnen paljon aika yksinäisiä ikäisiäni ja etenkin vanhempia ihmisiä. Tuntuu ,että naiset ovat enemmän yksin elämässään. Ehkä he eivät enää hyväksy niin helposti ketä tahansa kumppanikseen.
Miehet tuntuvat pökäsevän heti uuteen ystävyys suhteeseen kun entinen loppuu. Nainenhan siinäkin on tietysti toinen osapuoli.
Tosi ystävät ovat kyllä se voimavara ,että jaksaa
huonoinakin päivinä. Olen yittänyt ystävyyttä vaalia ja muistaa yksinäisiä ihmisiä etenkin sairauden tai muun koettelemuksen sattuessa ja tietysti ilot on helppo jakaa.

MUMMELI1 kirjoitti:

Elämässä sattuu aina aikoja jolloin ystävyys punnitaan .Niin itsellänikin muutamia vuosia sitten kun elämä muuttui radikaalisti. Onnettomuuden jälkeen oli paljonkin ystäviä..vaan kun päättyivät pitkos puut silloin ystävyys punnitaan. Kun jäin työelämästä turhat tuttavat
karisivat pikkuhiljaa pois. Onneksi jäi niitä tosi ystäviäkin jäljelle ja ystävyys on jatkunut elämän muutoksista huolimatta.
Aika on tuonut uusia hyviä ystäviä,mutta tunnen paljon aika yksinäisiä ikäisiäni ja etenkin vanhempia ihmisiä. Tuntuu ,että naiset ovat enemmän yksin elämässään. Ehkä he eivät enää hyväksy niin helposti ketä tahansa kumppanikseen.
Miehet tuntuvat pökäsevän heti uuteen ystävyys suhteeseen kun entinen loppuu. Nainenhan siinäkin on tietysti toinen osapuoli.
Tosi ystävät ovat kyllä se voimavara ,että jaksaa
huonoinakin päivinä. Olen yittänyt ystävyyttä vaalia ja muistaa yksinäisiä ihmisiä etenkin sairauden tai muun koettelemuksen sattuessa ja tietysti ilot on helppo jakaa.

siitä tunnet sä ystävän, kun on vierelläs viellä hän,ajat ankeimmat selvittää kuka viereesi jää.

ystävä laulussa on nätit sanat ja oikeesee osuvat. todellinen ystävä, on ystävä vaikeuksissakin. se on ikävää todeta kun tullee vaikeuksii niin monast sydän ystäväksi luultu lähteekin pois.

veikko lavi laulaa myös -
jos sä olet saanut hyvän ystävän, on kuin aarre sulle suotu ois, niin myöhäistä on hälle polttaa kyntilää, kun hautakumpu umpeen luotu on.

olikohan nuo sanat ihan oikee, mutta tuonne päin kuitenkin. lavi kertoo kauniisti, että ystävyyttä on hoiettava ko aarretta,eikä pittää sitä itseselvyytenä.

minulla oli ystä 60 luvulle saakka.bertta sen jälkee ei sellasta ystävää ole tielle tullu. hää oli nuoruutesta asti ystävä.

tämä ystävän laulu on minun rbavuuri numero olen esittänyt sen lukusii kertoja erilaisissa eläkeläisten juhlissa ja missä on ohjelmaa tarvittu.

sen ko osaan soittaa mandoliinilla aika hyvin.mandoliini oli jalmarin ja hää siin aika taituri olikin. mie ossaan vaa kolme kappaletta soittaa hyvin ja kaksi vähä huonommin.

viime joulun alla ko juteltii joulun ohjelmasta, eläkeläis ohjaaja kysy mitääs kukin vois esittää, meil ko essiintyjät on ain omast takkaa.

ei ollu oikee halukkaita esiintyjiä, niin rimirouva sano et ,lydia esittää taas ystävän laulun.

mie lehahin punaseks, TAAS sanan kuulin ihan irti lauseesta;))vaik ei hää sitä mitenkää varmaa korostannu ,mutta niin arka mie oon esityksistäin.

muute saap sannoo minul pahastkin en suutu, enhä mie tästäkää suuttunu, vaan minnuu hävetti niin vietävästi,oisin tahtonu männä maan alle.

sanoin siihe etten esitä sitä ennää ikänä, että onha sitä muutakin. se olkii ko lupaus joka piti täyttää.

sitte yks päivä koton ollessa ko radiost tuli sen olonen kappale joka saap minut ain räppäämää:))
minust se on mukavaa liikehintää ja tahti on minul jotenkin hyvin luontanen,jos niin voip sannoo:))

tääl ko ol remontti miehii niin hyö ko totisena olivat syömäs,ko oli murheita vinojen seinien kanssa.

radio pauhas ja taas tuli räppiluontonen kappale ,aattelin hauskuuttaa poikii. hyö sitte ko tiesi minun miettivän ohjelmaa pikkujouluu, sanovat että' räppiähän sie esität.

ja niin mie esitin räppiä jouljuhlassa. taputuksii ja naurua tuli enenmän ko ystävän laulussa:)) se oli oikee mukava pikkujoulu, mutta en mie esitä sitäkää toista kertaa,jos jottain esittää liikaa siit menne maku, siihe tuloksee olen tullu.

uus viikko ja uuvet kujeet. mitähän hauskaa minun pitäs keksii rakkaalle ystävälle toivolle,ko hänel on suruu silmissää.

kohan päästää tämä viikko niin hää saap työurakan päätökseen, niin sitte voip keskittyy kotiasioihin.

muistovihossa minulla on paljo lapsuus ystävien kirjotuksii, monet kyl naapurii ja tuttavia,siihe ko piti saaha paljo värssyjä.;))
yhes sanotaa ainakii et,

kun ystävän sä valitset
niin mieti silloin tarkoin
ystäviä kyllä saa
mut uskollista harvoin.

voikohan ystävää valita, minust se vaa ilmestyy tielle.hyvää viikko kaikille terveisin lyyli.

señora lyyli kirjoitti:

siitä tunnet sä ystävän, kun on vierelläs viellä hän,ajat ankeimmat selvittää kuka viereesi jää.

ystävä laulussa on nätit sanat ja oikeesee osuvat. todellinen ystävä, on ystävä vaikeuksissakin. se on ikävää todeta kun tullee vaikeuksii niin monast sydän ystäväksi luultu lähteekin pois.

veikko lavi laulaa myös -
jos sä olet saanut hyvän ystävän, on kuin aarre sulle suotu ois, niin myöhäistä on hälle polttaa kyntilää, kun hautakumpu umpeen luotu on.

olikohan nuo sanat ihan oikee, mutta tuonne päin kuitenkin. lavi kertoo kauniisti, että ystävyyttä on hoiettava ko aarretta,eikä pittää sitä itseselvyytenä.

minulla oli ystä 60 luvulle saakka.bertta sen jälkee ei sellasta ystävää ole tielle tullu. hää oli nuoruutesta asti ystävä.

tämä ystävän laulu on minun rbavuuri numero olen esittänyt sen lukusii kertoja erilaisissa eläkeläisten juhlissa ja missä on ohjelmaa tarvittu.

sen ko osaan soittaa mandoliinilla aika hyvin.mandoliini oli jalmarin ja hää siin aika taituri olikin. mie ossaan vaa kolme kappaletta soittaa hyvin ja kaksi vähä huonommin.

viime joulun alla ko juteltii joulun ohjelmasta, eläkeläis ohjaaja kysy mitääs kukin vois esittää, meil ko essiintyjät on ain omast takkaa.

ei ollu oikee halukkaita esiintyjiä, niin rimirouva sano et ,lydia esittää taas ystävän laulun.

mie lehahin punaseks, TAAS sanan kuulin ihan irti lauseesta;))vaik ei hää sitä mitenkää varmaa korostannu ,mutta niin arka mie oon esityksistäin.

muute saap sannoo minul pahastkin en suutu, enhä mie tästäkää suuttunu, vaan minnuu hävetti niin vietävästi,oisin tahtonu männä maan alle.

sanoin siihe etten esitä sitä ennää ikänä, että onha sitä muutakin. se olkii ko lupaus joka piti täyttää.

sitte yks päivä koton ollessa ko radiost tuli sen olonen kappale joka saap minut ain räppäämää:))
minust se on mukavaa liikehintää ja tahti on minul jotenkin hyvin luontanen,jos niin voip sannoo:))

tääl ko ol remontti miehii niin hyö ko totisena olivat syömäs,ko oli murheita vinojen seinien kanssa.

radio pauhas ja taas tuli räppiluontonen kappale ,aattelin hauskuuttaa poikii. hyö sitte ko tiesi minun miettivän ohjelmaa pikkujouluu, sanovat että' räppiähän sie esität.

ja niin mie esitin räppiä jouljuhlassa. taputuksii ja naurua tuli enenmän ko ystävän laulussa:)) se oli oikee mukava pikkujoulu, mutta en mie esitä sitäkää toista kertaa,jos jottain esittää liikaa siit menne maku, siihe tuloksee olen tullu.

uus viikko ja uuvet kujeet. mitähän hauskaa minun pitäs keksii rakkaalle ystävälle toivolle,ko hänel on suruu silmissää.

kohan päästää tämä viikko niin hää saap työurakan päätökseen, niin sitte voip keskittyy kotiasioihin.

muistovihossa minulla on paljo lapsuus ystävien kirjotuksii, monet kyl naapurii ja tuttavia,siihe ko piti saaha paljo värssyjä.;))
yhes sanotaa ainakii et,

kun ystävän sä valitset
niin mieti silloin tarkoin
ystäviä kyllä saa
mut uskollista harvoin.

voikohan ystävää valita, minust se vaa ilmestyy tielle.hyvää viikko kaikille terveisin lyyli.

Kiitos, Senora Lyyli, taas kerran ihanasta aamun avauksestasi. Kyllä meidän kelpaa, kun omistamme tuollaisen ilonantajan, eikös vaan!
Ollaan onnellisia!