Olen seuraillut Deitti-palstaa täällä S24:ssä ja mitä enemmän seuraan, sitä masentuneemmaksi käyn. Ja omatkin kokemukset ovat mitä ovat.
Olen eläkkeellä masennuksen ja ahdistuksen vuoksi. Pitkään koin olevani lähinnä kumppanini seuraneiti, olipa edes jokin tarkoitus elämälläni. Keväällä hän jätti minut ihastuttuaan toiseen. Koska minulla ei ole minkäänlaisia ystäviä (tosin eksä on väittänyt olevansa kaverini, mutta siinä touhussa on selkeät rajoituksensa...) aloin melko nopeasti hakea seuraa. Huomasin pian että ikäisistäni eli nelikymppisistä en sitä löydä. En kykene pyörimään baareissa tms. joten olen laittanut deitti-ilmoituksia nettiin, ja yksikään ikäiseni ei vaikuta kiinnostavalta. Eivätkä he kiinnostu minusta. Työ on kuulema tärkeämpää kuin uudet tuttavuudet. Koska en ole töissä, olenkin sitten varmaan paaria heidän silmissään.
Mietiinkin sitten josko siirtyisi tuntuvasti itseään nuorempiin...
Tapasin kesän alkuun yhden netistä tutun miehen ja yhdessä sovimme ettei tavata toiste että jää hyvä muisto (olemme netissä välillä riidelleet aika kovastikin). Mies alkoi sitten kumminkin tahtoa tapaamista ja kun en lämmennyt ajatukselle, hän haukkui minut pystyyn. Olen kuulema valehdellut itseni eläkkeelle, HÄN tietää paremmin kuin asiantuntijat miten asia on. Myöskin hän väitti että olen häneen ihastunut ja säälitteli ja puheli niitä näitä ylimielisesti ja alentuvasti. Katkaisin keskusteluyhteyden.
Olin jo ehtinyt tavata toisen miehen, joka lupasi vakisysteemiä. Kertasutaisun jälkeen hän katosi sen siliän tien. Kolmas tosi nuori yksilö alkoi tyrkyttää itseään, ja kun lopulta suostuin tapaamaan, alkoi syitä kertyä miksei käy. Viikkokausia turhaan odotettuani totesin että antaa olla.
Tapasin sentään yhden melkein ikäiseni, mutta mitään värinöitä ei muodostunut.
Olen melkein kokonaan jättäytynyt seksiseuranhakuilmoitusten varaan, koska tuntuu ettei minusta muuhunkaan ole. Yksi tyyppi lähestyi ja esitti että pitäisi tutustua ensin, tottakai innostuin että tämäpä sivistynyt yksilö, mutta kun sitten kerroin kaikenlaista itsestäni (EN edes masennuksesta enkä eläkkeestä kuitenkaan...!) niin sekin oli jo liikaa ja hän ilmeisesti luuli että tahdon väen vängällä oikean parisuhteen, koska ilmoitti että haen toisenlaista kuin hän on. Se siitä - en alkanut selittelemään että kaikki käy, koska en ollut itsekään varma hänen suhteensa. Tuli vähän mieleen että liekö muutenkin jo alkanut katua että kirjoitti minulle, ehkä tuo "haet toisenlaista" tarkoittaakin suomeksi että sori ei kiinnostakaan...
Sattuuhan sitä. Mutta sitä en ymmärrä minkä takia sellaiset joita en edes kaipaa kaveriksi katsovat oikeudekseen kokoajan syytää paskaa niskaani? Tässä juuri 50-vuotias mies laittoi viestin ja haukkui minut lapselliseksi kun ikähakuni haitari päättyy omaan ikääni eli siihen neljänkympin korville. Hän oli ilmeisesti syvästi loukkaantunut kun ei voinut vongata minua, ja siksi moinen purkaus. Olisin vastannut että tuollainen profiilin haukkuminen ei anna sinusta erityisen aikuista kuvaa, mutta tyyppi oli laittanut eston etten saanut hänelle viestitellä. Eli hänellä oli kyllä oikeus haukkua mutta minä en saa sanoa mitään! Chatissa taas kerran kun tuli ilmi että pidän itseäni nuoremmista miehistä, eräs 50 sanoi että minua pitäisi sylkeä kasvoille.
Mahtaako vielä ihmetyttää miksi 50 ikäiset eivät kiinnosta minua? Niin lapsellista väkeä ei taida ollakaan kuin sen ikäiset miehet. Omasta isästäni lähtien, sillä tämä viinatuttipulloa lutkuttanut onnistui juomaan itsensä hautaan 55-vuotiaana.
Lisäksi olen saanut kuulla noottia hiuksistani parin kertaan (kerran on tosin kehuttukin). Yksi uhrasi oikein aikaa ja vaivaa niistä jäkättämiselle, ja kun sanoin että laita vaikka Googlesta esimerkki millainen niiden sitten pitäisi olla, hän häipyi. Ehkä oli naamassanikin vikaa että oli alkanut kaduttaa minulle kirjoittaa, oli miten oli, mutta juttu meni niin että pitäisi kuulema tehdä "jotain" hiuksilleen. Että kelpaisi. Hänelle?
Sitten ihmetellään että miksi ihmiset ovat yksinäisiä. Tottakai ovat jos yritys saada kumppani on näin vaikeaa ja siinä saa kokoajan aina vain uudestaan pahan mielen. Siksi juuri olenkin työelämän ulkopuolella että hermoni eivät oikein kestä sitä jatkuvaa vittuilua mitä siellä oli...
Olen eläkkeellä masennuksen ja ahdistuksen vuoksi. Pitkään koin olevani lähinnä kumppanini seuraneiti, olipa edes jokin tarkoitus elämälläni. Keväällä hän jätti minut ihastuttuaan toiseen. Koska minulla ei ole minkäänlaisia ystäviä (tosin eksä on väittänyt olevansa kaverini, mutta siinä touhussa on selkeät rajoituksensa...) aloin melko nopeasti hakea seuraa. Huomasin pian että ikäisistäni eli nelikymppisistä en sitä löydä. En kykene pyörimään baareissa tms. joten olen laittanut deitti-ilmoituksia nettiin, ja yksikään ikäiseni ei vaikuta kiinnostavalta. Eivätkä he kiinnostu minusta. Työ on kuulema tärkeämpää kuin uudet tuttavuudet. Koska en ole töissä, olenkin sitten varmaan paaria heidän silmissään.
Mietiinkin sitten josko siirtyisi tuntuvasti itseään nuorempiin...
Tapasin kesän alkuun yhden netistä tutun miehen ja yhdessä sovimme ettei tavata toiste että jää hyvä muisto (olemme netissä välillä riidelleet aika kovastikin). Mies alkoi sitten kumminkin tahtoa tapaamista ja kun en lämmennyt ajatukselle, hän haukkui minut pystyyn. Olen kuulema valehdellut itseni eläkkeelle, HÄN tietää paremmin kuin asiantuntijat miten asia on. Myöskin hän väitti että olen häneen ihastunut ja säälitteli ja puheli niitä näitä ylimielisesti ja alentuvasti. Katkaisin keskusteluyhteyden.
Olin jo ehtinyt tavata toisen miehen, joka lupasi vakisysteemiä. Kertasutaisun jälkeen hän katosi sen siliän tien. Kolmas tosi nuori yksilö alkoi tyrkyttää itseään, ja kun lopulta suostuin tapaamaan, alkoi syitä kertyä miksei käy. Viikkokausia turhaan odotettuani totesin että antaa olla.
Tapasin sentään yhden melkein ikäiseni, mutta mitään värinöitä ei muodostunut.
Olen melkein kokonaan jättäytynyt seksiseuranhakuilmoitusten varaan, koska tuntuu ettei minusta muuhunkaan ole. Yksi tyyppi lähestyi ja esitti että pitäisi tutustua ensin, tottakai innostuin että tämäpä sivistynyt yksilö, mutta kun sitten kerroin kaikenlaista itsestäni (EN edes masennuksesta enkä eläkkeestä kuitenkaan...!) niin sekin oli jo liikaa ja hän ilmeisesti luuli että tahdon väen vängällä oikean parisuhteen, koska ilmoitti että haen toisenlaista kuin hän on. Se siitä - en alkanut selittelemään että kaikki käy, koska en ollut itsekään varma hänen suhteensa. Tuli vähän mieleen että liekö muutenkin jo alkanut katua että kirjoitti minulle, ehkä tuo "haet toisenlaista" tarkoittaakin suomeksi että sori ei kiinnostakaan...
Sattuuhan sitä. Mutta sitä en ymmärrä minkä takia sellaiset joita en edes kaipaa kaveriksi katsovat oikeudekseen kokoajan syytää paskaa niskaani? Tässä juuri 50-vuotias mies laittoi viestin ja haukkui minut lapselliseksi kun ikähakuni haitari päättyy omaan ikääni eli siihen neljänkympin korville. Hän oli ilmeisesti syvästi loukkaantunut kun ei voinut vongata minua, ja siksi moinen purkaus. Olisin vastannut että tuollainen profiilin haukkuminen ei anna sinusta erityisen aikuista kuvaa, mutta tyyppi oli laittanut eston etten saanut hänelle viestitellä. Eli hänellä oli kyllä oikeus haukkua mutta minä en saa sanoa mitään! Chatissa taas kerran kun tuli ilmi että pidän itseäni nuoremmista miehistä, eräs 50 sanoi että minua pitäisi sylkeä kasvoille.
Mahtaako vielä ihmetyttää miksi 50 ikäiset eivät kiinnosta minua? Niin lapsellista väkeä ei taida ollakaan kuin sen ikäiset miehet. Omasta isästäni lähtien, sillä tämä viinatuttipulloa lutkuttanut onnistui juomaan itsensä hautaan 55-vuotiaana.
Lisäksi olen saanut kuulla noottia hiuksistani parin kertaan (kerran on tosin kehuttukin). Yksi uhrasi oikein aikaa ja vaivaa niistä jäkättämiselle, ja kun sanoin että laita vaikka Googlesta esimerkki millainen niiden sitten pitäisi olla, hän häipyi. Ehkä oli naamassanikin vikaa että oli alkanut kaduttaa minulle kirjoittaa, oli miten oli, mutta juttu meni niin että pitäisi kuulema tehdä "jotain" hiuksilleen. Että kelpaisi. Hänelle?
Sitten ihmetellään että miksi ihmiset ovat yksinäisiä. Tottakai ovat jos yritys saada kumppani on näin vaikeaa ja siinä saa kokoajan aina vain uudestaan pahan mielen. Siksi juuri olenkin työelämän ulkopuolella että hermoni eivät oikein kestä sitä jatkuvaa vittuilua mitä siellä oli...
Vastaukset 2
Vanhimmat
Mistä päin olet?? Saisko sähköpostiosoitetta?? Olen 28v mies.
Tässä on nyt tämmöinen anonyymiosoite
yleisosoite ät hotmail piste com
Olen Pirkanmaalta, ja tosiaankin päälle nelikymppinen.