Tätä palstaa kun katsoo niin huomaa paljon ristiriitoja ja kiihkeitä keskusteluja kissojen vapaana olosta. Ymmärrän että ihmisistä on mukavaa kun kissa saa seikkailla ulkona vapaasti ja järjestää itse itselleen virikkeitä, ymmärrän sen että näistä omistajista kissa on onnellinen kun se saa seikkailla. Mutta, ymmärrän myös ihmisten huolen jotka eivät laske kissojaan ulos vapaasti (itse kuulun heihin) Täällä vain jankutetaan lakipykälistä ja saarnataan vapaiden kissojen onnellisuudesta. Tulee väkisinkin mieleen, välitättekö te kissoistanne ollenkaan? Itse rakastan omaa kissaani, enkä ikinä laskisi sitä ulos ilman että se on valjaissa ja minä taluttamassa. Maailma on paha paikka, vapaana ollessaan kissat ovat vapaata riistaa kaikenmailman hulluille eläinrääkkääjille. Kun kissa elää pennusta asti sisällä voi se elää hyvin onnellisen ja hyvän elämän ja olla samalla turvassa. Ettekö te pelkää kissojenne puolesta, etenkin jos ovat päiväkausia kadoksissa? Sydämeni särkyisi jos rakas kissani kulkisi yksinään jossain enkä voisi sitä auttaa hädän hetkellä. Tarkoitus ei ole syytellä ym ketään, olen vain niin ihmeissäni tästä miksi kissat saavat kulkea vapaasti ulkona, enkä nyt tarkoita karanneita kissoja, vaan niitä jotka ihan omistajan "luvalla" ovat kaikenmaailman sekopäiden ulottuvilla.. Ajatelkaas omaa kissaanne tähän tilanteeseen http://www.iltalehti.fi/uutiset/200905089551035_uu.shtml Tätä ja vieläkin pahempaa voi tapahtua ja siksi pidän kissani visusti sisällä ja valjaissa ulkoillessa.. Ei voi kun ihmetellä mitä ihmisten päässä liikkuu, vai liikkuuko mitään... Niin surullista...
Ulkokissoista JÄLLEEN...
Niih...
38444
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 38
Vanhimmat
No, riippuu tietysti siitä missä asuu.
Jossain umpipöpelikössähän, missä ei ole naapureita, eikä suurempia autoteitä siinä ihan vieressä, tuo on tietysti aivan eri asia kuin jossain kaupungissa, taajamassa jne.
Meillä on muutama hehtaari maata ja leikatut kissat ovat kyllä pysyneet viimeiset 15 v omilla tiluksilla.
Eipä täällä pahemmin ole mitään eläinrääkkääjiä näkynyt, eikä ole suurpetojakaan pilvin pimein. Yleinen tiekin on kaukana, eivätkä kissat sinne saakka lähde.
Sen nyt tietää, että leikkaamattomat kissat eivät tontilla pysy (alkuun tuli todettua tuokin, ennen leikkaukseen pääsyä), mutta leikattujen kanssa on ollut eri asia.
Nykyiset kissamme ovat maalla syntyneet, saaneet olla jo pentuina vapaina, eivätkä ikinä suostuisi jäämään neljän seinän sisälle. Ovessa on kissanluukku, jotta en joudu portsariksi 24/7.
Etenkin toinen nostaa hirmuisen metelin, jos ei pääse ulos. Toinen taas hyppii oven kahvaan (ja saa oven auki), jos jotain väliovea pitää lukittuna.
Nyt vanhemmiten ne ovat alkaneet olla talvella enemmän sisällä, mutta kevään koittaessa ulkoilma alkaa kutsua, tekevät tarpeensakin mieluummin ulos. Pottalaatikko on ollut nytkin käyttämättömänä jo monta kuukautta.
Eipä ole tontilla näkynyt enää rottia ja muidenkin jyrsijöiden määrä on minimissään.
AIVAN!
ihmiset voisivat nyt ottaa järjen käyttöön, ja miettiä tätä asiaa oikein ajatuksella; kaikki kun eivät asu kaupungissa, ja kaikki eivät asu maalla.. tosiasia kuitenkin on, että kissa tarvitsee liikuntaa ja ennen kaikkea ulkoilmaa, asui sitten kaupungissa tai maalla!! niitä ei ole tehty elämään neljän seinän sisällä! olisi suotavaa, että kissa pääsisi edes kerran päivässä ulkoilmasta nauttimaan; maalla vapaana tai valjaissa tai ulkotarhassa, taajamassa ulkotarhassa tai valjaissa tai vapaana valvovan silmän alla!! :) jos kissa puhuisi, se haluaisi pihalle ;) kun puhutaan ihmisoikeuksista, niin miettikää sitäkin tapausta jossa oma isä oli sulkenut tyttärensä vuosiksi kellariin!! älkää tehkö samoin kissallenne! niin ihmiset kuin eläimetkin tarvitsevat raitista, rehellistä ulkoilmaa :)
tästä asiasta on käyty kovat keskustelut ja väitelmät, mutta faktana voitaneen pitää, että kissa tarvitsee ulkoilunsa! oma mielipide asiaan on, että taajamissa valjaat käyttöön ja maalla (jos ei ole tietä lähellä) vapaaksi. muistakaa omaa perheenjäsentänne, ja ajatelkaa viiksiniekkojenne parasta, aina :) meillä kissa liikkuu taajamassa valjaissa (pelkään että voi jäädä auton alle, tai kissavihaajan kynsiin), maalla se pääsee vapaana temmeltämään (ei ole tietä lähellä eikä muitakaan vaaroja), ja täytyy mainita, että kisu osaa jo vaatia omat ulkoilureissunsa ja nauttii niistä täysin siemauksin ;)
Onko pakko ottaa kissaa jos se ei pääse toteuttamaan luonnollisia vaistojaan, kuten metsästämistä? Mielestäni kissat eivät kuulu teljettäväksi sisätiloihin.
Kannatan kissojen leikkauttamista. Silloin ei kollit kuseksi nurkkapieliin.
Jos kärsit sitten siitä ovenpieliin kuseksimisista, sipase tärpättiä kyseiseen kohtaa. Ei kuse kollit.
Nojaa, mun mielestä maalla ei oo sen turvallisempaa ku taajamassakaan. Aina voi sattua joku eläinrääkkääjä nurkille, metsästäjä ampua tai peto viedä.
Musta on aika jännää miten aina puolustellaan sitä, että kissalla on oikeus toteuttaa luonnollisia vaistojaan ja miten se ei voi sisällä olla onnellinen. Samaa logiikkaa soveltaen voidaan kaikki muutki LEMMIKKIeläimet laskea ulos vapaasti toteuttamaan vaistojaan oikein kunnolla.
Niin ja olen todellakin samoilla linjoilla alkuperäsen kirjoittajan kanssa. Meillä kissaa ulkoilutetaan valjaissa. Sen kanssa leikitään paljon pitkin päivää ja huolehditaan muutenkin siitä, että se saa tarpeeksi liikuntaa ja aktiviteettia. Väittäisin jopa, että sisäkissamme liikkuu enemmän kuin moni vapaasti ulkoileva kissa, eihän nekään ole 24/7 liikkeessä ulkona ollessaan.
Kissa ei ole suomessa luonnonvarainen eläin,joten se ei kuulu sinne omin päin seikkailemaan.Vapaana hääräävä pikku misukka tekee armotonta tuhoa linnuille,oraville ja muille pikkunisäkkäille,varsinkin näin kesäaikaan jolloin niillä on pesimäkausi ja poikasia.Ei se pelkästään niitä hiiriä pyydystele.Kissan kun laskee vapauteen,se lähtee saalistamaan,eikä metsään risuilla leikkimään.
Toiseksi vapaus on vaaroja täynnä.Vaikkei olisi maantietä tai katinkuseen kyllästyneitä naapureita lähistöllä on vaaroja silti olemassa 1.Pedot(supi,ilves,kotkat ym) 2.Loukut 3.Myrkyt 4.metsästäjät 5.kissa voi takertua kiinni johonkin 6.voi kiivetä puuhun eikä pääse alas 7.voi pudota monttuun eikä pääse ylös ymym
Näitä on tuhansia.Kissa voi varsin hyvin ulkoilla valvotusti ja olla onnellinen.Tosin sitten se ei olisi enää NIIN helppo ja vaivaton lemmikki,vai mitä??
Ei nuo meidän kaksi leikattua kattia tästä pihalta ainakaan minnekään lähde. Korkeintaan pellon reunassa saattavat käydä istumassa myyrävahdissa. Lintuja eivät raahaa sisälle, kyllä ne on aina niitä myyriä tai hiiriä. Tuskin saavat edes tervettä lintua kiinni, etenkään näin vanhemmiten.
Pihalla seuraavat usein ihmisten ja muiden eläinten touhuja, kulkevat perässä, elleivät sitten ole nukkumassa oleskelukatoksessa, syreenipuskassa, tai kalliolla.
Yöksi asettuvat nukkumaan jonkun sängyn jalkopäähän. Päivälläkin saattavat viettää pitkiä aikoja yläkerrassa nukkuen. Suuri avovintti on myös sellainen paikka, jossa kissat viihtyvät.
Mutta sitten kun joku hetki haluavat ulos, niin sinne ON päästävä heti, tai meteli on kaamea (pattereita, kirjakaapin lasia hakataan, oven kahvaa rämpytetään, ovea raavitaan ja jyskytetään vaikka maailman tappiin saakka, tapetteja revitään jne.), jos eivät siis itse pääse kulkemaan ovesta. Osaavat kyllä totta vie nostaa mekkalan pystyyn. Muuten ovat ihan rauhallisia otuksia.
Ikäkin jo alkaa tasoittaa menoa.
Johonkin kaupunkiasuntoon noita ei veis kyllä kukaan, tai kaikki tulisivat hulluiksi.
"Mutta sitten kun joku hetki haluavat ulos, niin sinne ON päästävä heti, tai meteli on kaamea (pattereita, kirjakaapin lasia hakataan, oven kahvaa rämpytetään, ovea raavitaan ja jyskytetään vaikka maailman tappiin saakka, tapetteja revitään jne.), jos eivät siis itse pääse kulkemaan ovesta."
mitä tästä siis voimme päätellä? :) ihan vain sen, että kissoja ei ole tarkoitettu elämään koko elämäänsä neljän seinän sisällä. kirjoittajan kissat ainakin ilmaisevat selkeästi emännälleen, mitä mieli halajaa ;) vielä kun osaisivat kertoa asian nätimmin? :) kissa on todellakin ajatteleva ja tunteva olento, ei mikään pehmolelu jota pidetään 24h vuorokaudessa sisällä. eli taajamissa kissat ulos leikkimään valjaissa, ja maaseudulla (paikasta tietenkin riippuen) vapaana.
kissan vaaroihin voidaan listata myös koirat, pöllöt ja isot haukat, ketut, ketunraudat, maalle nostetut katiskat, kivenkolot ja -onkalot sekä muut ahtaat paikat jonne kissa ehkä mahduttautuu muttei pääse pois.
Kissoja myös eksyy ja katoaa teille tietämättömille vaikka jotkut "fiksut" väittävätkin ettei kissa eksy vaan löytää aina kotiin jos niin haluaa. Kas kummaa kun näin ei vain ole. Niin koiria kuin kissojakin katoaa vuosittain juurikin sen vuoksi että ne ovat lähteneet hieman kauas omille poluilleen eivätkä osaakkaan enää kotiin.
Tämän kesää ollaan etsitty erään naapurin kissaa joka on viimeksi nähty n. 6km, mutta sen jälkeen kissasta ei ole kuulunut naukaisuakan. Kurja se on miettiä ihan kivan kissan kohtaloa, mutta eipä tässä voi syyllisää kuin omistajaansa.
eli piti olla "joka on viimeksi nähty n. 6km päässä" ja "eipä tässä voi syyllistää kuin omistajaansa".
No hyvä ihme, onhan noita vaaroja ihmisilläkin ym. Eiköhän oikeastaan jokaisen kannattaisikin jäädä sitten istumaan vaan sinne kotisohvalle 24/7, (niiden kissojen kanssa).
Meillä kyllä koirakin saa liikkua vapaana omassa pihassa. On leikattu uros. Ei lähde narttujen hajujen perässä minnekään ja on välittömästi kykettävissä, mutta eipä tuota ole tarvinnut koskaan näiden 8 vuoden aikana hätätilassa kiinni napata. Sillä ei ole edes minkäänlaista metsästysviettiä.
Kissojenkin kanssa on kaveri.
Petojahan on taatusti jossain metsissä, mutta eivät nämä meidän kissat kylläkään mitään metsäkissoja ole, eikä pedoista ole ollut tällä alueella haittaa yhdellekään kissalle, koskaan.
Ketunrautojakaan en ole koskaan missään nähnyt (eivätkö ne ole jo kiellettyjäkin).
Järveä ei myöskään tässä ole, joten katiskoihin joutuminen on mahdotonta.
Haukkoja on pilvin pimein, mutta ei kylläkään mitään kotkan kokoisia.
Pöllöjäkin olen nähnyt, mutta nekin sen verran pieniä otuksia, että ei niille varmaan tulis edes mieleen yrittää tarttua meidän 6 kiloiseen lylleröön.
Vieraat koirat eivät tontille tule ja jos tulisivat, niin oma koira ajaa tunkeilijat alta aikayksikön pois (hätyyttänee kaikki muutkin pedot ketuista lähtien).
Supia en ole nähnyt koskaan, vaikka niitäkin täällä kuulemma jossain majailee. Ne ovat tietääkseni kuitenkin enemmänkin raadonsyöjiä, eivätkä normaalisti tapa kissoja.
Ulkona pennusta saakka liikkunut kissa oppii sitä paitsi myöskin varomaan kaikenlaista.
On se tietysti vähän eri asia, jos sinne ulos heittää sellaisen kaupungissa koko ikänsä neljän seinän sisällä asuneen sohvaperunan...
Meillä on aina ollut mm. hevosiakin, nykyisin tosin enää yksi ja jopa sekin on joskus ollut vapaana pihassa.
Jos nyt tarkemmin aletaan ajatella, niin hevosiahan on myös periaatteessa aika vaarallista pitää ulkona, koska sieltä voi metsästä hyökätä tarhaan/laitumelle minä hetkenä hyvänsä joku petoeläin, ohikulkeva peuralauma voi saada paniikin aikaan, saattavat kaatua/teloa itsensä tarhassa ja hevoset saattavat muutenkin lähteä aitauksestaan karkuteille, oli aidassa sähkö tai ei.
Joku ohikulkijakin saattaa härnätä niitä tai/ja syöttää niille jotain sopimatonta.
Jotkuthan pitävät hevosiaan pihatossa, eli ne pääsevät kulkemaan vapaasti ulos yötä päivää ja mitä tahansa voi tapahtua.
Elämä on täynnä riskejä, hui kauhistus!
Tosin nykysuuntaushan alkaa jossain määrin olemaan se, että moni hevonenkaan ei enää tarhaan/laitumelle pääse ja eläimet halutaan kääriä pumpuliin. Ulkoillessa niillä tarvitsee olla n. 5 loimea päällään (ja tallissakin vähintään kaksi), kaulakappaleineen jalat paketoituina ja niille syötetään erilaisia aineita n. 20:stä eri purkista.
Miksihän tämä elämä eläinten kanssa on alkanut mennä niin kovin vaikeaksi, ja kalliiksi...?
Oliko naapurin kadonnut kissa leikattu?
Katoaahan niitä tietysti syystä ja toisesta leikattujakin, mutta siinä tarvitsee olla jo aimo annos huonoa onnea mukana.
Mutta hulluksihan siinä tulisi ja jäisi elämä elämättä, jos aina vaan ajattelisi sitä kaikkein pahinta.
Pumpuliin käärimiselläkin on omat rajansa.
Mummolassani aikoinaan kaksi vuotta kateissa ollut (leikkaamaton kolli) palasi muuten yllättäen eräänä päivänä takaisin, aivan hyväkuntoisena.
aivan samaa mieltä kanssasi, nykyään ihmiset käärii kaiken pumpuliin ja voi hellanlettas jos tulee esim. haava ihmislapsenkin sormeen tai jos vaikka nokkonen pistää niin koko maailma on sekaisin :)
ihan mielenkiinnosta; kuinkakohan moni nykylapsista osaa uida saatika sukeltaa? ei varmaan moni, sillä vanhemmat eivät anna lasten opetella asioita, polkupyöräkin on vaarallinen..
se maailma alkaa kuvastua nyt kissojen pitoon..
Se kun ei nyt ole pumpulissa pitämistä ja paapomista jos ei laske kissaansa ulkoilemaan yksinään, sillä kissasta ON todellakin vaaraa, kiusaa ja riesaa niin luonnon eläimille, kuin muiden lemmikeille ja naapuruston ihmisille!
Vastuullinen kissanomistaja ei laske kattiaan muiden riesaksi, vaan valvoo sen ulkoilua jotta se kestää omassa pihassaan kiltisti!!!
Ok, itse kyllä tiedostan ne todelliset vaarat joita kissa voi yksin maailmalla kohdata, sillä tiedän jokusen onnettomuuden ja naapurin rakkien, sekä jopa ihmisen tekemän tapon ihan lähipiirien mirrien keskuudessa. Tajuan kuitenkin sen, että kaikille kissa ei ole se rakas ystävä ja perheenjäsen kuten minulle, eli moni kissanomistaja viis veisaa kissansa kohtalosta. Siltikin näiden vattupäiden pitäisi ajatella edes muita eläimiä ja ihmisiä, jos he vaikka eivät omasta kissastaan niin välittäisikään.
Ja tiedoksi, että pöllöjä on kaiken kokoisia kuten haukkojakin, eli on ihan turhaa pajatusta etteivät ne voisi kissaa napata, sillä pöllön kynsiin on lähtenyt pieniä koiriakin!
Ja petoja on nykyisin jopa taajamien läheisyydessä, eli ei ne supit, ketut, ilvekset sun muut enää missään erämaissa liikuskele.
Ja se että eläimiä, varsinkaan nautoja ei enää pidetä laitumilla on seurausta Eu:n politiikasta joka suosii sairaalloisen suuria yksiköitä, ei siitä että hyötyeläimiä paapottaisiin.
Ja missä muka hevosia ei lasketa laitumelle?
P.S. pumpulihirviö! Kuinka monta lasta ja minkä ikäisiä sinulla on kun tunnut olevan niin helvetin hyvä lasten ja lastenkasvatuksen tuntija?
Heh, no juuri naureskeltiinkin yhden ihmisen kanssa, kun noita kettuja ym. näkee nykyään varmemmin suurkaupungissa kuin täällä maaseudulla.
Siellä kaupungin liepeillä ne ovatkin kesyyntyneet, mutta täällä takahikiän puskissa ne ovat kyllä vielä ihan umpivillejä ja pysyttelevät suurimmaksi osaksi poissa pihasta, etenkin silloin, kun siellä on myös ihmisiä, koira ja maatilan isompia eläimiä. Ottavat käpälät alleen pienestäkin risahduksesta, että eipä niihin kovin usein törmää. Pari-kolme kertaa koko maalla asumisaikana olen nähnyt vilahduksen jossain pelloilla hiippailevasta ketusta, mutta ulkona en ole päässyt niiden kanssa lähietäisyydelle koskaan. Peurat on ainoita kesyjä eläimiä, jotka kulkevat huolettomina pihoilla ja päästävät lähellekin.
Ja näin on tosiaankin ollut niin kauan kuin olen maalla asunut (ja se on todella pitkä aika).
Lapsena vietin myös kaikki loma-ajat maaseudulla, paikassa jossa oli kuulemma paljon kettuja, mutta koskaan en onnistunut (harmikseni) näkemään yhtäkään. Sukulaisillani oli kissoja aina, mutta eivät nekään koskaan minkään pedon suuhun joutuneet.
Täällä ei todellakaan ole koskaan sen kokoista haukkaa/pöllöä pihapiirissä näkynyt, että kissoja nappaisi.
Tuo on todella olematon potentiaalinen mahdollisuus. Varmaan suurinpiirtein sama riski olisi itselläni joutua lento-onnettomuuteen kotimaan lennolla. En silti jätä nousematta lentokoneeseen, jos lentomatka on välttämätön.
Kissojeni mielenterveys vaatii vapaana pihalla kulkemista ja piste.
Ei niitä voi sisällekään lukita ja täällä maaseudulla, suuremmissa maalaistaloissa on toki ihmisillä usein "hieman" muutakin tekemistä -usko tai älä- kuin kulkea aamusta iltaan, valjaissa olevien kissojen kanssa, pitkin pihaa.
Perhe vie jo sekin oman aikansa, mutta älkää nyt väittäkö, että perheellinen ei sitten saisi kissaa ollenkaan edes ottaa!
Puhuinkin pelkästään hevosista.
Jos yhtään tuntisit nykyistä hevosmaailmaa, niin tietäisit mistä puhun.
Sielläkin on olemassa tällainen merkillinen uusi suuntaus, jota ei ollut vielä olemassakaan joskus aikoinaan silloin, kun itse aloin hevosia harrastamaan.
Vanha hevosmiestaito alkaa monelta olla hukassa.
Hei daa taitaa olla sellainen teini- ainakin kirjoitustyylistä päätellen.. turha yrittää höpöttää että joku pöllö veisi kissan. kissanpennun voi viedä, mutta ei täysikasvuista kissaa. meilläpäin on paljon pöllöjä ja haukkoja, ja oma kehrääjämme saa ihan rauhassa olla.. kissani saa olla myös rauhassa muilta eläimiltä ja kissavihaajilta, koska metsässä on parempi olla kuin betoniviidakossa, jossa tunnetusti tyhmyys tiivistyy ja purkautuu äärimmäisenä vihana esim. viattomia kissoja kohtaan.. meilläkin on naapuri, naapurilla on myös kissa, ja molempien kissat pysyvät omissa pihoissaan todella hyvin, vaikka ovatkin vapaana, kissat eivät ole tyhmiä. lisäksi molempien pihoilla on hiekkalaatikko lapsille, ja arvaatkaa ärsyttääkö se kun kissa joskus tekee sinne tarpeitaan? ei yhtään. kyllä ne lapsetkin hiekkalaatikolle ovat päästelleet.. eikä sitä hiekkaa suuhun pistetä ;) mutta kaupunkilaislapset taitavatkin olla jotakin erikoispainosta, jotka laittavat kaiken suuhunsa ja siksi vanhemmat vaahtoaa? :`D eikä se kakka pahaa tee, se vain lisää vastustuskykyä, lapset eivät ole allergisia kaikelle, toisin kuin kaupunkilaisten "erikoispainokset", jotka melkein kuolevat jo siihen kun nokkonen pistää. tai kärpänen lentää ympärillä.
ihme vaahtoaminen jostain vapaana olevista kissoista, jos se on elämänne suurin huoli, niin sitten on pahasti asiat ;)
kuinka monta kissan luurankoa olet puussa nähnyt?
omia lapsia tai edes auttavasti jotain ymmärrät niin tajuat, että kissan paskassa ja kusessa leikkiminen ei ole näille todellakaan terveellistä, sillä pikkulapset todellakin tunkevat suuhunsa melkein mitä vaan mitä maasta löytävät. Ja vaikka kyseessä olisi jo isommat lapset, niin ei idioottikaan ajattele että paskassa leikkiminen on hyvästä!
Ei kakka pahaa tee? Ole hyvä ja käy vetäisemässä pätkä kissan paskaa niin katsotaan että mitä kaikkia tauteja ja loisia itseesi tulet saamaan. Niistä voit sitten kertoilla tällä palstalla.
Itse asun nykyisin maalla, ja kyllä ainakin täällä meillä päin on muutamakin irtokissa saanut lopun jonkun petoeläimen, metsästäjän tai irtokoiran toimesta. Ja kyllä ainakin meidän (veljeni) mailla on ihan riittämiin kettuja, supeja, ilveksiä jne. ja ne kaikki tosiaankin saattavat kissan lahdata. Ja kyllä isot petolinnutkin voivat pienikokoisemman kissan napata jos kerta kääpiökoirakin on linnun matkaan lähtenyt!
ilmo jos joku antaa lastensa leikkiä pissaisessa ja kakkaisessa hiekkalaatikossa.
Eiköhän tuo juttu ollut nyt jotenkin vähän tahallaan kärjistetty.
Tunnen jonkun verran lastensuojelua ja esim. perhetyöntekijöitä, mutta en tiedä heidän kyllä joutuneen koskaan tällaiseen asiaan puuttumaan missään paikassa. Monessa paikassa on kuitenkin ulkokissoja ja niitä hiekkalaatikoita.
Eivätkä ne ulkokissat ihan yksiselitteisesti ja automaattisesti juuri siellä lasten hiekkalaatikolla edes käy.
Meillä on ulkokissoja nurkissa pyörii välillä yksi saman kylän irtokissa ja lasten hiekkalaatikko (ilman kantta) pihalla, mutta ei niillä kissoilla siellä hiekkalaatikossa mitään pissa- kakkapaikkaa ole. Sama naapurissa. Laatikko on niin täynnä hiekkaleluja ja siellä on päivittäin niin kova meno päällä, että kissat kiertävät sen kaukaa.
Kissoilla on ulkona vakipaikat, joita käyttävät uskollisesti, mutta hiekkalaatikkoa eivät käytä, edes talvella. Käyvät yleensä tietyn pensasaidan juurella, mahdollisimman syrjäisessä pihan kolkassa, jossa on pissialustana puoliksi maatuneita lehtiä, tai kukkapenkissä.
Yhtään kakkaa en ole koskaan hiekkalaatikosta löytänyt, enkä kissaa siellä tarpeillaan nähnyt.
Hiekka myös uusitaan aika-ajoin.
En nyt kyllä itsekään antaisi lapsen mitään selvää kissankakkahiekkaa syödä, matojahan siitä voi tulla, mutta en nyt myöskään saa mitään ylihysteeristä kohtausta, jos lapsi päsee laittamaan hiekkalaatikolla suht "puhdasta" hiekkaa suuhunsa.
Vanhin tyttöni tosin pääsi aikoinaan pistelemään kissan hiekkalaatikosta poistettua hiekkaa suoraan pussista eräässä kyläpaikassa, mutta ei tullut mitään tartuntaa (kissa oli kylläkin kerrostalossa asuva sisäkissa).
Multa taitaa olla paljon riskialttiimpaa ja se ei ole pelkästään kissojen syy.
Itse pesen kyllä multaiset juurekset yms. hyvin ja olen lapsille sanonut, että suoraan maasta ei sitten syödä yhtään mitään.
Ennenvanhaanhan suolinkaistartunnat kuulemma tulivat usein multaisten juuresten mukana, kun lapset söivät niitä kasvimaalta suoraan sellaisinaan, mutta lääkäreiden mukaan nuo matutartunnat eivät ole nykyään mitenkään todennäköisiä, potentiaalisesti mahdollisia, mutta niitä ei kuulemma kovin helposti tule. Helpompi on saada kihomatotartunta päiväkodista tms. paikasta.
Muutenhan ne lapset kyllä möyrii täällä maalla vaikka missä ja kyllähän sen on tutkimuksissa todettu nostavan vastustuskykyä.
Itsekin vietin suurimman osan lapsuudestani todella alkeellisissa oloissa mökissä, jossa ei ollut sisävessaa, eikä sisään tullut juoksevaa vettä kuin kantamalla. Jossain vaiheessa siellä ei ollut edes jääkaappia, pelkkä kellari ja ruokakomero, jossa hiiret vilistivät surutta (silloin kun kissaa ei ollut paikalla). Leivonnaisista saattoi sitten joskus löytää hiirenpapanan ym. kaikenmaailman öttiäisiä liikkui muutenkin. Jos jauhoista löytyi toukka tai pari, otus heitettiin menemään ja jauhot käytettiin surutta loppuun.
Joskus pikkulapsena pääsin nuolemaan myös todella likaisen nahkaisen kärpäslätkän, ynnä muita tempauksia.
Sen ajan kissoissa oli myös matoja ja usein paljon, kun matolääkkeitä ei ollut siten kuin nykyään. Kerrankin yksi kissoista oksensi pelkkiä matoja suoraan jalkojeni juuressa.
Siivoukseen käytettiin vain vettä ja luuttua.
Ja kyllä, minullakin oli oma hiekkalaatikko pihalla...
Sen ajan hygienia taitaisi puistattaa monia nykyään (vaikka joissakin asioissa tarkkoja oltiinkin, niin hyvin kuin niissä puitteissa pystyi, etenkin ne multaiset juurekset pestiin todella hyvin jne.),
mutta hengissä ollaan edelleen, ihan ilman mitään sairauksia, eikä edes niitä matotartuntoja ole koskaan ollut.
http://www.iltasanomat.fi/uutiset/kotimaa/uutinen.asp?id=1537248&ref=lk_is_ko_1 Antakaa vaan ääliöille tekemistä lisää...
Itse haluaisin TODELLA laskea omat kissat vapaaksi seikkailemaan, mutta just vaarojen takia pidän ne visusti sisällä! Tiedän senkin että tässä parit naapurit eivät tykkää yhtään kissoista, vaikkeivät tekisikään kissoille mitään. Mutta onneksi sentään on iso okt, ja sillä tavalla kissoilla tilaa telmiä sisällä. Ens kesänä olis tarkotus rekentaa tonne talon kulmalle kissaaitaus, niin että ne pääsisvät suoraan ikkunasta hypäten häkkiin paistattelemaan päivää.
Olet harvinaisen tervepäinen ja vastuullinen kissanomistaja.
Kyllä meidänkin mirri ja russeli varmasti haluaisivat vapaaksi seikkailemaan ja viettiensä mukaan saalistamaan, mutta koska ne ovat lemmikkieläimiä eikä mitään Suomen luonnonvaraisia eläimiä lasken ne ulos ainoastaan silloin kun itse olen taluttimen toisessa päässä.
On kuulkaa paljon koiriakin joilla on todella suuri saalistusvietti koska ne on jalostettu metsästystarkoituksiin, mutta eihän niitäkään vapaana ilman valvontaa pidetä vaikka se olisi koirasta niin vallan mukavaa.
Miksi ihmeessä kissojen omistajat ovat kovapäisempiä ja tyhmempiä kuin koirien omistajat?
sitten kissa, mitään ei tiedetty mistä tuli. huomattiin, että kömpi navetan ylisiltä joka aamu paijattavaksi. sitten alettiin antaa ruokaa, kun huomattiin, että sieltä se vaan tuli. talven tullen siirtyi sisälle. ihmeteltiin mistä lie moinen vieras oli tullut. vuoden päästä kuultiin, että kaupunkilaisilta, jota olivat maalle lähelle meitä muuttaneet. ulkona, on kun rakas paikka on ja täynnään yllätyksiä. talvella tykkää lämmössä olla ja joka yö muuten isännän kainalossa-ihan kirjaimellisesti, isännän poski on kiinni karvapallerossamme joka ikinen yö ja yöllä itse huomaan miten kisu saa silityksiä, vaikka isäntä ei sitä itse havainnoi. kisun raajat levittyvät mitä moininaisimpin asentoihin silitystä odottaen ja sitä saaden. aamulla pusujen saattelemana kisu tekee tarpeet ja käväisee ulkona katsomassa uudet viestit; niitä on autonrenkaisiin usein toisten naapureiden kissat jättäneet. viestien selvityksen jälkeen kisu tulee usein takaisin meitä tervehtimään ja aina kutsusta varsinkin. itse len kiitollinen siitä, että pystyn antamaan rakaalle vapauden.
No, minä olen kiitollinen ja onnellinen siitä, että voin antaa kissalle turvallisen ympäristön. Ulkoilusta ja kissan liikunnasta toki huolehditaan, mutta valjaiden avuilla. En laskisi koiraakaan vapaana ulos. Hyviä syitä sille, miksi kissaa ei kannattaisi pitää vapaana on jo esitetty.
Siinä olen kyllä jokseenkin samaa mieltä, että nykyajan lapsia tunnutaan paapovan ihan liikaa. Kissojen kohdalla mielestäni kyse ei kuitenkaan ole paapomisesta tai pumpulissa pitämisestä, vaan ihan tervetulleesta tiedon lisääntymisestä.
No minä puolestani olen erittäin tyytyväinen siitä, että voin tarjota kissoilleni virikkeellisen ja nautinnollisen elämän. Ne saavat kulkea vapaana ja siten harjoittaa lajinmukaista käytöstään. Lasken myös koirani vapaana ulos, vaikka se onkin asia erikseen. Kissapalstalla kun ollaan.
Kissojen sisälle telkeäminen ja/tai niiden vapauden riistäminen ei todellakaan ole merkki tiedon lisääntymisestä. Se vain kertoo sen surullisen tosiasian, että kissoista on tullut myös lasten lemmikki, jota paapotaan nuken lailla ymmärtämättä sen tarpeita. Lapsilta tuollainen kissan paapominen ja inhimillistäminen on ymmärrettävää, mutta on surullista, että on myös iältään aikuisia, jotka syyllistyvät samaan.
Nimenomaan inhimillistäminen. Toiset tuntuvat unohtaneen kokonaan, että kissakin on eläinmaailmaan kuuluva.
Useat ihmiset (etenkin moni kaupungissa asuva) inmimillistävät nykypäivinä myös kaikki luonnonvaraiset eläimet (Hesarissakin oli juuri tästä jotain juttua).
No jaa, tähänkään ei ole minkäänlaista yksiselitteistä ratkaisua.
Lemmikkejä pidetään nykyään eri syistä kuin ennen. Joskus kissakin oli hyötyeläin, joka hävitti pihapiirin pienet tuhoeläimet ja josta saatettiin tehdä kuolemansa jälkeen hansikkaat. Nykyään lemmikkejä otetaan yhä enenevissä määrin seuraksi. Eli periaatteessa niitä kyllä paapotaan enemmän. Kyllähän lemmikit joillekuille ovat selvästi ihmisenkorvikkeita, joista sitten luovutaan kun aletaan saada sitä oikeaa omaa perhettä.
Mutta miksi sen pitäisi automaattisesti olla kissan inhimillistämistä, vaikka sillä olisikin nykyään erilainen asema ja erilainen elintila entiseen verrattuna? Kyllä ne kissat silti monille ennenkaikkea itseisarvoisesti kissoja ovat, vaikka eivät eläisikään samalla tavalla kuin ennen. Jotkut ihmiset vain ovat niin jumiutuneita tietynlaisiin kaavoihin "kissaa nyt kuuluu pitää näin, kun meillä täällä maalla on niitä aina tällain pidetty" niin jos sitten jollakulla on erilainen tapa, tämä kaavoihin kangistunut ajattelee, että "no eihän se hullu kaupunkilainen sitä kissana pidä vaan jonain vauvankorvikkeena ym." Surullista on pikemminkin se, kun joidenkin mielestä maailmassa on vain yksi oikea tapa elää ja olla.
Tokihan joskus itsenäisesti ulkoilemaan oppinut haluaa aina päästä ulos. Itselläni on kokemuksia kahdesta leikatusta nartusta, jotka pysyivät mökillämme aina pihapiirissä (nartuilla on 10 kertaa pienempi reviiri kuin kolleilla). Lähin naapuri oli kilometrin päässä, samoin kuin moottoritie. Eivätkä petoeläimet yleensä ihmisasutuksen liepeille maalla tuppaudu. Tällöin katsoimme parhaaksi antaa kissojen olla päivisin ulkona.
Mutta en välttämättä pitäisi kissaa irti taajamassa. Ne tuppaavat aiheuttamaan sen verran häiriöitä naapureille ja vaarojakin on enemmän. Joku ivasi, että jos lapsikin päästetään ulos leikkimään niin miksei kissaa. Itsehän päästäisin lapsen itsenäisesti ulos leikkimään vasta kun voisin olla suhteellisen varma, ettei se mene omin päin naapureiden pihoille tai aiheuta tuhoa naapurustossa. Väitän myös, että kissanvihaajia on enemmän kuin lasten vihaajia. Kynnys potkaista kissaa on "hippasen" suurempi, kuin kynnys potkaista lasta. Pieninä otuksina kissat jäävät saaliiksi tai auton alle suuremmalla todennäköisyydellä kuin lapsi. Jos voisin olla täysin varma että kisu pysyisi omalla pihalla niin päästäisin sen ulos, mutta mielestäni on parempi, että taajamissa kissat ulkoilisivat valvotusti.
Kissa sopeutuu myös sisäkissaksi, kunhan sen virikkeistä huolehtii. Eläimestä kyllä huomaa jos se on apaattinen tai turhautunut, ja väittämä siitä, että sisäkissat olisivat automaattisesti sellaisia, on mielestäni väärä. Itselleni kävi niin että jonkun kerran toisen kissan kanssa ulkoiltuani (päästin sen myös vapaaksi metikössä) se ei enää halua ulos vaan luikkii piiloon valjaat nähdessään. Itelläni on siis kaksi sisäkissaa ja siinähän nuo ovat virkeitä ja kehrääväisiä ja seuraksi toisilleen. Rotukin vaikuttaa. Aktiivista ja seuraa rakastavaa siamilaista ei kannattaisi ottaa ainoaksi kissaksi kiireisen omistajan yksiöön. Toisaalta taas rauhallisempaa persialaisrotua edustava kattimme löhösi lähinnä saunan lauteilla, vaikka sillä olisi ollut ulkoilumahdollisuus mökillämme. Summa summarum, rotu, kissayksilö itse ja ympäristö vaikuttavat yhdessä siihen, mikä on parasta missäkin tilanteessa.
Niin kuin joskus kirjoitinkin että pahimmillaan sisäkissa on 17 neliön kuumassa yksiössä kyhjöttävä yksinäinen ja apaattinen otus. Ulkokissa taas pahimmillaan on lintuja ja naapureita alituiseen häiritsevä tauteja kantava tuholainen, joka lopulta kuolee kyllästyneen naapurin piskin suupalaksi. Mutta _parempien_ vaihtoehtojen skaala on suuri.
Niin ja siihen vielä kun joku tuolla ihmetteli "voe tokkiisa ku nykyään noita elikoita pidetään iha eri tavalla ku ennen"! Niin lasten kuin eläintenkin kohdalla on aina ylisuojelevia ja yliampuvia hysteerikkoja.
Mutta toisaalta eläintenpidon muuttuminen kertoo osaltaan myös asennemuutoksesta eläimiä kohtaan ja on myös osaltaan reagointia ympäristön muutokseen. Työkaverini mielestä on naurettavaa että kissoja rokotetaan tahi leikataan: "meillä oli enimmillään parikyt kissaa mut sit kissarutto vei suurimman osan mut ei se mitään kohtahan niitä oli taas nurkat täynnä". Nykyään kissoja yleisesti arvostetaan enemmän. On myös luonnollista ja _tervejärkistä_ ottaa kaupungistuminen sekä liikenteen kehitys huomioon lemmikkien ja lasten pidossa.
Jos siihen ennen niin turvallisen mummonmökin viereen rakennetaankin vilkas tie, niin tottahan se vaikuttaa lasten sekä lemmikkien vapauksiin. Kaupungissa, taajamissa sekä maalla on erilaiset säännöt ja rajat sille, mikä on ylisuojelevaa pumpuliin käärimistä ja mikä taas tervejärkistä ja kauaskatsoista ennaltaehkäisyä. Olen samaa mieltä Nefisan kanssa siitä, että muutos eläinten pidossa on osaltaan ihan tiedon lisääntymisen ansiota.
Omalta turvalliselta ja muuttumattomalta korpilammin kylänraitilta katsottuna moni kaupunkilainen vaikuttaa ylihysteeriseltä höösältä ja mualima kulkee kummaan suuntaan kun ihmiset ja eläimet elävät eri tavalla kuin vanhoina hyvinä aikoina. Miljoonakaupungista katsoen taas olisi aivan uskomatonta antaa lasten ja eläinten kulkea itsenäisesti minne haluaa. Elinpiiri vaihtelee muuttuu, joten sen vaatimukset ja vaaratkin muuttuvat:)
"Jotkut ihmiset vain ovat niin jumiutuneita tietynlaisiin kaavoihin "kissaa nyt kuuluu pitää näin, kun meillä täällä maalla on niitä aina tällain pidetty" niin jos sitten jollakulla on erilainen tapa, tämä kaavoihin kangistunut ajattelee, että "no eihän se hullu kaupunkilainen sitä kissana pidä vaan jonain vauvankorvikkeena ym." Surullista on pikemminkin se, kun joidenkin mielestä maailmassa on vain yksi oikea tapa elää ja olla".
Niinpä, mutta tässähän on nyt kaksi suuntausta joiden kummankin mielestä se oma tapa on ainoa oikea.
Eikös niistä toisistakin voi silloin sanoa samaa...
Ehkä ei pitäisi olla ihan näin mustavalkoinen, jokainen tapaus on omansa ja kukin pitäköön kissaansa, kuten parhaaksi näkee.
Niin periaatteessa voikin. Mutta toisaalta, vaikka omien kattien kanssa toimisi se oma tapa, niin onko se niin varmaa että se on ainoa oikea sitten muissakin tilanteissa... No jaa, eipä tämä väittely vielä mitään, vauvapalsoillahan se kunnon kissatappelu vasta onkin käynnissä, kun jokainen on sitä mieltä, että juuri se oma tapa kasvattaa lasta on oikea ja muiden lapset pitäisi suunnilleen ilmoittaa sossulle:) Itse kallistun hippasen enemmän sisäkissojen puolelle, mutta ehdotonta kantaa en ota, koska kissa voi tietyissä olosuhteissa olla mainiosti ulkomirrinäkin ja toisaalta taas pahoinvoivana sisäkissana.
Ymmärrän kyllä, että jos katselee omaa onnellista auringossa kellivää ja alati pihassa pysyvää ulkokissaansa tekee mieli huutaa koko maailmalle "päästäkää ne kissat ulos, muuten ne eivät ole onnellisia". Ja turvallisesti kissakaverin kanssa sisätiloissa leikkivän kisun omistaja kuultuaan kauhujuttuja naapurien kissojen liikenneonnettomuuksista ja eläinrääkkäyksistä helposti mesoaa "Kissat sisälle ehdottomasti!".
Kissoja, ympäristöjä ym. on niin paljon, ettei mielestäni ole yhtä ainoaa oikeaa tapaa pitää kissaa. Kyllä elukasta näkee, kun se on virkeä ja tyytyväinen. Ja myös ympäristön tyytyväisyys ja rauha täytyy ottaa huomioon. Omat sisäkissani olisivat varmasti vielä hippasen enemmän tyytyväisempiä, jos pääsisivät tohon lähimetikköön vapaasti ulkoilemaan (luultavasti tuo ulkomaailmaa pelkääväkin voisi tottua ulkoilemaan). Mutta mielestäni näin kaupunkialueella niiden itsenäisestä ulkoilusta olisi enemmän haittaa ja vaaraa kuin hyötyä. Kuitenkin ovat soveltuneet sisäkissoiksi: ovat seuraksi toisilleen, kehräilevät sylissäni ja ovat virkeitä nuoria kissoja. Suurelta parvekkeelta nuuhkivat metsän tuoksuja ja kytistävät lintuja:) Näin iltaisin jahtaavat toisiaan ja kärpäsiä. Jos taas sisäkissana olo tekisi kissan automaattisesti hyvin onnettomaksi ja apaattiseksi, niin en edes ottaisi kattia kerrostaloon...
ei pitäisi ottaa lemmikikseen sellaisen henkilön joka ei vaivaudu sitä ulkoiluttamaan joka päivä valjaissa niin, että se saa liikuntaa ja virikkeitä. Pelkkä parvekkeelta tuijottelu tai kerrostalon pihassa kävely ei ole riittävää puhumattakaan siitä, että kissa teljettäisiin ainoastaan sisällä asuvaksi otukseksi häkkilinnun tapaan.
Kissaa ei pitäisi ottaa lemmikikseen myöskään sellaisen henkilön joka vähät välittää oman kissansa menemisistä ja tulemisista, eläimistä joita kissansa ehkä kurittaa tai jopa tappaa, sekä lähellä ja kauempanakin asuvista ihmisistä joita kissa saattaa syystä tai toisesta häiritä.
Kissa ON kesy lemmikkieläin jonka ei kuulu vaeltaa vapaana ilman omistajansa valvontaa, mutta kissa EI toisaalta ole myöskään täysin sisäelämään tarkoitettu kotieläin, sillä se todellakin vaatii ja tarvitsee liikuntaa siinä missä koirakin.
Nykyisin jopa kanien omistajat ovat valveutuneet ja alkaneet ulkoiluttaa lemmikkejään valjaissa tai tilavissa ulkotarhoissa. Miksi kissojen omistajat sitten ovat niin tyhmiä tai taantumuksellisia, että valjaissa ulkoilu on isolle osalle kirosana?
Vastuuton ja kissaansa todella vilpittömästi rakastamaton on se henkilö joka laskee lemmikkinsä yksin ulos, mutta laiska ja kissaansa todella vilpittömästi rakastamaton on se henkilö joka pitää lemmikkinsä ainoastaan sisätiloissa ilman kunnollisen liikunnan ja ulkoilun mahdollisuutta.
Kissan arvostus ei nouse niin kauan kun teitä mukamas rakastavia, mutta oikeasti täysin vastuuttomia ja laiskoja omistajia on olemassa!
"kissaansa todella vilpittömästi rakastamaton" Voi jessus! :D Jos et olisi rynnännyt tuomitsemaan pienen tiedon varassa vaan ehkä jopa vaivautunut lukemaan aiemmat viestini tästä ketjusta, tietäisit, että olen vienyt toista kissaani ulos lähimetikköön. Yritin kouluttaa sitä valjaissa kävelyyn pennusta, mutta tuloksena oli, että kissa istui kivellä, mourusi, tärisi ja lähti vetämään heti kotia päin. Ehkäpä se pelkäsi läheisiltä parkkikselta ja pihoilta kantautuvia autojen ja lasten ääniä... Se ei tuntunut tottuvan ulkoiluajatukseen millään.
Nykyään tuo yleensä niin rohkea ja sosiaalinen kissa luikkii sängyn alle piiloon kun otan valjaat esiin. Pari kertaa olen vetänyt sen sieltä väkisin esille ajatuksena pakottaa se tottumaan valjaisiin ja tohon lähimetikköön, mutta luovutin kun kissa tuntui sen verran kärsivän tuosta. Meillä se menee niin päin että omistaja haluaisi mennä ulos mutta kissa ei. Toinen kissani taas on sen verran arka tapaus jo alkujaan (löytynyt kadulta pentuna) että sitä en ole edes yrittänyt viedä ulos koska pelkään sen panikoitumista ja mahdollista karkaamista.
Luuletko sisäkissan omistamisen automaattisesti tarkoittavan sitä, etten tiedä kissan tarvitsevan liikuntaa ja virikkeitä tai etten ole valmis tekemään mitään niiden eteen? Juurihan kirjoitin, että virikkeitä täytyy järjestää, varsinkin jos kissa on sisäkissa. Totta kai kissa tympääntyy jos sen dumppaa pieneen yksiöön ilman virikkeitä. Aiempaan pieneen ja kuumaan yksiööni en kissoja halunnut mutta tähän hieman tilavampaan kämppään olen kaksi ottanut juuri sillä ajatuksella, että ovat seuraksi toisilleen. On lisäksi leluja, parveke ja kiipeilypuu ( kotona alituiseen kissojensa kanssa nököttävä omistaja:)). Aina ei pelkkä toistensa seura riitä, vaan toinen tuo joskus leluja eteeni, joilla sitä täytyy leikittää. Olen noussut leikittämään sitä joskus jopa keskiyöllä:D
Se, että oma kissasi on onnessaan päästessään valjaissa ulos ei tarkoita sitä, että valjasulkoilu on ainoa ja oikea tapa pitää kissa tyytyväisenä tai tarjota sille virikkeitä. (Kun katsoo kissojeni takaa-ajoja niin siinä on vauhtia rutkasti enemmän kuin aiemmissa valjaslöntystelyissä ja jatkuvissa paikoilleen pysähtymisissä.) Ihminen voi tehdä parhaansa lemmikkinsä eteen vaikkei tekisikään samalla lailla kuin juuri sinä satut tekemään;) Sinä tarjoat virikkeitä valjasulkoilun muodossa, minä toisella tapaa.
Toki ainahan voisi tehdä jotakin vielä enemmän, tehdä niiden elon vielä mukavammaksi. Voisi olla kieltämättä enemmän juoksutilaa ja toista kiipeilypuutakin olen harkinnut... Mutta jos lemmikeillä ja esmes lapsilla täytyisi olla 24/7 maailman parhaimmat mahdolliset olosuhteet, niin eihän lapsia tai lemmikkejä silloin kellään olisi. Ihan mahdottomiin olosuhteisiin em. ei kannata hankkia, mutta kun nyt kuitenkin kissani tuppaavat kehräilemään sylissäni, pitävät seuraa toisilleen, ja ovat virkeitä, terveitä ja leikkisiä niin enpä nyt usko kovin väärinkään niitä pitäväni. Joskus on huvittavaa istua kehräävä kissa sylissä lukemassa näitä "jos et tee sitä sun tätä sun tota niin kissa NIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIN kärsii."
Ei millään pahalla, mutta oma viestisi kuulostaa juuri sellaiselta "on vain yksi oikea tapa elää ja olla ja pitää kissaa ja jos et automaattisesti tee juuri näin niin olet laiska,huono ym. kissanomistaja". Nyt sitten olet jo etukäteen päättänyt että koska en vie kissojani valjaissa ulos, olen automaattisesti ajattelematon ja laiska lemmikinpitäjä. No, en voi auttaa, jos näkökulmasi ja ajattelutapasi ovat noin kapeita...
Oma mielipiteeni edelleen on, että kullekin kissalle soveltuvin pito riippuu ympäristöstä, yksilöstä, rodusta, omistajasta jne...
Niin ja ehkäpä tuon ulkoilua pelkäävän kissani käytöstä selittää se, että parveke antaa metsään päin joten siellä ei paljon ihmisiä ja autoja näe. Ulos mennään taasen pihan puolelta, jossa sitä vilinää ja ääniä riittää...
On se kumma, kun jotkutihmiset ajattelevat heillä olevan oikeun tehdä mitä tahansa. "Minä päästän kissan vapaaksi koska haluan. Minä päästän koiran vapaaksi koska haluan." Mikäli kaikki ajattelisivat näin, olis tämä Suomikin aika kaaos.
Minä tarjoan kissalleni turvallisen elämän. Viitsin nähdä vaivaa kissani viihtyvyyden eteen, sen elämä on virikkeellistä. ;) Lajinomaista käytöstään kissa voi toteuttaa muutoinkin kuin olemalla ulkona irrallaan, kunhan omistaja tosiaan viitsii nähdä hieman sitä vaivaa. Niin ja meillä kissa ole 24/7 sisätiloissa, sen ulkoilusta vaan huolehditaan asiankuuluvasti huomioiden sekä KISSAN TURVALLISUUS, MUUT LEMMIKKIELÄIMET, LUONNON ELÄIMET JA MUUT IHMISET.
Itse koitan tätä elämääni elää niin, ettei lemmikeistäni ole riesaa muille ihmisille. Kaikki eivät pidä eläimistä eikä kaikkien tarvisekaan pitää. Eipä sillä, en minäkään katsoisi hyvällä nurmikolleni paskantavia koiria ja nurkkiin kusekselevia kissoja. Jännä, miten jotkut ajattelevat olevansa oikeutettuja tekemään mitä lystäävät vaan sillä periaatteella "MUTKU MÄ HALUUN!" eivätkä ota lainkaan huomioon kanssaihmisiä. Lapsilta tällaisen ajattelutavan ymmärtää tiettyyn ikään asti, mutta on surullista, että on olemassa aikuisia, jotka syyllistyvät samaan.
Kissa on ennenkaikkea lemmikkieläin, joka on omistajansa vastuulla. Kissa ei kuulu Suomen luontoon.
"kukin pitäköön kissaansa, kuten parhaaksi näkee."
Tästä olen kyllä erimieltä. Koska kissa on lemmikkieläin, se on omistajansa vastuulla. Monesti vaan käy niin, ettei vapaana ulkoilevan kissan omistaja joudu kärsimään, vaan kissa. Ei omistaja jää auton alle, ei omistaja kohtaa eläinrääkkääjää, ei omistajaa loukuteta ja viedä outoon paikkaan eläinkodille, jossa on muita vieraita kissoja (voi muuten olla aika stressaava kokemus kissalle, mutta ehdottomasti parempi kuin vapaana ulkoilu). Siinä nyt pari esimerkkiä. Monesti käy vain niin, että vapaasti ulkoilevien kissojen tuhoihin kyllästyneet naapurit kostavat kissalle, eivät omistajalle, mikä on väärin. Moni kissa pääsee hengestään liian aikaisin ulkoilessaan vapaana.
Koska elämme yhteiskunnassa, jonka toiminnan kannalta on oltava sääntöjä, lakeja ja säädöksiä, ei yhtesikunta voi toimia jos kaikki tekevät niinkuin haluavat perustelunaan se mutku mä haluun/näin on aina tehty. On otettava myös muut ihmiset huomioon. Samoin kuten näiden muiden ihmisten lemmikkieläimet. Sekä tietty luonnonvaraiset eläimet. Kissahan on peto ja uhka mm. monille linnuille.
Valitettavasti myös sisäkissan omistajat joutuvat kärsimään tästä kissavihasta, mikä on seurasta vapaana ulkoilevista kissoista ja niiden tekemistä tihutöistä. Jos sisäkissa karkaa, voi sekin joutua ammutuksi vain sillä perustein, että sitä luullaan ulkokissaksi. En hyväksy sisä-enkä ulkokissan tappamista, mutta kyllähän se pistää vituttamaan kun saa kärsiä muiden tekemien päätösten vuoksi.
Onhan näitä häiriköitäkin olemassa, mutta ei tässä nyt hyvä ihme näin mustavalkoinen tarvitse olla.
Jos kissa on selvästi häiriöksi, ympäristö vaarallinen (kuten taajamissa/kaupungissa), niin sitten tietysti pitää toimia sen mukaisesti, mutta kun jos näin ei ole, niin mikä estää pitämästä sitä jossain omalla pihamaalla/navetassa/tallissa vapaana, jos se kerran pysyy omalla reviirillään.
Meillä kissa köpöttelee vähintään samaan aikaan siinä pihalla, kuin itsekin siellä puuhastelee, eikä se siitä minnekään katoa (joillakin ihmisillä saattaa olla vielä aitaakin pihan ympärillä).
Pitäisikö se sitten sitoa narusta nilkkaan kiinni pihatöiden ajaksi?
Ihmisillä on usein toki muutakin tekemistä kuin roikkua päivästä toiseen kissan narun jatkeena. Maatiloilla on usein lisäksi muutkin eläimet hoidettavana, usein myös lapsia. Maatiloilla on lisäksi usein myös koira, (jolla on silläkin siellä omat tehtävänsä). Ei niitäkään ehditä aina lenkittää, osa on juoksunaruissa/tarhassa.
Meillä ainakin myös koira pysyy muutaman metrin säteellä ihmisistä pihalla vapaana ollessaan.
Leikattu koira nyt pysyy muutenkin todella hyvin reviirillään.
Koira ei ole koskaan tappanut yhtäkään eläintä, joku terrieri vois tietty olla eri asia, mutta riippuu rodusta.
Kyllä meillä maalaistalojen ihmisillä on kuitenkin täysi oikeus pitää kissaa, esim. jyrsikannan liikakasvua eliminoimaan. Lähes kaikilla talleillakin on omat vapaana kulkevat hiiren-rotan pyytäjänsä, muuten jyrsijöistä tulisi todellinen ongelma, kun eläinten rehut keräävät niitä väistämättä nurkkiin. Rotat eivät yleensä niin vaan myrkkyihin kuole ja loukkuihin eksy. Populaatio kasvaa räjähdysmäisesti, sitä ei usko kukaan, ennenkuin sen itse näkee.
Toinen vaihtoehto on tietty hankkia se vapaana touhuava russeli...
Kyllä ympäristö on vaarallinen taajamien ja kaupunkien ulkopuolellakin. Samallalailla eläinrääkkääjiä voi löytyä sieltäkin kuten taajamista, kissoihin kyrpiintyneitä asukkaita, petoeläimiä. Ei vapaana ulkoileville kissoille löydy vaaroja pelkästään kaupungeista. Jos kissa pysyy omalla tontillaan mikäs siinä sitten, jos se on valvonnan alla.
Myös muilla kuin maatilallisilla on työt hoidettavana, muita eläimiä ja jopa lapsia, lisäksi vielä kotitöitä. Silti on aikaa roikkua kissan narun jatkeena ulkonakin. Ei kiireellinen elämä rajoitu pelkästään maatilallisiin.
Minusta on surullista sekin, jos koira on narun jatkeena/pihalla häkissä suurimman osan vuodesta ja pääsee juoksentelemaan vain metsästyskauden aikana. Tämä nyt ei asiaan varsinaisesti liity, mutta eläin ei ole lelu. Sen eteen on nähtävä myös sitä vaivaa.
Ja surullinen tosiasia on, että osa vapaana ulkoilevista kissoista on leikkaamattomia ja lisääntyvät holtittomasti. Löytökissoja on maamme eläinkodit puollollaan. Lisäksi kissojen tapellessa myös erilaiset kissojen virustaudit leviävät.
Mitä tulee jyrsijä-asiaan, on myös maatiloja joilla ei ole kissoja pitämässä hiiri-ja rottakantaa kurissa.
Ja ihan pakko kysyä. Kuinka moni kissanomistaja antaisi rotukissan ulkoilla vapaasti? Rotukissan, josta on maksanut vähintään sen 500e. Niin, onhan se ilmaiseksi/muutaman kympin maksanut maatiainen helpompi päästää vapaana ulkoilemaan.
"Mitä tulee jyrsijä-asiaan, on myös maatiloja joilla ei ole kissoja pitämässä hiiri-ja rottakantaa kurissa".
Totta ja näitäkin on nähty. Yhdelläkin tällaisella tilalla oli rottia niin paljon, että varastivat työntekijöiden eväät suoraan kassista.
Sen potentiaalisen eläinrääkkääjän löytyminen jostain korvessa sijaitsevasta pikkukylästä on aika olematon mahdollisuus, jos on vähän porukkaa ja kaikki tuntevat toisensa (ja naapurin eläimet. Ne ovat usein myös naapureille rakkaita ja saavat usein paljon myönteistä huomiota) kuin sukulaiset konsanaan.
Toki muillakin on muutakin puuhaa, itsekin olen kaupungissa asuessamme ollut töissä, on ollut harrastuksia ja lapset, opiskeluakin vielä siinä sivussa ja on ollut kaikenlaista muutakin ja olen kuitenkin ehtinyt ulkoiluttamaan sen aikaista sisäkissaamme valjaissa. Asuttiin keskellä suurkaupunkia, kerrostalon ylimmässä kerroksessa, joten ei siellä tietenkään voinut kissaa vapaana ulos laskea. Meillä oli niihin aikoihin kaksi kissaa (asuntokin oli suuri, talon toiseksi suurin huoneisto). Tämä yksi kissa pelkästään viihtyi valjaissa ja halusi ulos, selvästikin nautti ulkoilusta. Toinen ei halunnut koskaan, se ei liikkunut valjaissa minnekään ja jos liikkui, niin samantien takaisin sisälle.
Mutta kyllä täällä maalla on ollut siltikin ollut niin paljon enemmän puuhaa kuin kaupungissa, että aikaa on ihan oikeasti paljon vähemmän. Onhan täällä kaiken sen muun lisäksi mitä kaupungissa oli, paljon muutakin hoidettavaa.
eiköhän se hiirien ja rottien viliseminen ole kiinni siitä pitääkö ihminen kotinsa ja ympäristönsä siistinä, ei asuinpaikasta. Hiiriä ja rottia ei nimittäin vilise eikä niitä edes onnistu näkemään yhtä kappaletta jos niillä ei ole syötävää, ja niillä ei ole syötävää jos esim. ruuanjätteet ja eläinten rehut eivät loju saatavilla vaan ovat asianmukaisissa säilöissä, ja eläinten suojat pidetään siisteinä ja hygienisinä.
Veljelläni on sekä karjaa että hevosia, hän asuu maalla ja hänellä ei ole kissaa. Eikä hänen kodissaan, pihapiirissään, eläinsuojissa ja laitumilla, sekä muuallakaan talousrakennuksissa onnistu hiirtä, rottaa tai edes myyrää bongaamaan! Jokunen kontiainen saattaa multaa nurmikolle joskus nostella, mutta se ei ole hiiri, rotta eikä edes myyrä!
Minä asun maalla, minulla on kaksi pientä lasta ja silti minä parhaimmillani olen ollut neljän kissan taluttajana vähintäin kerran päivässä. Olen asunut myös kaupungissa, opiskellut ja käynyt töissä, joskus jopa kaikkea yhtä aikaa, mutta silti hoidin kissanikin oikein hyvin ja siihen kuuluu niiden päivittäinen ulkoiluttaminen.
Jos ei ole halua tai aikaa hoitaa lemmikkejään kunnolla ja valvoa niiden ulkoilua on tosiaankin parempi unohtaa elävän eläimen hankkiminen. Ja jos ne rotat ja hiiret ovat ongelma, niin tiivistä ja kunnosta eläinsuojat ja talousrakennukset niin että niissä ei jyrsijät meso ja hanki varalta muutama litsku. Myrkky kyllä jyrsijöihin tehoaa, mutta sitä en suosittele kenellekään. Ja joo, pidä siisteydestä parempi huoli ja hanki kunnollinen biojäteastia!