Näin aviomieheni "paperit", ja siellä oli jos jotakin outoa. Sekamuotoista sun muuta. Tarvitsee ulkoapäin asetetut rajat. Täyttää ASP kriteerit ja muuta. Sen verran hyvin tunnen mieheni, ettei hän ikinä sopeudu kenenkään laittamiin rajoihin. Siinä on finassimaailma ja politiikka menettänyt loistavan lobbarin, laiskuuden ja mukavuuden halun myötä. Toisaalta oli lausuma, hyväkuntoinen mies. Hän tuskin kykenee rakastamaan ketään, paitsi jos siitä on hyötyä. Meillä on erilaiset käsitykset asioiden laillisuudesta. Rikkoessaan normeja mieheni selittää tekonsa itselleen sopiviksi, että ei siinä voi kuin nauraa. Itse olen kiintynyt häneen ja olen mustasukkainen usein. Taitaa olla kyseessä täällä puhuttu narsisti.
Outoa minulle
Kysymys,merkki
17292
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 17
Vanhimmat
Olen ollut sellaisen kanssa naimisissa vuosikymmenet ja tunnistan kaikki oireet.
INHOTTAA tuollaiset ihmiset. Miten voit vielä rakastaa häntä, kun tiedät laittoman toiminnankin niinkuin kerrot. Minä vihaan exääni. Niin paljon hän aiheutti tuskaa ja epätietoisuutta.
Miten olet jaksanut olla vuosikymmenet aviossa? Olet varmasti saanut itsellesi vastinetta, vai oletko nyrkin ja hellan välissä? Elätkö kuten ennen lasten vuoksi?
vihasin ex,ääni ja ymmärrän näin sanan kulkee käsikädessä rakkauden kanssa.
nyt vasta ymmärsin että hän oli ja on sairas. mutta rakkautta narsisti todella tuntee. itse rakkauden meinaan.
miten voit rakastaa vieläkin, tuntematon käsite. kun oikeasti rakastaa ei se kuole.
5 vuotta ja irti siitä huolimatta minä vihaan ja minä rakastan, enkä pyydä anteeksi
Se vie aikaa, mutta tuska laantuu vähitellen. Kietoutuneet narsismisuhteet on vaikeita..
Voiko aviomiehestä saada tietoa jos hän on ollut tekemisissä poliisin kanssa? Siis voinko ihan kävellä poliisiasemalle ja pyytää saada tietoa jos jotain on ollut?
Kun menee poliisilaitoksen tiskille tuskin sieltä annetaan kenenkään tietoja. Sehän olisi oikeusvaltion vastaista toimintaa. Noi rikkomukset mitä naishenkilö toi esille voi olla mitättömiä liikennerikkomuksia, tai vastaavaa pientä, lievä ylinopeus tai väärin pysäköity. Suuremmistahan jää aina kiinni.
Narsistinen persoonallisuushäiriö on psykiatriseen diagnostiseen DSM-järjestelmään vuonna 1980 hyväksytty ja persoonallisuushäiriöihin kuuluva psyykkinen häiriö. Narsistisesta persoonallisuushäiriöstä kärsivällä henkilöllä on laaja-alaisia suuruuskuvitelmia joko mielikuvien tai käytöksen tasolla, hän vaatii ihailua ja häneltä puuttuu kyky empatiaan. Hänen ihmissuhteensa häiriytyvät empatian puutteesta, kateudesta ja ylimielisyydestä. Narsistinen persoonallisuushäiriö alkaa yleensä varhaisaikuisuudessa.[1] Kyseessä on yksilön sopeutumista haittaava, jäykkä ja pysyvä patologinen persoonallisuuden muoto, joka voi aiheuttaa huomattavaa kärsimystä ympäristössä ja ongelmia ihmissuhteissa. ICD-10:stä puuttuu tämä häiriö, ja se luokitellaan muuksi persoonallisuushäiriöksi.
Professori Liisa Keltikangas-Järvisen mukaan narsistinen häiriö ei ilmene älyllisinä tai suoritusongelmina eikä myöskään mielenterveysongelmina. Se ilmenee sosiaalisessa käyttäytymisessä, ja kun ihmiseltä puuttuvat tietyt hillitsevät mekanismit, esimerkiksi syyllisyyden- ja häpeäntunteet, hän voi suoriutua älyllisesti keskimääräistä paremmin. Hän ei kykene myöntämään epäonnistumista, mikä voi antaa harhaanjohtavasti kuvan vahvasta itsetunnosta.[2]
Narsisteja on ollut kaikkina aikoina ja kaikissa etnisissä ryhmissä, kulttuureissa, yhteiskuntaluokissa, ammateissa sekä molemmissa sukupuolissa, heitä kiehtoo erityisen paljon vallankäyttö.[3] Tilastollisesti miehillä on narsistinen persoonallisuushäiriö useammin kuin naisilla. Narsistisen persoonallisuushäiriön arvellaan olevan eri lähteiden mukaan 1–3 prosentilla väestöstä.[1][4] Narsistisen luonnehäiriön arvellaan yleistyneen viime aikoina, kun sen sijaan neuroosit olisivat vähentyneet.[5]
Narsistisen luonnehäiriön vakavimmasta muodosta käytetään nimitystä psykopatia. Lievemmästä narsistisesta luonnehäiriöstä sen erottaa väkivaltaisuus. Usein on esitetty, ettei psykopaatti koe ahdistuksen ja masennuksen tunteita, mutta tosiasiassa hän ahdistuu ja masentuu, mutta vain joutuessaan sellaisten tosiasioiden eteen, joihin hän ei voi vaikuttaa manipuloimalla.[6]
Asianajaja Markku Salo on kirjoittanut kirjan Mahdoton ihminen vastapuolena (2009) narsistista oikeudenkäynnissä vastapuolena. Narsistille tyypillinen temmellyskenttä on tuomioistuinlaitos ja muut siihen liittyvät viranomaiset kuten poliisi.[7] Teoksen alkuperäinen kustantaja perui oikeudenkäynnin pelossa kirjan julkaisemisen, ja sen otti julkaisuohjelmaansa WSOY.[8]
ASPD tai ASD oli "papereissa". Kun en ole ammattilainen en hallitse sanastoa.
Tuonne Ms Google minut johdatti...
http://apps.who.int/classifications/apps/icd/icd10online/?gf60.htm f602
eip oo narsku, on piirun verran enemmän, jos tollai lukee papereissa .. ois kiva nähdä se paperi ;)
Eroa. Heti.
Ei ole narsisti, ellei sitä siellä erikseen lue. Sosiopaatti sen sijaan saattaa olla. :)
Tosin siihenkin liittyy narsismi, joten...
Mielenkiintoinen ja moniulotteinen puoliso! Pidä kiinni! =)
On niin paljon hyvääkin. Mies tietää mitä tekee ja on niin hauska ja sellanen oma tyylinen, ett erottuu massasta. Onhan toki paljon tylsää mutta ei koskaan tasapaksua.
Älä pelkää. Ollaan kaikki uniikkeja yksilöitä. Sun kohdalla on tärkeintä, että niin kauan kuin hyvänolon tunne pysyy vaakakupissa plussan puolella, elät ihmisen elämää. :)
Puolisoni ei piittää ollenkaan kielloista eikä normeistä. Jotenkin hän ei ole sisäistänyt asiaa, että ne koskevat myös häntä. Pelaa täysin omilla säännöillään, mitä nyt malliksi on niin tottelevainen niin tottelevainen. Onko tämä ns. narsismin piirre?
Miehesi diagnoosi kyllä kertoo jo kaiken, eikä häneltä kannata silloin odottaa normaalia käyttäytymistä. Monille normaaleillekin ihmisille säännöt ja normit tuottavat hankaluutta ja niiden noudattaminen on joskus hirvittävän vaikeaa, saati sitten luonnehäiriöiselle. Tärkein juttu kuitenkin on se, että rakastat häntä ja näet hänessä sen hyvän, joka riittää pitämään sinut yhdessä hänen kanssaan. Tärkein juttu on myöskin hyväksyä hänet sellaisena kuin hän on, omana persoonanaan. Viis diagnoosista, pidä rakkaastasi kiinni ja ole onnellinen. Elämässä tärkeintä ei ole sen helppous vaan vaikeuksien voittaminen ja onnistumisesta tuleva onnen tunne :)
En ole kyllä koskaan kuullut/lukenut että joku olisi oikeasti onnellinen narsistin puolisona. Toki hyviä, jopa loistavia, hetkiä mahtuu mukaan sen verran että toivo paremmasta elää vuosista ja vuosikymmenistä toiseen. Keskimäärin narsistin puoliso ahdistuu jatkuvasta varuillaan olosta, epävarmuudesta, epätietoisuudesta. Elämä on on jatkuvaa toisen analysointia ja yrtitystä muokata omaa käyttäytymistään tuon toisen oikkujen mukaan, onnistumatta siinä kuitenkaan. Puolison itsetunto murenee ja todellisuuden taju katoaa. Talous ja terveys menee yleensä kuralle. Sitten vielä lapset. Ei kai kukaan terve vanhempi halua narsistia lastensa elämään. Narsisti vanhempi jättää aina jäljet lapseen, pahimmassa tapauksessa niin pahat ettei lapsella ole enää mitään mahdollisuuttaa tasapainoiseen elämään.
Olen myös lukenut tapauksesta jossa puoliso otti narsistiin samanlaisen asenteen kuin pieneen lapseen (narsisti ei ollut väkivaltainen joten tämä onnistui) Puoliso pisti narsistille tiukat rajat; ei suvainnut huonoa käytöstä, ei oman elämänsä rajoittamista, ei määräilyä, ei kiukuttelua, ei vastuun pakoilua jne. Ilmeisesti näin perheeseen saatiin jonkinlainen tasapaino. En tosin kyllä käsitä kuka haluaa puolisoksi pikkulapsen aikuisen kuoressa????