Häpeä

Kolmannella B luokalla oli parhaillaan menossa englannin koe. Luokan opettajana toimiva neiti Hillevi Virtanen istui tapansa mukaan opettajan pöydän takana viileänä ja liikkumattomana kuin sfinksi. Välillä hän hymyili itsekseen
Oppilaat ahersivat enemmän tai vähemmän tuskaisin ilmein pulpeteissaan ja yrittivät kääntää lauseita järkeviin muotoihin.(Neidin kokeet olivat aina vaikeita)
Eräs poika kiinnnitti neidin huomiota ,sillä hän näytti tavallistakin tuskaisemmalta ja kääntyili koko ajan pulpetissaan.
Poika pienikokoinen ja eräs niistä joita nti Virtanen kutsui mielessään luokan luusereiksi;heitä olikin paljon ,sillä nti Virtasen mukaan vain akateemisten vanhempien lapset ansaitsivat päästä opiskelemaan tässä kunnianarvoisessa lyseossa.-"pysykööt köyhien penikat vain tehtaissa niin kuin vanhempansakin" näin nti ajatteli mielessään.
Neiti oli pienikokoinen ja vielä nelikymppisenä naimaton,ja sitä kirjaimelllisesti..Nti V irtanen ei koskaan ollut tuntenut minkäänlaista vetoa tuohon ilkeään touhuun,seksiin,sehän oli niin inhottavaa ja likaista ja siinä voisi jopa tulla raskaaksi.
Nti Virtasta puistatti ajatuskin jostain kakarasta jota hänen täytyisi ,(HYI sentään) imettää ja jonka pyllystä' saisi jatkuvasti pyyhkiä kakkaa tai pissaa, niin, niin oli hän nähnyt noita kitiseviä kääröjä ystävättärillään ihan tarpeeksi..
Hän vilkaisi kelloaan ja totesi ilokseen tunnin olevan lopuillaan,
Mutta mitä nyt? mitä tuo lirinä oli?
Ulkona satoi ,mutta luokka oli ensimmäisessä kerroksessa,joten ei katosta ainakaan voinut vettä tulla..eikä ikkunoista ,mutta mista tuo nyt jo loriseva ääni tuli?
Samassa luokasta alkoi kuulua huonosti pidäteltyjä naurunpurkahduksia ,sekin ennen kuulumatonta! ( nti Virtasen tunneilla ei koskaan naurettu tai puhuttu mitään ylimääräistä,puhua sai vain kun nti kysyi,se tiiedettiin koko koulussa,neitiä pelättiin jopa enemmän kuin miesopettajia,kukaan ei oikein tiennyt mistä se johtui,..)
Mitä ihmettä,nyt hän huomasi että tuo pieni ,etummaisessa pulpetissa istuva poika ,niin tuo hunsvotti,rääsyläinen.(nti ei keksinyt tarpeeksi ruma sanaa) .Se kusee,perkele .Nti oli kerrankin sanaton,Hän vain tuijotti tuota röyhkimystä ja keltaista lätäkköa pulpetin alla.
Poika istui siinä liikkumatta,kuin zombi,tuijottaen pulpettian.
( Eikä se edes häpeä,istuu vain ja tuijottaa pulpettia,(saatana,että vielä hänen luokallaan,Kusee housuihinsa , lattialle!Sika!)
Siinä samassa alkoivat koulun kellot soida,ja oppilaat nousivat nopesti ylös ja toivat koepaperinsa opettajan pöydälle, mistä vieläkin lamaantunut Nti Virtanen alkoi niitä kerätä ,vilkuillen samalla jäätävästi vieläkin pulpetissaan istuvaa poikaa.
Poika oli haudannut päänsä käsiensä väliin ja hänen hennot hartiansa vavahtelivat,ikään kuin hän olisi itkenyt,
Lätäkkö pulpetin alla levisi hitaasti yhä laajemmalle ja poistuvat tytöt ja pojat tirskuivat nyt estottomasti rientäessään ulos luokasta.
Kun kaikki muut olivat lähteneet ,nousi poika hitaasti, kuin unissaan ,ylös pulpetistaan ja laitettuaan kirjat laukkuun, laahusti opettajanpöydän luo ja pisti lattiaan tuijottaen, pöydälle sotkuisesti täytetyn koepaperin.
Nti huomasi että pojan silmät olivat täynnä kyyneleitä ja jonkinlainen säälintapainen käväisi hänen mielessään kun hän katseli poikaa-eikä hän saanut sanotuksi mitään..
Poika käveli ulos luokasta ja hänen mielessään takoi koko ajan: " Kusin housuihin kuin pikkuvauva,kaikki näki kuinka kusin housuihin,tapan itteni ,saatana" Senkin kusihousu,perkele" Kusin housuun,saatanan saatana.
Poika raahusti ulos keväiseen sateesen,joka tuntui melkein hyvälle,ikäänkuin se olisi pessyt hänet puhtaaksi tuosta häpeästä..