Elikkäs otsikossa se tulikin. Olen pienen, pian 3kk vanhan pojan äiti ja kyseessä ensimmäinen lapseni. Syntyi täysiaikaisena vk:lla 39 1, mutta pienenpuoleisena (2745g). Terve poika silti ja hyvin on alkanut kasvaa ja oppia uutta. Toki on ikäisiään pienempi, kun syntyessäänkin oli noin pikkarainen.
Olen aina ollut sitä mieltä, että jokainen ihminen on vauvasta asti yksilö ja kehittyy ja kasvaa omaan tahtiin oman kokoisekseen. Ja ymmärrän sen, että pienten vauvojen äidit haluavat jakaa kokemuksiaan vauvoistaan ja niihin liittyvistä asioista..
Sitä en kuitenkaan oikein ymmärrä, että miksi äidit tuntuvat jotenkin kilpailevan sillä, kenen lapsi on isompi ja saanut painoa eniten.. Itse olen kuullut monesta suunnasta "meidän vauvapa painoi jo tuossa iässä kaksikin kiloa enempi jne..".. Osaisiko joku selittää?
Innolla odotan lasten kouluun menoa; "Meidän ekaluokkalainen Petteripä painaa jo 80kg", "Meidän Maijapa painaa 90kg".. :D Heheh..
Olen aina ollut sitä mieltä, että jokainen ihminen on vauvasta asti yksilö ja kehittyy ja kasvaa omaan tahtiin oman kokoisekseen. Ja ymmärrän sen, että pienten vauvojen äidit haluavat jakaa kokemuksiaan vauvoistaan ja niihin liittyvistä asioista..
Sitä en kuitenkaan oikein ymmärrä, että miksi äidit tuntuvat jotenkin kilpailevan sillä, kenen lapsi on isompi ja saanut painoa eniten.. Itse olen kuullut monesta suunnasta "meidän vauvapa painoi jo tuossa iässä kaksikin kiloa enempi jne..".. Osaisiko joku selittää?
Innolla odotan lasten kouluun menoa; "Meidän ekaluokkalainen Petteripä painaa jo 80kg", "Meidän Maijapa painaa 90kg".. :D Heheh..
Vastaukset 22
Vanhimmat
Ja sama hampaiden kanssa.. Meidänpä Matilla onkin jo kolme hammasta, vaikka onkin teidän Maijaa neljä kuukautta nuorempi. Miksiköhän teidän Maijalla ei vielä ole ainuttakaan hammasta? Jännä miten meidän Matti on kehittyneempi kuin teidän Maija vaikka Matti on vasta kolme kuukautta." HEI HALOO!!!
Meilläpä on iso lapsi ja olen saanut kuulla siitä monenlaista. Osa kysyi oliko mulla raskausdiabetes kun lapsi oli niin iso tai söinkö paljon sokerisia herkkuja. Ja jotkut kysyvät onko se nyt ihan normaali lapsi kun kasvaa noin nopeasti. Käytiin tilaamassa synttärikakku, niin siihen oli laitettu yhden kynttilän sijaan kaksi :( päättelivät itse että kaksihan noin iso täyttää. Jotkut äidit luulevat lastani kehitysvammaiseksi tai jälkeenjääneeksi kun ei edes kävele vaikka on noin iso. Se on siis tasan 1 v., mutta 2-3 vuotiaan kokoinen.
Täälläkin on 85 senttinen 1v ja että siitä on kuulut koko vuoden ajan.
Oikeesti, iso taikka pieni, laiha taikka tuhti. Jos vauva kasvaa omalla käyrällään, se on just hyvä niin. Minkä se lapsi geeneilleen mahtaa!
Toinen vertailuasia on lapsen taitotaso... eikö se vieläkään syö lusikalla, kai se jo kävelee, entä se potta...
Kaikki ajallaan. Olen aktiivisesti yrittänyt pysyä erossa tästä "mun vauva on parempi kuin sun vauva" - keskustelusta. Mutta että se nyppii toisinaan.
Annetaan lasten kasvaa omaan tahtiinsa ja oppia asiat omaan tahtiinsa. Kyllä ne kaikki oppii syömään ja potalle ja puhumaan, ajallaan.
Itseasiassa mun mielestäni on kauheeta että silloin kuin itse olin 1v painoin 9kg ja olin ihan normaalipainoinen,niin tänä päivänä puolen vuoden ikäiset painaa sen verran!!Kyllä on maailma suurentunut pakko sanoa...mistä lie johtuu.Eikä voi mitään lihavuuttakaan syyttää koska ihan hoikat,urheilulliset naiset synnyttävät 4kg painoisia vauvoja...lisäaineet`?saasteet?mikä lie...
Yritä olla välittämättä muista äläkä sinä sorru vertailemaan.Kaikki me olemme yksilöitä,ihan vauvasta lähtien ja opimme asioita omaan tahtiin.Eikö se ole tärkeintä että lapsi on tyytyväinen ja kasvaa:)
"Eikä voi mitään lihavuuttakaan syyttää koska ihan hoikat,urheilulliset naiset synnyttävät 4kg painoisia vauvoja...lisäaineet`?saasteet?mikä lie... "
Ei tuohon sen kummallisempia selityksiä tarvita, äidit saavat nykyisin tarpeeksi ravintoa ja heidän ei tarvitse rasittaa itseään kovalla fyysisellä työllä joten lepoakin tulee tarpeeksi raskausaikana.
on niin lyhyt ja kuluu nopeasti, että olen itse ainakin ollut tosi tyytyväinen kun ei ole vauva kasvanut kovin kauheaa vauhtia :) voihan noita asioita ihan vain mielenkiinnosta vertailla, mutta eipä sillä mitään merkitystä ole loppujen lopuksi..
Jos oikein alkaa tympäsemään niin tokaise takaisin jotain tyyliin "jaa pitäiskö sun vähentää teidän vauvan ruoka-annoksia, kun alkaa jo näyttää melko pullukalta, ettei sitten kiusata koulussa".. ;)
Näin just eilen Lidl:ssä n.5-6 v.tytön,jonka äiti voi ylpeillä tyttärensä painavan väh. 40 kg !!Siis NIIN JÄRKKYÄ !Kiskokaa äidit ja isät itse mitä tahdotte,mutta tarjotkaa lapsillenne edes jollain tavoin terveet eväät elämään !!Syön eläkseni,kuten lapsenikin -Hekään eivät elä syödäkseen !Hakekaamme lohtu muualta,tai ammattiapua !!!
nyt on kyllä pakko ihan ekaksi oikaista, että isokokoinen vauva/ lapsi ei tod. ole yhtä kuin automaattisesti ylipainoinen / ylipainoiset vanhemmat.
Ja tämä vauvojen koko vertailu taitaa olla peruja Miehiltä. Kuunnelkaapas hetki kun uunituoreet isukit ylpeänä kehuvat kilvan pienten tuotostensa kokoa, kuka onkaan saanut aikaan sen suurimman potentiaalisenen lauman johtajan eli vauvan. Tämä on siis piintynyttä luolamiesajan ajattelua: isoin on yleensä tervein ja vahvin ja tätähän joka isä haluaisi. Äideistä en muuten tiedä, mutta ehkä kuten itsekkin, tunsin jotenkin erinomaista ylpeyttä itsestäni kun olin synnyttänyt (luomuna) isokoisen vauvan(herrajumala miten pystyin siihen, tein sen kuitenkin- tyyliin). Toki kaikki synnytykset ovat yhtä arvokkaita, mutta itselläkin tätä isompaa kuopusta tehdessä urakka oli vähän rankempi ja saavutuskin tuntui siten ehkä vähän suuremmalta kuin toisella ponnistuksella syntyneet pienemmät sisarukset. Nykyään 4 kg on normaali syntymäpaino eikä tarkoita isoa vauvaa mikä selittynee sillä että evoluutio muokkaa ja on muokannut kautta aikojen ihmisten keskimääräisen koon ja pituuden kasvua sukupolvien saatossa.
Mustakin on tyhmää vertailla kokoja tai taitoja, ainakaan saavutuksina. Kaikki kasvaa ja kehittyy omaan tahtiinsa eikä sillä ole mitään väliä montako sataa grammaa toinen on painavampi ja senttiä pidempi tai montako hammasta siellä suussa on ja kuka heittää kuperkeikkoja puolivuotiaana: kaikki aikanaan ja jokainen omalla ajallaan:)
Itselläni on syntymästään asti kauniilla kasvukäyrällä yli käyrien menevä poika, josta olemme saaneet jatkuvasti kuulla ihasteluja ja hämmästelyjä kuinka iso ja pitkä poika on ja kuinka kasvaa varmaan kaksimetriseksi. Joo, vauva se on siinä missä muutkin, ja kyllä, varmaan kasvaa pidemmäksi kuin me vanhemmat (isä 185cm ja minä 175 cm) mutta mitä siitä.
..............kaikkein ärsyttävintä on kyllä ,kuinka hoetaan kuinka " KILTTI meidän vauva on".
Ei vauva voi olla kiltti tai tuhma, eihan vauva osaa sellaisia taitoja! Tempperamenttisuus määrittelee kyllä vauvankin käytöksen, rauhallinen tai eloisana jne mutta eivät nämä persoonallisuuserot tee vauvoista kilttejä tai tuhmia...
Juuri samaa olen minäkin miettinyt! Aina kysytään että onko vauva kiltti.."eikun ihan kauheen ilkee ja tuhma xD ihan laitokselta asti on vain känkkäränkkäillyt eikä yhtään usko mitä sanotaan";)...Ei vauvat ole koskaan ilkeitä.Itku on ainoa tapa ilmaista asioita..Jospa ensi kerralla kysyisivät vaikkapa:"onko itkuisa lapsi?nukkuuko hyvin?" ;)...
muistaa aina kysyä uuden vauvan tavatessani "helppohoitoisuutta" ja tempperamenttisuutta, mihin kyllä poikkeuksetta aina saa vastauksen että on kyllä tosi kiltti :) missä ne on sitte ne tuhmat vauvat :0
meillä poika 8kk on ollut helppo joo, mutta alusta asti sellanen duracel että on ollut vähän "vaativampi viihdytettävä" kuin sisaruksensa tuon virkeytensä ja touhukkuutensa kanssa. Naapurin samanikäisen vauvan äiti jaksaa joka-ikinen-kerta todeta, että kuinka hänen vauvansa on kiltti kun jaksaa istua itsekseen paikallaan ihmetellen vaikka loputtomiin siinä missä meidän aktiivisempi touhottaja on jo mennyt uteliaan nenunsa kanssa katsomaan lähemmin mitä kivaa nyt tapahtuukaan ja pääsiskö mukaan. Meillä on siis se tuhma vauva kun ei tuo ole koskaan jaksanut maata nätisti selällään seiniä tuojotellen ja kävelemäänkin tahtoi 6 kk iässä kun hoksasi että siten näkee paremmin kuin maasta:0
Joo minäkään en voi ymmärtää tuota "meidän vauva on niin kiltti" höpötystä.. Omalla pojallani oli koliikki ja huusi pitkään yötä päivää, mutta ei varmasti ilkeyttään!!
Äidit kilpailevat kaikesta jos ovat sen luonteisia. Ei siihen sen kummepia selityksiä tarvita. Jos asia häiritsee niin on parasta vain olla olematta tekemisissä näiden äitien kanssa jos mahdollista. Klpailevien äitien muuttaminen on näet käytännössä mahdotonta.
ei enää jaksa jättää puheita omaan arvoonsa voi aina sanoa että meidän vauva on siksi niin pieni kun käyttää kaiken energian aivojen kehitykseen.
Voi kiitos siskot tästä ketjusta. Tämä kuvaa oivallisesti nykyaikaa ja itse kohtaamiani paineita. Keskostytön synnyttäneenä (nyt 7kk iässä reilut 7kg) on tullut usein ihailtua toisten "isoja vauvoja" ja mietittyä että kuinkahan pahasti pikkuinen tuo oma on. Siis silti, vaikka likka kasvaa nätisti ja tasaisesti. Lohduttipa lukea, ettei oo helppoa isojenkaan äideillä.
Oli sitten "kiltti vauva" tai "ilkeä vauva", iso tai pieni, niin aina tuntuu menevän mönkään. Se on synkkää.
Onneksi siitä voi sentään repiä huumoria. Kiitokset vielä nauruista.
oho! Nyt tuntuu, että meillä se vasta kirppu onkin: painaa alle 8 kk ja ikää on jo kohta 10 kk. Hui ;)
No, oikeastikin vähän alkoi huolettamaan...
Neuvolan normikäyrien sisälle mahtuu vain noin kaksi prosenttia nykylapsista. Siksi käyriä uudistetaan paraikaa. Jos neuvola ei ole kehottanut huolestumaan sun tytön painosta, siihen ei sitten ole syytä. Älähän hättäile!
Terveisin nimimerkki on tässä kaksikiloisen seitsemänkiloiseksi syöttämisessä aika monet yöunet tullut huolestumiselle menetettyä.
kiitokset sinulle 18 rauhoittelusta. Ei siellä neuvolassa olla mitenkään huolestuneita oltu, mutta kyllä sanottu, että käyrä vähän laskussa. Alkuun kasvu oli niin hurjaa niin vähän ihmetyttää kun nyt on niin hidasta ja tosiaan kaikilla muilla isompia vauvoja. Kiinnostus ruokailua kohtaan on kyllä nykyisin heikompaa kun vilkkaana persoonana vauvaa kiinnostaisi kaikki muu enemmän. Enpä pakottaakaan voi..
Nyt kyllä tuntuu, että pituutta on tullut, mutta aika laihan on näköinen.
Mielenkiintoista nähdä millainen tuo käyrien uudistus on.
Hyvin olet vauvaasi syöttänyt kun jo noinkin iso on!! ;)
Myös meillä meni niin että 3-4 kk iässä vauva nosti painoaan varmaan puolitoista kiloa kuukaudessa. Sitten syöminen heikkeni, ja minä tietysti huolesta hurjana. Taisi kuitenkin olla niin, että ympäristö alkoi kiinnostaa enemmän.
Sun pieni varmaankin liikkuu jo? Se on tietysti yksi asia mikä pitänee painoa matalalla - energiaahan kuluu liikkeessä huomattavasti enemmän. Myös se, että pituutta tulee, saa tietysti näyttämään laihemmalta. Meillä pituuskasvu on tullut pyrähdyksittäin. Nyt, kun lapsi on oppinut ryömimään, tuntuu että kylkiluut suorastaan paistaa läpi :(
Jos tämä yhtään lohduttaa, tunnen erään 1v 3kk ikäisen joka painaa vajaat 11 kiloa. Tosin tällä neidillä on maitoallergia...
Puhu toki siellä neuvolassa, jos yhä huolettaa. Toivottavasti siellä on täti, joka ottaa sut vakavasti.
Kyllähän tämä tyttö on melko villi heiluri, ei kauaa paikallaan viihdy. Energian kulutus on tietenkin siis kova. Lohduttaudun sillä, että vaikka ruokamäärät eivät ole isoja niin ainakin syö terveellisesti: marjat ovat lempparia :)
Meillä on terve 2-vuotias tyttö joka painaa 9,6 kg. Eli toi 11-kiloinenhan on jätti! :D
Semmoista se äitiys taitaa olla. Lapsia vertaillaan ja joskus ihan tahtomattaankin vertailee. En usko, että kukaan, joka sanoo meidän tytön painosta puhuttaessa "voi meidän X painoi melkein kolme kiloa enemmän tuossa iässä" sanoo sitä pahuuttaan tai vertaillen. Tietysti itsekin pienen ja sirpakan neidin äitinä sanon usein, että "oho, teidän Villekö painaa jo niin paljon, meidän tyttö ei vieläkään paina, vaikka on puoli vuotta vanhempi". Enkä minäkään sitä pahalla tai lapsen painoa kauhistellen sano.
Meidän lapsi on ikäistään pienempi, mutta muuten ihan aikataulussa kehittynyt, joten en jaksa enää kantaa murhetta hänen koostaan. Mahtuuhan tähän maailmaan isoja ja pieniä lapsia. JOstainhan ne käyrien ylä ja alapäätkin muodostuvat.
Lapsilla "kilpaileminen" on kyllä ärsyttävää. Yleensä on juurikin tullut vastaan näitä "meidän vauva on isompi kuin teidän vauva" -äitejä tai "meidän vauva osaa jo sitä ja tätä, mutta teidän vauva ei osaa" -äitejä.
Eräs tuntemani äiti on kyllä ihan huippu. Hän jaksaa kertoa, kuinka heidän vauva ei ole nukkunut suurin piirtein ollenkaan syntymän jälkeen, eikä suostu syömään ym. Vauva on nyt siis lähes vuoden. Sitten hän katkerana päivittelee meidän vauvan nukkumista, joka on nukkunut yönsä hyvin aina sitten kun on suostunut nukahtamaan. Suoraan ei ole sanonut, mutta selvästikin tarkoittaa, että me olemme päässeet niin helpolla lapsemme kanssa. Itse en ole sellaista ihmistyyppiä, joka marisee kavereille joka asiasta, joten ei hän meidän ongelmista kaikkea tiedä. Tämä äiti on siis tyyppiä "meidän vauva on vaikeampi kuin teidän vauva". Että siitäkin voi siis kilpailla ;)