Olen kiinnostunut mustaterrieristä. Niitä näkee todella, todella vähän näyttelyissä, joissa olen kierrellyt katselemassa. Netistä olen paljon lukenut rodusta, mutta haluaisin kuulla omakohtaisia kokemuksia millainen on kouluttaa, harrastaa jne.. Kaikkea mahdollista.
Mustaterrieristä kiinnostunut
Ohhohh
5232
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Muistan pari mustista koulutuskentältä kauan sitten ja toimivat aika kivasti, joskin vaihtelevasti. Kumpikin oli naisella (pienikokoisella) ja toisella meni hyvin ja koira loistavasti hallinnassa., mutta toista vei koira minne halusi.
Toimiva koira, jos on siihen kykyjä...voi olla hyvinkin vaativa..Näissä vain näkyy nämä yksilöerot selvemmin.
Vain yksi henkilö palstan lukijoista tuntee ko. rodun?
Ja en vieläkään ymmärrä, mikä sille koiralle yhtäkkiä vuosien jälkeen tuli, mutta lopputulos olisi ollut hyvin ruma, jos en olisi saanut ovea kiinni välissämme. Koira oli mieheni, muutimme yhteen, kun koira oli nuori, mutta emme siis olleet pennusta asti tekemisissä. Oli selvää, että koira ei pitänyt minua mieheni rinnalla juurikaan tärkeänä, vaikka arjessa sitä rapsuttelin, ruokin ja hoidinkin. Suuren koon vuoksi en sitä lenkkeilyttänyt, ja muukin koulutus oli mieheni harteilla, sekä aktivointi. Kerran tulin töistä, niin kuin satoja kertoja aiemminkin. En salaa, vaan koira tiesi takuulla kuka tuli, olin puhunut jne. Ja kun avasin eteisen oven, se hyökkäsi. Oikeasti agressiivisesti. Vielä tänäpäivänäkään en tiedä syytä siihen. Aiemmin se ei ollut ollut agressiivinen, ei minulle eikä lapsillenikaan. Tietynlaista kunnioituksen puutetta oli jo aiemmin, se on myönnettävä. Mutta tuohon tapaukseen loppui minun ja koiran yhteinen historia, en ottanut mitään riskiä, että tapaus toistuisi. Hyökkäys oli myöskin niin hurja, että ikinä en olisi siihen voinut enää luottaa. Varsinkaan, kun en keksinyt mitään, miksi se nyt niin yhtäkkiä käyttäytyi.
Uros oli aika tarkka vahtimaan, ja muiden urosten kanssa valmis kärhämöinteihin. Ei se itse aloittanut, mutta jos toinen rähjäsi, se syttyi kyllä nopeasti. Joitakin urostenvälisiä kävivät toisen koiramme kanssa, suht pienin vahingoin. Vieraille se oli sellainen normaali, tuli tervehtimään ja rapsuteltavaksi, mutta ei missään nimessä ollut mikä yli-innokas. Tarkkaili tilannetta jostakin, mutta ei pyörinyt jaloissa koko ajan kerjäten huomiota.
Tämä on vain yhden perheen tarina. Mutta oman kokemukseni pohjalta en rotua suosittele, vaikka siinä onkin suurta yksilöiden välistä vaihtelua. Olen tavannut muutamia hyvin erityyppisiä yksilöitä ohimennen, mutta se ei enää riitä vakuuttamaan. Valitan. Meillä on ollut koko ajan muita koiria, muunrotuisia. Mutta mitään samantyyppistäkään ei ole esiintynyt.
Nykyään kaiken rotuisten koirien joukosta löytyy kaiken luonteisia yksilöitä. Jalostus ja kasvatus on laajaa, jota kautta samankin rotuisten koirien suvut eroavat toisistaan suuresti niin luonteiltaan kuin terveystiloiltaan. Mustaterriereistäkin jotkut kasvattajat pyrkivät jalostamaan liikunnallisia työkoiria, jotkut rauhallisia kotikoiria ja jotkut valppaita suojelukoiria. Siitä ollaan varmasti montaa mieltä, millaisiksi mustiksia tarvitsisi jalostaa.
Kyllä minä kerran kadulla tapasin mustaterrierin ja omiatajansa. Sain rapsuttaa sitä mustista, mutta se vaikuttii olevan välinpitämäyön ja jopa valpas joka hetki, sillä se tuijotti minua silmillään koko ajan, mutta ei esittänyt erityisempää kiinnostusta. Omistaja kertoi, että mustaterrierillä on erittäin voimakas vartiointivietti. Se koira todella vaikutti siltä, että on joka hetki valmistautuneena omistajansa puolusrautumiseen, mutta ei turhaan piitannut vieraista.
Toisen mustaterrierin tapasin näyttelyissä. Sain sitäkin mustista rapsutella, mutta se ei juurikaan piitannut minusta. Kun kysyin omistajalta, kuinka rotu tulee lasten kanssa toimeen, niin omistaja kertoi, että yleensä loistavasti.
Joten minä sain mustaterrierisrä sellaisen vaikutelman, että se ei käyttäydy turhaan aggressiivisesti, mutta tarpeen tullen herkästi kumminkin puolustaa omistajaansa ja muuta sille kuuluvaa. Ja mustis suhtautuu vieraisiin välinpitämättömästi. Se on lapsirakas, eikä yleensä ainakaan itse aloita tappeluita muiden koirien kanssa. Tällaisen vaikutelman minä sain rodusta.
Suomessa mustaterriereitä rekisteröidään vuosittain noin 50 yksilöä.