Olen 20-vuotias nainen, valmistuin tänä keväänä lähihoitajaksi. Aiemmin haaveenani oli jatkaa AMK:ssa sh-kätilöksi, mutta nyt mieleni on muuttunut ja minulla on palava halu opiskelemaan oikikseen! Oikeastaan olen haaveillut siitä jo aiemminkin, mutta välillä ajatus jäi unholaan..
En ole huolissani, mutta mietin kun minulla ei ole lukiopohjaa...mutta eikös oikikseen pääsyssä ole aika suuri rooli, miten pääsykokeet menevät? Minulla kuitenkin on ns. "terävä pää", hyvä muisti ja motivaatio sekä kiinnostusta yhteiskunnallisiin, poliittisiin ja juridisiin asioihin, joten mielestäni ainekset ovat kasassa. ;)
Olen hakemassa siis vuoden päästä olevaan hakuun ensi keväänä. Mutta haluaisin jo jotain aiheeseen liittyvää hyödyllistä lukemista, mikä auttaisi ja tukisi sitten keväällä pääsykoekirjojen lukemista...mitkä olisivat siis oleellisia / hyviä matskuja luettavaksi? :)
En ole huolissani, mutta mietin kun minulla ei ole lukiopohjaa...mutta eikös oikikseen pääsyssä ole aika suuri rooli, miten pääsykokeet menevät? Minulla kuitenkin on ns. "terävä pää", hyvä muisti ja motivaatio sekä kiinnostusta yhteiskunnallisiin, poliittisiin ja juridisiin asioihin, joten mielestäni ainekset ovat kasassa. ;)
Olen hakemassa siis vuoden päästä olevaan hakuun ensi keväänä. Mutta haluaisin jo jotain aiheeseen liittyvää hyödyllistä lukemista, mikä auttaisi ja tukisi sitten keväällä pääsykoekirjojen lukemista...mitkä olisivat siis oleellisia / hyviä matskuja luettavaksi? :)
Vastaukset 26
Vanhimmat
Mikäli paikkakunnallasi on mahdollista suorittaa avoimen yliopiston tarjoamia oikeustieteen opintoja, niin siitä on aika hyvä lähteä. Hyötynä näkisin olevan ainakin sen, että opinnot ovat käytännössä samoja kuin oikeustieteellisessa tiedekunnassa ja avoimessa suoritetut kurssit voidaan hyväksilukea sitten kun sisälle pääsee. Tällä tavoin pääset/joudut myös lukemaan sitä kuivakkaa tekstiä, eivätkä pääsykoekirjat sitten yllätä. Lisäksi mitä enemmän sinun on mahdollista avoimessa kursseja suorittaa, sitä todennäköisemmin pääsykoekirjoissa on aiheita, joihin olet jo avoimen kursseja suorittaessasi tutustunut. Pänttääminen voi alkaa siis aiemmin silloin pääsykoeruljanssissa.
Toinen kysymys sitten onkin, riittävätkö rahat ja aika näiden kurssien suorittamiseen.
Matemaattinen lahjakkuus korreloi hyvin positiivisesti ns. yleislahjakkuuteen. Miten matematiikka on mennyt aikaisemmin? Ja ylipäätään. Miten ovat opinnot menneet? MInkälaisen keskiarvon tai todistuksen sain valmistuessasi. Edes jossain lukuaineessa olisi pitänyt mennä kiitettävästi. Vai menikö kaikissa? Jos kaikki arvosanat ovat keskitasoa tai alle, niin pohdi vakavasti onko sinusta tähän?
Oikeustieteellisen pääsykokeen "juju" on luetuttaa pyrkijöillä varsin mittava paketti varsin lyhyessä ajassa. Jotta varmistettaisiin samat lähtökohdat, niin materiaali vaihtuu joka vuosi. Toki asiaa voi harjoitella samantyylisellä materiaalilla ja vastaustekniikkaa voi harjoitella.
Ihan mielenkiinnosta. Mikä sai valtavan palon syttymään oikeustieteelliseen? Vaikka et täällä sitä kehtaisi julki tuoda, niin selvitä itsellesi mikä sai näkemään valon?
No itse asiassa tiedän monia ja itsekin kuulun heihin jotka valitsivat oikiksen juuri sen takia että matikkaa ei siellä tarvita. Sitten jos aikoo suuntautua liikejuridiikkaan on matikan tajuamisesta apua, mutta muuten sitä tarvitaan vähemmän kuin juuri millään alalla. Lukuaineissa menestyminen kertoo enemmänkin mahdollisuuksista, mutta on niitä A:n ja B:n kirjoittajia oikiksessa yllättävänkin paljon. Itseäni enemmän kuitenkin huolettaisi se, että jos ei ole edes lukion verran aiemmin lukeminen kiinnostanut, niin onkohan oikis oikea paikka. Se kun on täysin sitä lukemista. Mutta voihan ihmiset muuttua. Tottumattomalle se 8 h nenä kiinni kirjassa 1,5 kk voi olla kuitenkin kova paikka.
eriävä mielipide. Itse olen suorittanut kaikki opiskeluni tähän saakka rimaa hipoen ja lukenut en ole kokeisiin juuri ollenkaan. Tänä keväänä hain ensimmäisen kerran haluttuun ja arvostettuun opinahjoon, jonne pääsyn kanssa suuret massat tuskailevat vuodesta toiseen. Menin kevyesti sisään(kevyesti toki vain pisteiden valossa). Motivaatio on se taikasana. Itseäni helpotti, että olen suhteellisen lahjakas tyyppi muuten, mutta ilman mielipuolista lukemista pääsykokeissa ei pärjää. Mielipiteeni on sikäli eriävä, että en pidä lukion lukuhaluja missään määrin soveltuvana vertailupohjana menestykseen pääsykokeessa tai tulevissa opinnoissa. Siitä olen edellisen kanssa yhtä mieltä, että pääsykoeurakassa ei ole pientäkään sijaa motivaation puutteelle. Pääsykoeprojekti puolestaan kertoo hyvinkin, onko sinulla edellytyksiä pärjätä unelmiesi opinahjossa.
"Matemaattinen lahjakkuus korreloi hyvin positiivisesti ns. yleislahjakkuuteen. Miten matematiikka on mennyt aikaisemmin? Ja ylipäätään. Miten ovat opinnot menneet? MInkälaisen keskiarvon tai todistuksen sain valmistuessasi. Edes jossain lukuaineessa olisi pitänyt mennä kiitettävästi. Vai menikö kaikissa? Jos kaikki arvosanat ovat keskitasoa tai alle, niin pohdi vakavasti onko sinusta tähän?"
Eihän ylläolevassa sanota, että pitää rakastaa matematiikka tai ylipäätään olla lukenut sitä. Matemaattinen menestys olisi vaan ollut vinkki mahdollisista edellytyksistä.
Kiinnostaminen (ts. motivaatio) korreloi positiivisesti kyvykkyyteen. Jos on kyvykäs, niin vähäiselläkin panostuksella saa kohtuullisia arvosanoja.
Ihmisten motivaatio saattaa muuttua, mutta lahjakkuus ei kehity. Valitettavasti näin on.
Olet siis lahjakas ihminen, jolle kaikki on mahdollista. Kunhan vaan haluaa. Onnittelut! Kaikki vaan eivät kuulu tähän legendaariseen "en lukenut oikeastaan lainkaan, mutta pääsin helposti sisään" -joukkoon
Aiempi opiskelumenestys keskiasteella antaa viitteitä lahjakkuudesta. Hyvin harvoin on kyseessä tilanne, että mikään aine ei ole kiinnostanut. Jos pärjää edes siinä ainoassa mielenkiintoisessa aineessa, niin mahdollisuuksia on. Mutta jos taas ei, niin.... :(
Matemaattinen lahjakkuus EI todellakaan korreloi yleislahjakkuuteen, älä puhu soopaa! Itselläni on matikka aina ollut surkean vaikeaa ja numerotkin sen mukaisia. Siitä huolimatta lukion keskiarvo oli liki 9. Myös jatko-opinnoissani loistin teoriapuolella ja matikka meni jälleen kerran penkin alle.
Kiitoksia onnitteluista!
Vaikka keskustelu ei koske minua, on pakko korjata sen verran, että lainausmerkkien sisällä antamasi viisaus ei pidä kohdallani paikkaansa, vaan luin niin paljon että pää haisi paperille. Korostinkin nimenomaan sitä, että kovalla motivaatiolla sinne pääsee.
Matemaattinen lahjakkuus korreloi hyvin positiivisesti yleislahjakkuuteen. Matemaattinen lahjattomuus ei kuitenkaan sulje pois muita lahjakkuuksien alueita.
Jos olet saanut lukuaineissa yli 9, niin sehän kertoo hyvästä muistista ja kielellisestä lahjakkuudesta. Kielten opiskelukin vaatii hyvää muistia.
Matemaattinen lahjakkuus on edellytys loogiseen ajatteluun ja uuden kehittämiseen. Jos et ole matematiikassa pärjännyt, vaikka olet sitä halunnut, niin sinä kuulut sitten tämän maailman harmaisiin puurtajiin ts. olet tyypillinen'kiltti tyttö.... :D
Valitettavasti näin on, mutta ehdoton edellytys oma motivaatio on.
Torsti, olet dorka. Se, että olet itse mitä ilmeisemmin lahjakas matematiikassa ja sitä myöten omasta mielestäsi helvetillisen yleislahjakas ei kyllä meinaa sitä, etteikö matematiikassa kompuroivat voisi olla myös yleislahjakkaita. Älä puhu soopaa!
Kyseisen factumin esitti aikanaan jopa Hesarin palstalla Helsingin yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan professori pohdittaessa helppoja kriteereitä sisäänotolle.
Matemaallinen lahjakkuus liittyy asioiden loogiseen (esim. syy-seuraus suhteiden) ymmärtämiseen, mikä taas on selkeä edellytys uuden kehittämiselle. Humanistinen lahjakkuus on muuta ja sillä päästään hyviksi peruspuurtajiksi. Toki myös voi omata johtajaominaisuuksia ja tehdä loistavan uran sillä saralla.
Ihan oman lukunsa muodostavat matemaattisesti lahjakkaat henkilöt, jotka jostain syystä suhtautuvat negatiivisesti matematiikkaan ja luulevat olevansa matemaattisesti lahjattomia. Näistä syntyy urbaanit legendat, joihin sinäkin viittaat.
Sinulla oli oikein hyvä ilman logiikkaa oleva vastakommentti.
Noin sitä pitää... :D
Mikäs logiikka on siinä, että päättelet kirjoittajan sukupuolen naispuoliseksi, vaikka sukupuolta ei tekstissä mainita.
Hyvä Torsti!
"kiltti tyttö" on yleiskäsite. Se sopii tytöille, mutta kuvaa hyvin myös samaan luokkaan kuuluvia poikia. Harkittu ilmaus siis.
Sanailu on vaikea laji.... :D
Tuleeko Torstin älykkömieleen että kaikkia ei vain matematiikka kiinnosta. Itselleni se olisi kohtuuhelppoa (olen joutunut lyhyessä ajassa omaksumaan sitä ja selvittänyt pakolliset tentit) muttei tosiaan kiinnosta yhtään. Siksipä lukiossa pinnasin matematiikat ja keskityin muuhun. Oikiksessa menee tosi hyvin.
on oivallinen taito. Luehan edellisen kommentin viimeinen kappale. Toistat sen pääpiirtein omassa kommentissasi.
Sinua en taitaisi palkata, jos lakimiestä tarvitsisin... :D
Itse en ole alakoulun jälkeen ollut tippaakaan matemaattisesti suuntautunut. En edes kirjoittanut matematiikkaa, joka kohdallani olisi luonnollisesti ollut lyhyt oppimäärä. Tästä huolimatta pääsin tänä kesänä Helsingin oikikseen ensimmäisellä yrittämällä.
Arvostan kyllä matemaattista lahjakkuutta ja osaamista. Olen valmis myös kehittämään omaa matemaattista osaamistani, jos se on tarpeellista juridiikan parissa työskenneltäessä.
Mitä tulee viestiketjun aloittajan suunnitelmiin hakea oikikseen, niin siitä vain rohkeasti unelmaasi toteuttamaan!
Yleisesti ottaen jos lakimieheksi aikoo, edellytetään tiettyä kyvykkyyttä loogiseen ajatteluun, mikä on aika läheistä sukua matematiikalle. Voisimpä melkein väittää, että jokainen oikikseen sisäänpäässyt osaa kyllä tarvittaessa laskea kaikenlaisia ylesimpiä matemaattisia laskutoimituksia jos tarve vaatii. Tälläisellä henkilöllä on ainakin potentiaalia kehittää itseään matemaattisesti jos ammatti sitä vaatii.
Useimmat ihmistieteitä opiskelevista kuitenkin tuppaavat lähes poikkeuksetta inhoamaan matematiikkaa koska se nyt vaan on suht tylsää puurtamista. Kyllä minä matematiikassa pärjäsin siinä missä kuka tahansa, mutta valitsin lyhyen linjan lukiossa koska ei minua kiinnostanut tehdä niin saamaristi töitä matikan eteen koulussa koska tiesin etten pyrkisi alalle jossa matematiikka on elinehto.
Eli matemaattinen lahjakkuus on selkeä edellytys hyvälle lakimiehelle.
Vaikka et ole ollutkaan matemaattisesti suuntautunut, niin ei se sulje pois sitä, että olisit matemaattisesti lahjakas.
Kyllä Torsti tietää... :D
Mitä tarkoittaa Torstin mainitsema yleislahjakkuus? Mitä se mahtaa pitää sisällään?
Lahjakkuutta ja vastaus kysymykseesi.
Matemaattinen lahjakkuus on hyvin lähellä yleislahjakkuutta, koska se on käytännössä aina edellytys uuden kehittämiselle. Muut älylliset lahjakkuudet liittyvät enemmän muistiin ja hahmottamiseen. Ilman matemaattista lahjakkuutta tällaiset lahjakkuudet jäävät kuitenkin puurtajiksi, eivät pysty kehittäjiksi.
Kaikki käytännön tekemiseen liittyvät lahjakkuudet ovat sitten luku erikseen.
Teksti on niin tyhmää, että alan epäillä Torstin "yleislahjakkuuden" määrää. Matemaattinen lahjakkuus on oma erityistyyppinsä. Muita erityistyyppejä edustavat esimerkiksi verbaalisesti ja taiteellisesti lahjakkaat henkilöt. He voivat olla yhtä lailla (ja jopa enemmän) yleislahjakkaita kuin matemaattisesti lahjakkaat ihmiset, vaikka matikka ei hallussa olisikaan. Samalla tavalla matemaattisesti lahjakas henkilö voi olla yleislahjakas, vaikka esim. juuri nuo verbaaliset ja taiteelliset lahjat puuttuisivat.
Matematiikka ei ole edellytys loogiselle ajattelulle ja uuden kehittämiselle. Matemaattisesti lahjakkaalla on vain eri näkökulma ja lähestymistapa: hän käyttää omia vahvuuksiaan. Matemaattisesti lahjakkaan ajatustyö ei myöskään automaattisesti kanna sitä mehevintä hedelmää. Heille on omat osa-alueensa, joissa juuri heidän työpanostaan ja lahjakkuuttaan tarvitaan. Näin on kaikkien lahjakkuuksien kohdalla, eikä niitä voi siitä syystä laittaa ns. "arvojärjestykseen". Matemaattisesti lahjakas voi olla yleislahjaton siinä missä verbaalisesti lahjakaskin.
En todellakaan lähtisi vetämään yhtäsuuruusmerkkiä matemaattisen lahjakkuuden ja yleislahjakkuuden välillä. Se vaan ei ole oikein.
Juuri silloin kuin teksti vaikuttaa uskomattoman typerältä, lapselliselta sekä mustavalkoiselta, kannattaa miettiä missä mielessä kirjoittaja on sen lähettänyt. Nimimerkin Torsti teksti muistuttaa tyyliltään uskomattoman paljon toisella palstalla esiintyvää "Lenin setä asuu.." nimimerkin tekstiä, joten voisi päätellä postausten määrästä, että kyseisellä henkilöllä ei ole mitään järkevämpää tekemistä kuin roikkua suomi24-palstalla.
Matemaattinen lahjakkuus on käytännössä yleislahjakkuutta, koska matemaattista lahjakkuutta tarvitaan uutta kehitettäessä. Verbaalinen lahjakkuus oppii kielet nopeasti ja taiteellisesti lahjakkaat ovat oma lajinsa. On myös muistettava, että lahjakkuudesta puhuttaessa pitäisi puhua n-ulotteisesta lahjakkuusavaruudesta ja sen tilavuudesta. Yleislahjakkailla se matemaattinen ulottuvuus on suuri.
Matematiikka on suurimmalle osalle vaikeaa ja näin ollen on hyvin vaikeaa myöntää sen liittyvän ns. yleislahjakkuuteen. Silloinhan suuri massa myöntäisi olevansa lahjatonta.... :D
Mikä on luotettava ja ennen kaikkea tieteellisesti pätevä tapa mitata yleislahjakkuuden määrää?