Onko kellään kokemusta lepakkosuhteen seksistä?Nimittäin siitä kun meillä ainakin on seksi kahden vuoden jälkeen kiihkeää mutta kun sitä saa niin harvoin.
Kerta viikossa ehkä ja kumppani on tyytyväinen mutta minä en..
Tuntuu sitten ettei viitsi kerjätäkään vaan kaiken pitäisi tapahtua luonnostaan,mutta..
Rakkautta vannoo ja sanoo vaan ettei tarvitse niin usein.
Kerta viikossa ehkä ja kumppani on tyytyväinen mutta minä en..
Tuntuu sitten ettei viitsi kerjätäkään vaan kaiken pitäisi tapahtua luonnostaan,mutta..
Rakkautta vannoo ja sanoo vaan ettei tarvitse niin usein.
Vastaukset 12
Vanhimmat
sama täällä *huokaus*.Minä kun olisin koko ajan kimpussa mutta hänelle kuulemma riittää vähempikin.
tuskaa.....
Hyvä kuulla että on muitakin samassa jamassa!Pitäsköhän älkaa kutomaan vaikka sukkaa ja nauttia siitä mitä on?
Vaikka tuskaahan se on..
Meillä on kumppanini kans sama juttu. Toinen tarvii enemmän ja toinen vähemmän. Meillä on kuitenkin tosi paljon myös muuta tässä elämässä kuin seksi esim. paljon läheisyyttä. Mikä estää myöskään olla antamatta toiselle vaikka ei itse sitä aina tarviikaan, ei antaminen ole vaikeaa ja aina siitä jotain saa itsekin.
Täällä on siis muitakin jotka kärsii samasta asiasta suhteessa...
..ajatella tyydyttäväsi itse itsesi, jos seksuaalinen halusi on voimakkaampi kuin kumppanillasi?
Luulen, että on erittäin yleistä, että toisella on voimakkaampi seksuaalinen into kuin toisella.
Mutta tuskaa siitä ei saisi kehittyä kummallekaan!
Kokemusta löytyy jo melkein seitsemän vuoden suhteesta. Tiesin jo alkuun, että olen meistä se seksuaalisempi. En vaan osannut kuvitella että puute tuottaa niin paljon henkistä pahoinvointia...
Kiukuttelen kuin pikkukakara jos en saa (fyysinen ikä 31).
Pitkäjännitteisyys katoaa täysin, saatan kulkea ympäriinsä saamatta mitään aikaiseksi.
Pienikin sanaharkka muuttuu ilmiriidaksi.
Olen kaikesta huolimatta pyrkinyt kunnioittamaan kumppanini seksuaalisuutta, onhan meillä jokaisella oikeus olla seksuaalisesti mitä halutaan jos se ei ketään vahingoita.
Ja tosi on niin, ettei omankädenonni tuo helpotusta asiaan, koska halu ei ole fyysinen vaan henkinen.
..jopas laitoit meikäläisenkin miettimään..;)
Seksuaalinen halu henkinen, ei fyysinen!
O-ou, mää en tiiä näköjäs yhtikäs mittään..;)
Sinun siis tekee mieli henkisesti , mutta ei fyysisesti? Paikat ei kostu vai mitä tarkoitat?
"Tiesin jo alkuun, että olen meistä se seksuaalisempi. En vaan osannut kuvitella että puute tuottaa niin paljon henkistä pahoinvointia... Kiukuttelen kuin pikkukakara jos en saa (fyysinen ikä 31).
Pitkäjännitteisyys katoaa täysin, saatan kulkea ympäriinsä saamatta mitään aikaiseksi.
Pienikin sanaharkka muuttuu ilmiriidaksi."
Tuo itsediagnoosisiko pätee myös minuun? Tuoko minuakin on vaivannut!? Sama alkutieto minullakin, en vain ole kuvitellut virkeydestäni mitään ihmeellistä, ainakaan mainostamisenarvoista. Toisin kuin ihmiseni,,,kuten Värttinän laulussa,,, "ja kehumalla lissää!".
Kunnioittanut olen minäkin. Ajatellut, että kaikella on aikansa, aika aikansa kutakin, kyllä se päivä vielä risukasaankin etc.
Henkinen halu, jota täällä sinulta kysellään. Tarkoitatko yhteyden kaipausta kumppaniin? Minä ainakin sen noin ymmärrän. Kyllä siinä ns. paikat kostuu, esim. silmät, kun kaipaa, kun kumppani on toisaalla, ja varsinkin, jos se yhteys löytyy.
Mieliala kyllä ailahtelee sen mukaan "saako vai ei".
Vaikka järki sanoo että toinen rakastaa vaikkei kokoajan olekaan kimpussa,ja tosi on että kyllä elämässä on paljon muutakin kuin seksi.
Mutta minkäs teet kun se puute iskee..kiehnäät ja kiemurtelet..
Kiitos kaikille mielipiteistä ja seksikästä kesää!Toivottavasti!
Saatan mennä ihan metsään tässä, mutta heitänpä ajatuksen ilmaan kuitenkin.
Eli tämä 'henkinen halu' termi.
Voisikos tämä kiukuttelu ja pillahtelu johtua ihan niinkin alkeellisesta asiasta kuin 'torjutuksi tulemisesta' ilman että sitä konkreettisesti on edes tapahtunutkaan.
Siis pelkkä tieto siitä, että toinen ei ole 'vireessä' riittäisi saamaan tuon tunteen aikaan ja 'henkinen halu' olisi sitä, että tahtoo toisen fyysistä ja henkistä halua itseään kohtaan?
En tunne yhtäkään hetero-tai sateenkaaripariskuntaa, jolla halut menisivät ihan täysin yhteen. Taitaa olla aika mahdoton yhtälö.
Kun vielä tähän lisätään kahden naisen suhteessa mahdollisesti eri aikaan olevat menkat ja ne vähät päivät, jolloin ehtisi, niin yhtälö on hankalahko...
Minä se ehdin syödä itseni 20 kg painavammaksi, ennenkuin tajusin, mistä alituinen nälkäisyys johtui:-) Niin, siis, olen se seksuaalisesti aktiivisempi osapuoli.(mikäli se ei edellisestä ilmennyt;)
Tänä kesänä ajattelin kanavoida tämän ylimääräisen energiani liikuntaan ja pysyä poissa patojen ääreltä...
Kiitos mielipiteestä,kuulosti järkevältä.Näin se taitaa meilläkin olla.
Tämänhetkinen tilanteemme on kyllä paremmin kuin hyvin,ruususeni on herännyt talviunesta ja nyt sitä taas saa.
Ihanaa,nautin niin kauan kuin tätä kestää ja vikisen sitten taas.Ihmisen muisti kun on niin lyhyt..
Ihanaa kesää kaikille!