Elatusmaksujen indeksikorotus

Löysin tällaisen viestin ja keskustelun, joka laittoi kyllä mietityttämään suuresti...
Mieheni ei ole maksanut indeksikorotuksia, koska ovat saaneet sovittua elarit ihan ok eksänsä kanssa, ilman riitaa...mutta mutta..tämä allaolevan ihmisen vastaus "ihmettelevän aviovaimon" viestiinhän on, että kun eksällä naksahtaa ja pahoin pelkään, että meillä eksällä naksahtaa kohta joutuu mieheni maksamaankin elarit takautuvasti piiiiiiitkältä ajalta eli melkein kymmeneltä vuodelta, huh huhh...Tää siis kyllä tarkottaa, että kun eksällä rupee vähän pipoo kiristämään, niin sitten voidaan vaatiakkin ja kiristää ://

""Miehelläni on edellisestä avioliitostaan 10-vuotias tytär, josta on elatusvelvollinen. Meillä on nyt myös kaksi pientä yhteistä lasta. Kenen kuuluu huolehtia elatusmaksujen indeksikorotuksista? Niitä kun ei seitsemän vuoden aikana ole kertaakaan vaadittu korotettaviksi, voidaanko indeksikorotuksia näinkin pitkän ajan perästä vaatia takautuvasti? Eikö elatusmaksua tarkistettaessa kuuluisi ottaa huomioon myös toiset huollettavat lapset ja esimerkiksi kohtuullinen asuntovelka?

Ihmettelevä aviovaimo

Indeksikorotuksista huolehtii lähtökohtaisesti se, joka elatusavun saa. Toki myös elatusvelvollinen voi itse selvittää korotuksen määrän. Indeksikorotuksen määrän saa selville sosiaalilautakunnan tai ulosotonhaltijan kautta. Mikäli tässä tapauksessa lapsen äiti ei halua indeksikorotuksia, tästä kannattaa tehdä keskinäinen sopimus, jonka sosiaalilautakunta vahvistaa. Muussa tapauksessa indeksikorotukset, joita ei ole aiemmin vaadittu, ovat ulosottokelpoisia takautuvasti.Elatusmaksun tarkistamisella tarkoittanette elatusavun muuttamista. Elatusavun muuttaminen edellyttää olosuhteiden olennaista muutosta ja sitä, että elatusavun muuttaminen on sekä lapsen että elatusvelvollisen näkökulmasta kohtuullista. Esimerkiksi mikäli kyseessä on elatussopimus, on alkuperäinen elatussopimus saattanut olla kohtuuton.Voimassa olevan lain näkökulmasta ei elatusavun muutostilanteessa ole ratkaisevaa lasten määrä vaan se, onko uusi elatusvelvollisuus muuttanut olosuhteita niin olennaisesti, että laissa säädetty muuttamiskynnys ylittyy. Oikeuskäytännössä ei ole suhtauduttu erityisen suopeasti elatusavun alentamiseen elatusvelvollisen lisääntyneen elatusvastuun perusteella. Oikeuskirjallisuudessa tätä käytäntöä on tarkasteltu kriittisesti ja puhutaan mahdollisuudesta siirtyä nykyistä joustavampaan elatusapujen muuttamisjärjestelmään.Lainan korot ja lyhennykset voivat olla vähintään osa olosuhteiden olennaista muutosta, jos velkaantumiselle voidaan esittää hyväksyttävä syy. Lähinnä asuntolainan korot on mahdollista tulkita asumiskustannuksiksi tai vuokra-asumisen vaihtoehtoiskustannuksiksi. Korot ja mahdollisesti myös lyhennykset voitaneen ottaa huomioon ainakin siinä määrin, kuin niiden ja erilaisten hoito- ja yhtiövastikkeiden suuruus ei ylitä tavanomaisia, kohtuullisiksi katsottavia asumiskustannuksia. Olosuhteiden olennainen muutos arvioidaan kuitenkin tunnetusti kokonaisharkinnalla. Siten esimerkiksi asuntolainan hoito, vaikka se ei yksinään olisikaan riittävä peruste, voi omalta osaltaan vaikuttaa olosuhteiden olennaiseen muuttumiseen. Kysymyksestä ei selviä, onko tapaamisoikeudesta olemassa sopimus tai tuomioistuimen päätös.
Tuulikki Hynynen