Kertokaas helpoin tapa korottaa perälautaa, että saa pitkärikisen koneen lyhyt rikiseen veneeseen??
ja juu en vaihda konetta... ;)
ja juu en vaihda konetta... ;)
Perälauta
Iso kone pieni vene
123291
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 12
Vanhimmat
ehdottomasti, ostaa vene johon käy pitkärikinen.
No siis helpoin tapa korottaa perälautaa on varmaankin liimata siihen styroksista jatkopala päälle.
Eihän sellainen tietenkään kestä mitään, mutta eihän sen tarvinnutkaan. Piti vaan olla helpoin tapa ja trää taitaa olla sellainen.
Miten iso kone sulla on.-,vai mitä?
Jos lyhytrikisen kymppiheppasen veneeseen laitat 15 heppasen pitkärikisen, ei se paljon vaadi.
Mutta 20 hv lyhyt rikisen veneeseen laitat 75 hv pitkärikisen, niin kyllä toimenpiteet ovat eri kaliberissa,-vai mitä ?
Laiton jo styroksista jatkopalan ja eihän se kestänyt... ;)
Eli veneeseen kuuluu 40hp lyhyt rikinen kone ja mulla on pitkä 40hp.
Mutta korotus on tehty jo... purin vanhan takalaidan vaneerin ja tein uuden 125mm korkeamman 22mm vesivaneerista ja tuin sen kummaltakin puolelta perälautaa ja kiinnitin 12mm läpipulteilla 6kpl.
On parempi kuin vois ikinä olla!!!
kaveri kävi paikallisessa teräsfirmassa pokkauttamassa 5mm rosterista kaksi L mallista levyä jotka pantiin vastakkain ja vaneri väliin ja sitten piltattiin koko hökötys perälautaan kiinni. koneen alapultit jäi vielä kiinni alkuperäiseen perälautaan, mutta koko systeemistä tuli parempi kuin alunperin ! öhöm
Purkkarini 6hp pitkärikisessä tulee high thrust potkurilla 700N työntöä 630mm päähän perälaudan yläpinnasta.
Koska tuentaväli on vain 9 cm, tulee tuosta vipuefektin takia 7-kertaa 700N työntöä alempaan tukipisteeseen, eli 4900N, eli lähes puoli tonnia !!!
Melkoisen paljon jo tuollaisella pikkukoneella !
Onkos siinä sinun koneesi tapauksessa tuentaväli niillä läpipulteilla olennaisesti suurempi ?
Potkurisi nousu on varmaankin plaanaavassa veneessäsi oleellisesti suurempi, joten potkurin työntö ei ole lähellekään yhtä iso suhteessa tehoon, sillä koneesi ei ottane täysiä kierroksia, eiokä siten täysiä tehoja paaluveto tilanteessa, suunnanvaihdoista puhumattakaan, mutta aika paljon työntöä varmaan kuitenkin on sinunkin koneellasi.
Paljonkos tulee 40 hp:n koneellasi vipuvoimia koneen tuentaan, ja paljonkos perälautasi nyt kestää ?
Oma veikkaukseni perälaudan kestävyydestä... 3x kestävämpi kuin alkuperäinen!
Kun pulttasin uutta vesivaneeria perälautaan, niin esim. Aluslevyinä on 100x150x12mm x 6kpl alumiini lätkät 450mm² alueella, eli pysyy... ;)
ihan vaan yleisesti - perälaudan kestävyys ei perustu sen vanerin vahvuuteen vaan lasikuidun ja väliaineen keskinäiseen yhteistyöhön. Sopivalla yhdistelmällä saavutetaan moninkertainen kestävyys verrattuna kummankin materiaalin yhteenlaskettuun lujuuteen. Vesivaneri, jolla ilmeisesti tässä tarkoitetaan filmipintaista vaneria, on varsin huono vaihtoehto. Sen pinta on niin liukas, että tartunta varsinkin polyesterihartsiin on heikohko. Tämän vuoksi materiaalina heikomman tuntuinen varsinainen täytemateriaali antaa paljon suuremman loppulujuuden. Tärkeää on saada koko paketti liimattua mahdollisimman hyvin yhteen, jolloin väliaineen tarkoitus on pitää molemmin puolin olevat lasikuitukerrokset pysymään kiinni. Paras tulos saadaan epokseilla, polyesterihartsi on varsin huono tarttumaan mihinkään. Huonoimmillaan koko perälautapatentti on voimien kannalta pelkän ulommaisen lasikuidun varassa ja aikana heiluttuaan repeää irti.
Tarkoitus ei ole peloitella ketään, mutta kyllä tuollainen remontti kannattaa tehdä huolella.
Kuka sitä nyt huonosti lähtis tekeenkään???
Yhden aluslevyn kokoa 100mm x 150mm pinta-ala on 15 000 mm² eli 33-kertainen sen alueen kokoon, johon olet 6kpl moisia aluslevyjä ilmoittanut laittaneesi.
Jokin ei nyt tiedoissa täsmää alkuunkaan, ei vaikka olisit tarkoittanut neliösenttejä, jolloin 450 neliösentin alalla olisi 6kpl 150 neliösentin aluslevyjä, eli yhteensä 900 neliösenttiä aluslevyjä.
Joka tapauksessa pointti oli siinä, että koska pitkärikisen potkuri on kauempana perälaudan kiinnikkeistä, tulee vipuvaikutusta enemmän, eli kuormat perälautaan ovat jonkin verranm alkuperäistä suurempia.
Lisäksi olisin kiinnostunut niiden ylimpien läpipulttien etäisyydestä alimpiin perälautaa pitkin mitattuna.
Eli onko ne millaista suuruusluokkaa verrattuna noihin pikkukoneisiin ?
Lisäksi täytyy huomioida puun leikkauslujuuden huomattavan alhainen arvo puristus-/veto-/taivutus- lujuuksiin verrattuna, mikä ilmenee alhaisena vääntölujuutena vaakasuoran vasen/oikea akselin suhteen, ja nimenomaan siinä suunnassahan tuosta potkurin työntövoiman vipuvarresta sitä vääntökuormaa juuri tulee !
Onko kellään tietoa miten asia aikanaan huomioitiin silloin, kun veneet vielä olivat puuta. Oliko niissä metallivahvikkeet perälaudassa, vai ratkaistiinko asia jotenkin muuten ja jos niin miten ?
Tarkoitit kai sisemmän lasikuitulaminaatin varassa.
Eihän kuorma mitenkään pelkkään ulompaan jää, vaikka väliainetta ei olisi liimattu lainkaan mihinkään, vaan laitettu voideltuna vaan sileiden ja liukkaiden kuorien väliin. Silloinkin pultit siirtävät vedon aluslevyjen kautta sisempään laminaattiin alareunassa, ja väliaineen puristusjäykkyys siirtää kuormat ylhäällä sisempään laminaattiin. Tällöin tietenkin taivutuslujuus ja -jäykkyys jää murto-osaan tarkoitetusta rakenteesta, mutta kyllä kuormat silti jäävät sisempään eivätkä ulompaan laminaattiin.
käytännöstä jotakin. Esim ilmapohjainen kumivene. Omassa sellaisessa on jo alunperin 30 hp/75 kg max. Ja kaiki kiini muutamalla kumisuikalella, kaikki perustuu siihen että peräpeili jakaa kuorman varsin tasaisesti rakenteisiin. Tukevahan tuo on anyway. Koneen riki oli 55 cm alkuperäinen perälauta 50 cm ja 30 mm paksu. Tein korotuksen niin että ensin maalista paljaaksi alkuperäinenvaneri perälauta(siltä osin kuin modofioin). 50 mm X 30 mm korotuspalan tein epoksiliimammalla vanerista( lopuksi oikea paksuus sirkkelillä). Korotus palaan ja peräpeiliin jyrsin 7*18 mm raot( leveys abt 50 cm). Siihen sitte vanerisoiro epoksilla kiinni ja korotspala myös. Molemmilee puolille vielä epoksilla 12 mm vesivaneria epoksilla kiinni. koko hoito sitten epoksi pohjamaalilla ja 2k pintaväri. Aino pikku ongelma on se että tuosta tuli nyt osittain varsin paksu, ei meinaa säätövara riittää, saa ruuvata kiristysruuvit täysin auki. Ei lisännyt kamalasti painoa mutta on todella jäykka ja tukeva. Nyt kun potkuri on ylempänä vene keulii hieman vähemmän mutta voi trimmata ulos enemmän. Käytin hieman filmivaneria korotuspalssa mutta hioin filmin pois ennen liimaamista. Ruuveja en käyttänyt ollenkaan, kone on läpipultattu.