Raitsikka keskustelu

Hyvä että erilaisista raitiovaunuvaihtoehtdoista keskustellaan. Raitovaunu on runkolinjana aina halvempi kuin bussivaihtoehto pitkän päälle. Liikenteen on oltava nopeaa, tehokasta ja halpaa. Raitiovaunu on juuri noita.

Hyvä juttu kirjoitti:

Hyvä että erilaisista raitiovaunuvaihtoehtdoista keskustellaan. Raitovaunu on runkolinjana aina halvempi kuin bussivaihtoehto pitkän päälle. Liikenteen on oltava nopeaa, tehokasta ja halpaa. Raitiovaunu on juuri noita.

Lue lisää

ole halpoja, joita on kaavailtu Turkuun. Kustannusarvioista päätellen hinta ei ole ollut määräävä tekijä. Varmasti EU-alueeltakin saisi järjestelmän edullisesti, jos kilpailutettaisiin.

eivät ne vaihtoehdot kirjoitti:

ole halpoja, joita on kaavailtu Turkuun. Kustannusarvioista päätellen hinta ei ole ollut määräävä tekijä. Varmasti EU-alueeltakin saisi järjestelmän edullisesti, jos kilpailutettaisiin.

Lue lisää

Turussa raitiovaunua ajavat yrittävät saada aikaiseksi maailman parasta, jolloin kustannukset karkaavat käsistä. Samalla tarjotaan kalleimpia mahdollisia matalalattiaratkaisuja, joista tiedetään, etteivät ne toimi näin pohjoisessa.

Niin siis pikaraitiotie ja raitsikat ovat eri asia.
Pikaraitiotie syöttää ihmisiä maakunnista keskustaan ja raitsikka siirtää ihmisiä kaupungin sisällä.
Ei ihme ettei asia tällä palstalla etene kun ihmiset puhuvat eriasioista.

Tarkkana nyt kirjoitti:

Niin siis pikaraitiotie ja raitsikat ovat eri asia.
Pikaraitiotie syöttää ihmisiä maakunnista keskustaan ja raitsikka siirtää ihmisiä kaupungin sisällä.
Ei ihme ettei asia tällä palstalla etene kun ihmiset puhuvat eriasioista.

Lue lisää

Oleellista on löytää ratkaisu, joka oikeasti on taloudellisesti mahdollista toteuttaa. Kaikki suuruudenhullut suunitelmat on syytä unohtaa. Turulla ei ole varaa toimia koelaboratoriona, vaan tänne on ostettava koeteltua ja edullista tekniikkaa.

Samalla kun rakennetaan raitsikkaa on ymmärrettävä, että voidaan säästää reippaasti linja-autokuluissa. Nizza on hyvä esimerkki toimivasta uudestaan tehdystä verkosta.

Raha ratkaisee kirjoitti:

Oleellista on löytää ratkaisu, joka oikeasti on taloudellisesti mahdollista toteuttaa. Kaikki suuruudenhullut suunitelmat on syytä unohtaa. Turulla ei ole varaa toimia koelaboratoriona, vaan tänne on ostettava koeteltua ja edullista tekniikkaa.

Samalla kun rakennetaan raitsikkaa on ymmärrettävä, että voidaan säästää reippaasti linja-autokuluissa. Nizza on hyvä esimerkki toimivasta uudestaan tehdystä verkosta.

Lue lisää

Helsinkiläisten virheistä kannattaa oppia. Luin juuri jutun, jossa osoitettiin, että kaikki uuden VarioTramin ongelmat johtuvat siihen ostajan vaatimuksesta tehdyistä muutoksista! Pahin virhe oli ilmeisesti se, että vaunu muutettiin matalalattiaiseksi koko matkalta!

Eli kun Turkuun lähdetään tekemään raitiovaunuverkkoa, on ostettava bulkki vaunuja ilman mitään virityksiä. Mielellään vielä vaunuja, joiden tiedetään toimivan kylmässä ja kapeilla kaduilla. Jos suinkin mahdollista, niin jonkun muun kaupungin sarjan perään juuri samanlaisia, jo koeteltuja.

Kiskojen osalta on myös löydettävä edullinen tapa toteuttaa kiskotus. Jotenkin tuntuu, että siinäkin olisi kehitettävää.

ongelma! kirjoitti:

Helsinkiläisten virheistä kannattaa oppia. Luin juuri jutun, jossa osoitettiin, että kaikki uuden VarioTramin ongelmat johtuvat siihen ostajan vaatimuksesta tehdyistä muutoksista! Pahin virhe oli ilmeisesti se, että vaunu muutettiin matalalattiaiseksi koko matkalta!

Eli kun Turkuun lähdetään tekemään raitiovaunuverkkoa, on ostettava bulkki vaunuja ilman mitään virityksiä. Mielellään vielä vaunuja, joiden tiedetään toimivan kylmässä ja kapeilla kaduilla. Jos suinkin mahdollista, niin jonkun muun kaupungin sarjan perään juuri samanlaisia, jo koeteltuja.

Kiskojen osalta on myös löydettävä edullinen tapa toteuttaa kiskotus. Jotenkin tuntuu, että siinäkin olisi kehitettävää.

Lue lisää

Mutta Helsinki ei niitä maksanut. Ne on nyt vuokralla ja korjaukset kustantaa sakemanni.

ongelma! kirjoitti:

Helsinkiläisten virheistä kannattaa oppia. Luin juuri jutun, jossa osoitettiin, että kaikki uuden VarioTramin ongelmat johtuvat siihen ostajan vaatimuksesta tehdyistä muutoksista! Pahin virhe oli ilmeisesti se, että vaunu muutettiin matalalattiaiseksi koko matkalta!

Eli kun Turkuun lähdetään tekemään raitiovaunuverkkoa, on ostettava bulkki vaunuja ilman mitään virityksiä. Mielellään vielä vaunuja, joiden tiedetään toimivan kylmässä ja kapeilla kaduilla. Jos suinkin mahdollista, niin jonkun muun kaupungin sarjan perään juuri samanlaisia, jo koeteltuja.

Kiskojen osalta on myös löydettävä edullinen tapa toteuttaa kiskotus. Jotenkin tuntuu, että siinäkin olisi kehitettävää.

Lue lisää

Jotain juttua Varioista.

http://www.kaupunkiliikenne.net/Helsinki/helrv.html

EVP skurukuski kirjoitti:

Jotain juttua Varioista.

http://www.kaupunkiliikenne.net/Helsinki/helrv.html

Lue lisää

Raitiovaunu kannattaa, mutta edellytys on koetellun ja pitkäikäisen tekniikan hankinta. Ei kannata lähteä minkään hypen perään!

Ei ihmiset mitään raitsikoita halua eikä ainakaan niillä matkustaa. Polkupyörä kesällä ja auto talvella ovat parhaat vaihtoehdot näin harvaan asutussa maassa. Raideliikenne on päähänpinttymä. Miksei mieluummin ilmassa kuin raiteilla. Ja mikä nykyisessä menossa muka on vikana, ihan hyvin luistaa suksi.,potkukelkka ja pyörät pyörivät, tarpeen ja tilanteen mukaan.

Sövö Löndön kirjoitti:

Ei ihmiset mitään raitsikoita halua eikä ainakaan niillä matkustaa. Polkupyörä kesällä ja auto talvella ovat parhaat vaihtoehdot näin harvaan asutussa maassa. Raideliikenne on päähänpinttymä. Miksei mieluummin ilmassa kuin raiteilla. Ja mikä nykyisessä menossa muka on vikana, ihan hyvin luistaa suksi.,potkukelkka ja pyörät pyörivät, tarpeen ja tilanteen mukaan.

Lue lisää

Se on totta, että potkukelkka pöyrii. Mäen alle hiekoitetun osuuden kohdalla. Enempi talven onkelma.

talvella Talikkalass kirjoitti:

Se on totta, että potkukelkka pöyrii. Mäen alle hiekoitetun osuuden kohdalla. Enempi talven onkelma.

ratikkojen aika on ohi. Tulevaisuutta on sähköautot, unohtakaa jo massiiviset kiskojen rakentamiset ja tiheät kaavoittamiset. Sähköautolla tulevaisuudessa liikutaan.

saasteeton kulku kirjoitti:

ratikkojen aika on ohi. Tulevaisuutta on sähköautot, unohtakaa jo massiiviset kiskojen rakentamiset ja tiheät kaavoittamiset. Sähköautolla tulevaisuudessa liikutaan.

"...raitiovaunu on historiaa..."

Päätellen lukuisista länsi-eurrooppalaisista projekteista alalla, uskotaan raitiovaunuun ja pikaraitiovaunuun vahvasti muualla. Se on oikein toteutettuna halvin tapa hoitaa kaupungin julkinen liikenne. Bussi on kaupungeissa häviävää kansanperinnettä monestakin syystä.

Sövö Löndön kirjoitti:

Ei ihmiset mitään raitsikoita halua eikä ainakaan niillä matkustaa. Polkupyörä kesällä ja auto talvella ovat parhaat vaihtoehdot näin harvaan asutussa maassa. Raideliikenne on päähänpinttymä. Miksei mieluummin ilmassa kuin raiteilla. Ja mikä nykyisessä menossa muka on vikana, ihan hyvin luistaa suksi.,potkukelkka ja pyörät pyörivät, tarpeen ja tilanteen mukaan.

Lue lisää

... jos haluaa sillä autolla pörrätä, niin sitten voi pörrätä siellä maalla'ihan vapaasti

Kaupungeissa autot, siis henkilöautot aiheuttavat suuria ongelmia: melua, tilanahtautta, onnettomuuksia, tie- katu- silta- ja parkkipaikkakustannuksia, saasteita jne. Joita autoilijat eivät maksa. Ja helvetin rumaa maisemaa, kun autoja on pitkin poikin katuja, pihoja ja parkkiplaaneja. Kyllä oli muuten ihana olla Turussa juhannuksena, kun oli niin rauhallista, kun kaikki autoilevat tollot olivat maalla dokaamassa. Ja kaupunki oli ihmisten, kävelijöiden ja pyöräilijöiden.

Miten on mahdollista, että muualla Euroopassa ja pohjoismaissa pidetään pikaraitiotietä tehokkaana liikennevälineenä ja kannattavana investointina Turun kokoisissa kaupungeissa?

Ketkähän sitä eurooppalaista kehitystä oikein jarruttavat? Turku on pikemminkin jenkkiläinen kulttuuri(?) kaupunki kuin eurooppalainen. Ja Raisio ja Kaarina ovat jo kuin suoraan USA:sta: joka paikkaan pitää ajaa autolla ja automarketit odottavat jossain huitsin nevadassa asuvia.

ps. joku täällä jeesusteli raitiotiestä ja pikaraitiotiesta, minä kyllä ymmärtäisin että kun aloittaja puhui selvityksestä, niin se koski pikaraitiotietä.

pikaraitiotie pian kirjoitti:

... jos haluaa sillä autolla pörrätä, niin sitten voi pörrätä siellä maalla'ihan vapaasti

Kaupungeissa autot, siis henkilöautot aiheuttavat suuria ongelmia: melua, tilanahtautta, onnettomuuksia, tie- katu- silta- ja parkkipaikkakustannuksia, saasteita jne. Joita autoilijat eivät maksa. Ja helvetin rumaa maisemaa, kun autoja on pitkin poikin katuja, pihoja ja parkkiplaaneja. Kyllä oli muuten ihana olla Turussa juhannuksena, kun oli niin rauhallista, kun kaikki autoilevat tollot olivat maalla dokaamassa. Ja kaupunki oli ihmisten, kävelijöiden ja pyöräilijöiden.

Miten on mahdollista, että muualla Euroopassa ja pohjoismaissa pidetään pikaraitiotietä tehokkaana liikennevälineenä ja kannattavana investointina Turun kokoisissa kaupungeissa?

Ketkähän sitä eurooppalaista kehitystä oikein jarruttavat? Turku on pikemminkin jenkkiläinen kulttuuri(?) kaupunki kuin eurooppalainen. Ja Raisio ja Kaarina ovat jo kuin suoraan USA:sta: joka paikkaan pitää ajaa autolla ja automarketit odottavat jossain huitsin nevadassa asuvia.

ps. joku täällä jeesusteli raitiotiestä ja pikaraitiotiesta, minä kyllä ymmärtäisin että kun aloittaja puhui selvityksestä, niin se koski pikaraitiotietä.

Lue lisää

Itse asiassa bussit aiheuttavat enemmän vahinkoa ja haittaa kuin henkilöautot. Raitoivauno on juuri sen takia hyvä ratkaisu, että sillä saadaan vähennettyä bussien aiheuttamia haittoja.

Raitoivaunulaskelmissa pitää osoittaa selvästi, kuinka paljon se vähentää turhaa bussiliikenenttä. Sillä argumentilla henkilöautoilijat saadaan puoltamaan raitiovaunua.

Silmät auki kirjoitti:

"...raitiovaunu on historiaa..."

Päätellen lukuisista länsi-eurrooppalaisista projekteista alalla, uskotaan raitiovaunuun ja pikaraitiovaunuun vahvasti muualla. Se on oikein toteutettuna halvin tapa hoitaa kaupungin julkinen liikenne. Bussi on kaupungeissa häviävää kansanperinnettä monestakin syystä.

Lue lisää

Totta, mutta tarvitaan myös oikea paikka ja sitähän Turun kaltainen pikkukaupunki ei ole.

Kyyninen ihminen kirjoitti:

Itse asiassa bussit aiheuttavat enemmän vahinkoa ja haittaa kuin henkilöautot. Raitoivauno on juuri sen takia hyvä ratkaisu, että sillä saadaan vähennettyä bussien aiheuttamia haittoja.

Raitoivaunulaskelmissa pitää osoittaa selvästi, kuinka paljon se vähentää turhaa bussiliikenenttä. Sillä argumentilla henkilöautoilijat saadaan puoltamaan raitiovaunua.

Lue lisää

Ratikka ainakin pysyy omalla kaistalla, eikä aja väärää reittiä.

Tämä oli ensimmäinen järkevä syy vaihtaa bussit ratikoihin.

Ratikka, pikaratikka, paikallisjuna tai miten sitä nyt halutaankin sanoa, on kuitenkin taloudellinen mahdottumuus lähitulevaisuudessa.

PS. Luetelkaa kaupunkeja jotka ovat Turun kokoisia (seutukunta huomioiden), joissa on kannattava ratikkaliikenne.

turhaa haihattelua kirjoitti:

Totta, mutta tarvitaan myös oikea paikka ja sitähän Turun kaltainen pikkukaupunki ei ole.

Vertaa Turkua muihin länsi-eurooppalaisiin kaupunkeihin, joissa on hankkeita menossa. Näyttäisi kannattavan muualla. Kaupunkirakennetta tulee toki tiivistää (se joudutaan tekemään muutenkin). Paras uusi aloitus olisi varmasti satama - keskusta - yliopisto - ylioppilaskylä. Sillä saadaan paljon linja-autoliikennettä pois kaduilta.

nyt osui kirjoitti:

Ratikka ainakin pysyy omalla kaistalla, eikä aja väärää reittiä.

Tämä oli ensimmäinen järkevä syy vaihtaa bussit ratikoihin.

Ratikka, pikaratikka, paikallisjuna tai miten sitä nyt halutaankin sanoa, on kuitenkin taloudellinen mahdottumuus lähitulevaisuudessa.

PS. Luetelkaa kaupunkeja jotka ovat Turun kokoisia (seutukunta huomioiden), joissa on kannattava ratikkaliikenne.

Lue lisää

Ei muualla maailmassa ole tapana tukea joukkoliikennettä näin tolkuttomasti kuin Suomessa on. Googlaamalla löytyy kuitenkin kasapäin Turun kokoisi kaupunkeja, joissa runkolinjat ajetaan raitiovaunulla ja siihen liityntää bussilla.

Isojen kaupunkien systeemihän on ajaa rungot metrolla ja siihen liityntää raitiovaunulla. Bussikaistan teko muuten maksaa suuruusluokassa saman verran kuin raitiovaununiskojen!

Silmät auki kirjoitti:

Vertaa Turkua muihin länsi-eurooppalaisiin kaupunkeihin, joissa on hankkeita menossa. Näyttäisi kannattavan muualla. Kaupunkirakennetta tulee toki tiivistää (se joudutaan tekemään muutenkin). Paras uusi aloitus olisi varmasti satama - keskusta - yliopisto - ylioppilaskylä. Sillä saadaan paljon linja-autoliikennettä pois kaduilta.

Lue lisää

Malli kannattaa ottaa mielumin entisestä Itä-Euroopasta. Siellä on monta toimivaa järjestelmää, jotka eivät turhaan prameile. Joku itäpuolen tuottaja voisi tehdä kohtuullisen vaunuston edullisesti. Skoda, joka on uusinut mm. Riikan kalustoa, voi olla jo liiankin hieno?

Silmät auki kirjoitti:

Vertaa Turkua muihin länsi-eurooppalaisiin kaupunkeihin, joissa on hankkeita menossa. Näyttäisi kannattavan muualla. Kaupunkirakennetta tulee toki tiivistää (se joudutaan tekemään muutenkin). Paras uusi aloitus olisi varmasti satama - keskusta - yliopisto - ylioppilaskylä. Sillä saadaan paljon linja-autoliikennettä pois kaduilta.

Lue lisää

Oma lehmä ojassa, tuossa reitissä ei nyt kyllä ole mitään järkeä.

Jos jotain reittejä tehdään niin keskustasta Varissuolle, Lausteelle ja Runosmäkeen ja ehkä Raisioon ja Kaarinaan.

Mutta kuten selvityksissä on todettu niin jo yhdellä ratikkareitillä joukkoliikennekustannukset tuplaantuu.

Näin muualla kirjoitti:

Ei muualla maailmassa ole tapana tukea joukkoliikennettä näin tolkuttomasti kuin Suomessa on. Googlaamalla löytyy kuitenkin kasapäin Turun kokoisi kaupunkeja, joissa runkolinjat ajetaan raitiovaunulla ja siihen liityntää bussilla.

Isojen kaupunkien systeemihän on ajaa rungot metrolla ja siihen liityntää raitiovaunulla. Bussikaistan teko muuten maksaa suuruusluokassa saman verran kuin raitiovaununiskojen!

Lue lisää

Voihan ne olla olla Turun kokoisia, mutta kun ovat suuremman kaupungin kyljessä kiinni, niin tilanne on ihan eri.

Eli anna muutama esimerkki Turun kokoisesta ratikka kaupungista, josta on yli 150 km miljoonakaupunkiin.

Niinpä niin kirjoitti:

Voihan ne olla olla Turun kokoisia, mutta kun ovat suuremman kaupungin kyljessä kiinni, niin tilanne on ihan eri.

Eli anna muutama esimerkki Turun kokoisesta ratikka kaupungista, josta on yli 150 km miljoonakaupunkiin.

Lue lisää

Ei Turussa mitään tapahdu, runkobussit jäävät yhtälailla toteuttamatta.
Otin tänään junan ruotsalaiseen kalastajakylään nimeltä Stadi.
Siellä saatoin ihailla, miten tarmokkaasti Helsinki ratikkaa toteutttaa, Turussa halutaan autokaupunkia lisää. Ei hyvältä näytä.

http://www.raitio.org/news/uukuva10_4/malmin1_2307.jpg
http://www.raitio.org/news/uukuva10_4/malmin2_1707.jpg
http://www.raitio.org/news/uukuva10_4/ruoh2_2307.jpg

Kiskot vievät Länsisatamaan:
http://www.raitio.org/news/uukuva10_4/jatka1_2307.jpg
http://www.raitio.org/news/uukuva10_4/jatka2_2307.jpg
http://www.raitio.org/news/uukuva10_4/lansi2_2307.jpg

Otetaan pieni aikajana:

Vuosi Helsinki Turku
2008 Vuosaaren satama valmis taantuu, ei mitään edistystä
Lisäksi Helsinki päättää 2007-2008 ratikasta Jätkään
2009 ratikkahankkeet Länsisata- taantuu, ei mitään edistystä
maan alkavat
2010 Ratikkahankkeet jatkuvat taantuu, zzzzz...zzzz...zzz
2011 raitiolinja 8 aloittaa Jätkään zzzzzzzzzz.....zzz..zz..zzzzzzzzzzzzzzz
2012 raitiolinja 9 aloittaa Jätkään zzzzzzzzzzzzzzzzzzzzzzz

2014 länsimetro ja kehärata valmis zzzzzz........häh?ai mää vai?
2014---> Helsinki jatkaa ratikkahankkeita...Turku vajonnut saveen..zzz..zzzzz?

raidemies77 kirjoitti:

Ei Turussa mitään tapahdu, runkobussit jäävät yhtälailla toteuttamatta.
Otin tänään junan ruotsalaiseen kalastajakylään nimeltä Stadi.
Siellä saatoin ihailla, miten tarmokkaasti Helsinki ratikkaa toteutttaa, Turussa halutaan autokaupunkia lisää. Ei hyvältä näytä.

http://www.raitio.org/news/uukuva10_4/malmin1_2307.jpg
http://www.raitio.org/news/uukuva10_4/malmin2_1707.jpg
http://www.raitio.org/news/uukuva10_4/ruoh2_2307.jpg

Kiskot vievät Länsisatamaan:
http://www.raitio.org/news/uukuva10_4/jatka1_2307.jpg
http://www.raitio.org/news/uukuva10_4/jatka2_2307.jpg
http://www.raitio.org/news/uukuva10_4/lansi2_2307.jpg

Otetaan pieni aikajana:

Vuosi Helsinki Turku
2008 Vuosaaren satama valmis taantuu, ei mitään edistystä
Lisäksi Helsinki päättää 2007-2008 ratikasta Jätkään
2009 ratikkahankkeet Länsisata- taantuu, ei mitään edistystä
maan alkavat
2010 Ratikkahankkeet jatkuvat taantuu, zzzzz...zzzz...zzz
2011 raitiolinja 8 aloittaa Jätkään zzzzzzzzzz.....zzz..zz..zzzzzzzzzzzzzzz
2012 raitiolinja 9 aloittaa Jätkään zzzzzzzzzzzzzzzzzzzzzzz

2014 länsimetro ja kehärata valmis zzzzzz........häh?ai mää vai?
2014---> Helsinki jatkaa ratikkahankkeita...Turku vajonnut saveen..zzz..zzzzz?

Lue lisää

Ei Turussa mitään tapahdu, runkobussit jäävät yhtälailla toteuttamatta.
Otin tänään junan ruotsalaiseen kalastajakylään nimeltä Stadi.
Siellä saatoin ihailla, miten tarmokkaasti Helsinki ratikkaa toteutttaa, Turussa halutaan autokaupunkia lisää. Ei hyvältä näytä.

http://www.raitio.org/news/uukuva10_4/malmin1_2307.jpg
http://www.raitio.org/news/uukuva10_4/malmin2_1707.jpg
http://www.raitio.org/news/uukuva10_4/ruoh2_2307.jpg

Kiskot vievät Länsisatamaan:
http://www.raitio.org/news/uukuva10_4/jatka1_2307.jpg
http://www.raitio.org/news/uukuva10_4/jatka2_2307.jpg
http://www.raitio.org/news/uukuva10_4/lansi2_2307.jpg

Otetaan pieni aikajana:

Helsinki
2008 Vuosaaren satama valmis
Turku: taantuu, ei mitään edistystä
Lisäksi Helsinki päättää 2007-2008 ratikasta Jätkään


Helsinki: 2009: ratikkahankkeet Länsisatamaan alkavat
Turku 2009: taantuu, ei mitään edistystä

2010 Ratikkahankkeet jatkuvat, Turku:taantuu, zzzzz...zzzz...zzz

2011 raitiolinja 8 aloittaa Jätkään, Turku: zzzzzzzzzz.....zzz..zz..zzzzzzzzzzzzzzz

2012 raitiolinja 9 aloittaa Jätkään, Turku: zzzzzzzzzzzzzzzzzzzzzzz

2014 länsimetro ja kehärata valmis, Turku: zzzzzz........häh?ai mää vai?
2014---> Helsinki jatkaa ratikkahankkeita....Turku: vajonnut saveen..zzz..zzzzz?

ei vaan kannata kirjoitti:

Oma lehmä ojassa, tuossa reitissä ei nyt kyllä ole mitään järkeä.

Jos jotain reittejä tehdään niin keskustasta Varissuolle, Lausteelle ja Runosmäkeen ja ehkä Raisioon ja Kaarinaan.

Mutta kuten selvityksissä on todettu niin jo yhdellä ratikkareitillä joukkoliikennekustannukset tuplaantuu.

Lue lisää

Lähiöihin ei kannata satsata. Ne kuolevat pois aikanaan.

raidemies777 kirjoitti:

Ei Turussa mitään tapahdu, runkobussit jäävät yhtälailla toteuttamatta.
Otin tänään junan ruotsalaiseen kalastajakylään nimeltä Stadi.
Siellä saatoin ihailla, miten tarmokkaasti Helsinki ratikkaa toteutttaa, Turussa halutaan autokaupunkia lisää. Ei hyvältä näytä.

http://www.raitio.org/news/uukuva10_4/malmin1_2307.jpg
http://www.raitio.org/news/uukuva10_4/malmin2_1707.jpg
http://www.raitio.org/news/uukuva10_4/ruoh2_2307.jpg

Kiskot vievät Länsisatamaan:
http://www.raitio.org/news/uukuva10_4/jatka1_2307.jpg
http://www.raitio.org/news/uukuva10_4/jatka2_2307.jpg
http://www.raitio.org/news/uukuva10_4/lansi2_2307.jpg

Otetaan pieni aikajana:

Helsinki
2008 Vuosaaren satama valmis
Turku: taantuu, ei mitään edistystä
Lisäksi Helsinki päättää 2007-2008 ratikasta Jätkään


Helsinki: 2009: ratikkahankkeet Länsisatamaan alkavat
Turku 2009: taantuu, ei mitään edistystä

2010 Ratikkahankkeet jatkuvat, Turku:taantuu, zzzzz...zzzz...zzz

2011 raitiolinja 8 aloittaa Jätkään, Turku: zzzzzzzzzz.....zzz..zz..zzzzzzzzzzzzzzz

2012 raitiolinja 9 aloittaa Jätkään, Turku: zzzzzzzzzzzzzzzzzzzzzzz

2014 länsimetro ja kehärata valmis, Turku: zzzzzz........häh?ai mää vai?
2014---> Helsinki jatkaa ratikkahankkeita....Turku: vajonnut saveen..zzz..zzzzz?

Lue lisää

Tulen valittamaan joka päätöksestä jos Turkuun tuodaan ratikkaa. Hanke on järjen ja kestävän kehityksen vastainen.

Meidän Maarit kirjoitti:

Tulen valittamaan joka päätöksestä jos Turkuun tuodaan ratikkaa. Hanke on järjen ja kestävän kehityksen vastainen.

Todella tyypillistä turkulaista päätöksentekoa ja sen haittaamista. Onneksi teknisellä puolella on Turussa ollut viime vuosina suurissa linjoissa tapana ensin tehdä ja sitten kertoa hallinto-oikeudessa ettei koskaan enää. :)

Motarin pään teko oli oiva esimerkki siitä, miten asioita pitää hoitaa! Typerät valittajat voivat sitten katsoa peiliin, että mitä saivat aikaiseksi. Vain kuluja kaupungille.

raidemies77 kirjoitti:

Ei Turussa mitään tapahdu, runkobussit jäävät yhtälailla toteuttamatta.
Otin tänään junan ruotsalaiseen kalastajakylään nimeltä Stadi.
Siellä saatoin ihailla, miten tarmokkaasti Helsinki ratikkaa toteutttaa, Turussa halutaan autokaupunkia lisää. Ei hyvältä näytä.

http://www.raitio.org/news/uukuva10_4/malmin1_2307.jpg
http://www.raitio.org/news/uukuva10_4/malmin2_1707.jpg
http://www.raitio.org/news/uukuva10_4/ruoh2_2307.jpg

Kiskot vievät Länsisatamaan:
http://www.raitio.org/news/uukuva10_4/jatka1_2307.jpg
http://www.raitio.org/news/uukuva10_4/jatka2_2307.jpg
http://www.raitio.org/news/uukuva10_4/lansi2_2307.jpg

Otetaan pieni aikajana:

Vuosi Helsinki Turku
2008 Vuosaaren satama valmis taantuu, ei mitään edistystä
Lisäksi Helsinki päättää 2007-2008 ratikasta Jätkään
2009 ratikkahankkeet Länsisata- taantuu, ei mitään edistystä
maan alkavat
2010 Ratikkahankkeet jatkuvat taantuu, zzzzz...zzzz...zzz
2011 raitiolinja 8 aloittaa Jätkään zzzzzzzzzz.....zzz..zz..zzzzzzzzzzzzzzz
2012 raitiolinja 9 aloittaa Jätkään zzzzzzzzzzzzzzzzzzzzzzz

2014 länsimetro ja kehärata valmis zzzzzz........häh?ai mää vai?
2014---> Helsinki jatkaa ratikkahankkeita...Turku vajonnut saveen..zzz..zzzzz?

Lue lisää

Miksi et siitä kuvaa ottanut?

trammikonn kirjoitti:

Miksi et siitä kuvaa ottanut?

Ehkä turkulaisilla on enemmän kokemusta huonoista silloista. :D Muutenkin helsinkiläiset ratkaisut harvoin ovat kustannuksiltaan edullisia. Helsingissä Vihreät lahjotaan yhteisten suunitelmien taakse pistämällä aina jokunen miljoona joukkoliikenteeseen tarpeettomasti.

Meidän Maarit kirjoitti:

Tulen valittamaan joka päätöksestä jos Turkuun tuodaan ratikkaa. Hanke on järjen ja kestävän kehityksen vastainen.

Todellisuudessahan pikaraitiotie on paras mahdollinen joukkoliikenteen ja yleensäkin liikenteen kehittämisvaihtoehto Turussa.

Ja niitä syitähän on ensinnäkin busseja nopeammat ja matkustusmukavuudeltaan paremmat yhteydet, bussien vähentyminen teiltä ja kaduilta sillä pikaraitiotiehän kulkisi omilla väylillään pois autojen seasta sekä kestävän kehityksen mukainen päästöjen väheneminen. Lisäksi järjestelmä saattaisi saada lisää ihmisiä käyttämään joukkoliikennettä sillä ratikathan mielletään busseja mukavemmaksi tavaksi liikkua.

Pikaraitiotie myös buustaisi taloutta nostamalla asemien lähellä olevien liiketilojen arvoa sekä myös turismia nostamalla turistien liikkuvuutta, (Raitiovaunujärjestelmät mielletään helpommin ymmärrettäviksi kuin bussit) ja mahdollisesti myös turismin kokonaismäärää.

Niille, joiden mielestä Turku ei sovi pikaraitiotiekaupungiksi ja kysyvät mainittujen muiden Turun kaltaisten kaupunkien olemassaoloa on tässä pari tuollaista eurooppalaista kaupunkia:

1. Erfurt, 200 000 asukasta, väestötiheys 754 as/km2, joukkoliikennematkojen määrä as/arkipäivä 0,6

2. Chemniz, asukkaita 245 000, väestötiheys 1 107 as/km2, joukkoliikennematkojen määrä as/arkipäivä 0,6

3. Saarbrücken, asukkaita 180 000, väestötiheys 1 056 as/km2, joukkoliikennematkojen määrä as/arkipäivä 0,8

4. Innsbruck, asukkaita 120 000, väestötiheys 1 124 as/km2, joukkoliikennematkojen määrä as/arkipäivä 1,3

Muistin virkistämiseksi turussa on asukkaita tällä hetkellä 176 400, odotteen mukaan pikaraitiotien rakentamishetkellä 2020 populaatiota olisi 185 000. Väestötiheys on 714 as/km2 ja joukkoliikennematkojen määrä as/arkipäivä 0,4.

Käytännössä mitään muita esteitä pikaraitsikalle ei ole kuin rahanpuute. Tämäkin tarve voitaisiin varmasti helposti täyttää, kysymys "millä rahoilla toriparkkia sitten rakennetaan?" on relevantti)

On myös järkevää kysyä, miksi pikaraitiotie ei nyt olisi järkevä, kun kolmekymmentä vuotta sitten Turusta poistettiin täysin toimiva ja koko silloisen kaupunkin kattava vanhanaikainen raitiovaunuverkosto? Poistamisen syy ei siis ollut vähäinen käyttöaste tai vastaava, pääasiallinen syy oli maailmalla tuohon aikaan vallinnut ilmapiiri, jonka takia monissa muissakin kaupungeissa raitsikoita poistettiin (Esim Bergen, jossa raitiotiejärjestelmä hiljattain uudelleenrakennettiin.)

Autoliikenteen puolustajille täytyy sanoa, ettei turussa todellakaan ole tilaa enemmille autoille keskustan alueella. Kapeat tiet kuten Eerikinkatu ja vastaavat ovat jo nyt todella ruuhkaisia, eikä esim. mikään toriparkki todellakaan auttaisi asiaa. Pyöräily onkin ihan eri asia, pyöräteitä pitäisi keskustan alueella todellakin kehittää. Asiasta on itseasiassa päätettykkin monta kertaa mutta mitään tulosta ei näköjään ole saatu aikaan.

Pääasiallinen lähde on Turun joukkoliikenne 2020-raportti, saatavissa täältä: http://www.turku.fi/public/download.aspx?ID=88842&GUID={8032E9A3-0E6B-4DC0-9517-F0DF825835CE} sekä omat kokemukseni pikaraitioteistä.

Hyvin kyyninen kirjoitti:

Lähiöihin ei kannata satsata. Ne kuolevat pois aikanaan.

Minä kun kuvittelin että kaupunki kasvaa lähiöön kiinni ja siitä vielä ohi. Mutta jos asia on noin että kaupunki alkaa näivettyä, niin ratikoita ei todellakaan tarvita, eikä niihin varsinkaan ole varaa.

KK kirjoitti:

Todellisuudessahan pikaraitiotie on paras mahdollinen joukkoliikenteen ja yleensäkin liikenteen kehittämisvaihtoehto Turussa.

Ja niitä syitähän on ensinnäkin busseja nopeammat ja matkustusmukavuudeltaan paremmat yhteydet, bussien vähentyminen teiltä ja kaduilta sillä pikaraitiotiehän kulkisi omilla väylillään pois autojen seasta sekä kestävän kehityksen mukainen päästöjen väheneminen. Lisäksi järjestelmä saattaisi saada lisää ihmisiä käyttämään joukkoliikennettä sillä ratikathan mielletään busseja mukavemmaksi tavaksi liikkua.

Pikaraitiotie myös buustaisi taloutta nostamalla asemien lähellä olevien liiketilojen arvoa sekä myös turismia nostamalla turistien liikkuvuutta, (Raitiovaunujärjestelmät mielletään helpommin ymmärrettäviksi kuin bussit) ja mahdollisesti myös turismin kokonaismäärää.

Niille, joiden mielestä Turku ei sovi pikaraitiotiekaupungiksi ja kysyvät mainittujen muiden Turun kaltaisten kaupunkien olemassaoloa on tässä pari tuollaista eurooppalaista kaupunkia:

1. Erfurt, 200 000 asukasta, väestötiheys 754 as/km2, joukkoliikennematkojen määrä as/arkipäivä 0,6

2. Chemniz, asukkaita 245 000, väestötiheys 1 107 as/km2, joukkoliikennematkojen määrä as/arkipäivä 0,6

3. Saarbrücken, asukkaita 180 000, väestötiheys 1 056 as/km2, joukkoliikennematkojen määrä as/arkipäivä 0,8

4. Innsbruck, asukkaita 120 000, väestötiheys 1 124 as/km2, joukkoliikennematkojen määrä as/arkipäivä 1,3

Muistin virkistämiseksi turussa on asukkaita tällä hetkellä 176 400, odotteen mukaan pikaraitiotien rakentamishetkellä 2020 populaatiota olisi 185 000. Väestötiheys on 714 as/km2 ja joukkoliikennematkojen määrä as/arkipäivä 0,4.

Käytännössä mitään muita esteitä pikaraitsikalle ei ole kuin rahanpuute. Tämäkin tarve voitaisiin varmasti helposti täyttää, kysymys "millä rahoilla toriparkkia sitten rakennetaan?" on relevantti)

On myös järkevää kysyä, miksi pikaraitiotie ei nyt olisi järkevä, kun kolmekymmentä vuotta sitten Turusta poistettiin täysin toimiva ja koko silloisen kaupunkin kattava vanhanaikainen raitiovaunuverkosto? Poistamisen syy ei siis ollut vähäinen käyttöaste tai vastaava, pääasiallinen syy oli maailmalla tuohon aikaan vallinnut ilmapiiri, jonka takia monissa muissakin kaupungeissa raitsikoita poistettiin (Esim Bergen, jossa raitiotiejärjestelmä hiljattain uudelleenrakennettiin.)

Autoliikenteen puolustajille täytyy sanoa, ettei turussa todellakaan ole tilaa enemmille autoille keskustan alueella. Kapeat tiet kuten Eerikinkatu ja vastaavat ovat jo nyt todella ruuhkaisia, eikä esim. mikään toriparkki todellakaan auttaisi asiaa. Pyöräily onkin ihan eri asia, pyöräteitä pitäisi keskustan alueella todellakin kehittää. Asiasta on itseasiassa päätettykkin monta kertaa mutta mitään tulosta ei näköjään ole saatu aikaan.

Pääasiallinen lähde on Turun joukkoliikenne 2020-raportti, saatavissa täältä: http://www.turku.fi/public/download.aspx?ID=88842&GUID={8032E9A3-0E6B-4DC0-9517-F0DF825835CE} sekä omat kokemukseni pikaraitioteistä.

Lue lisää

Ratikka voi olla nopeampi, mutta samalla myös pysäkit on harvemmassa, onko se oikeasti parempaa palvelua?

Mihin ne ratikan omat väylät rakennetaan? Puretaanko keskustastakin taloja pois tieltä?

Ja noista sun kaupungeista... Ihan eri asia kun Keski-Euroopassa on tuollaisia pikkukaupunkeja vierivieressä, kun taas Turku on maakunnan keskus, pikkukaupunki maalaiskuntien keskellä.

Ja tuollainen kymmenentuhannen lisäys Turun väkiluvussa on täysin merkityksetön asia, tarvtiaan tuplaantuminen. Ja epäilempä että Turun väkiluku ei edes nouse kymmenellätuhannella kymmenessä vuodessa, viimeisen kymmenen vuoden aikana väestö on kasvanut vain neljällä tuhannella, hyvä jos menee 180 tuhatta rikki vuoteen 2020 mennessä

Ei minulla ole mitään ratikoita vastaan, mutta katsokaa hieman realistesemmin mielin sitä kustannuspuolta....

no sitten se on siin kirjoitti:

Minä kun kuvittelin että kaupunki kasvaa lähiöön kiinni ja siitä vielä ohi. Mutta jos asia on noin että kaupunki alkaa näivettyä, niin ratikoita ei todellakaan tarvita, eikä niihin varsinkaan ole varaa.

Lue lisää

Kannattaa rakentaa kaupunkia. Lähiö on nykymuodossaan yhdistelmä maalla- ja kaupungissa-asumisen huonoista puolista. Ruotsalaiset ovat jo purkaneet kokonaisia lähiöitä, koska ne eivät toimi.

Ei ole varaa kirjoitti:

Ratikka voi olla nopeampi, mutta samalla myös pysäkit on harvemmassa, onko se oikeasti parempaa palvelua?

Mihin ne ratikan omat väylät rakennetaan? Puretaanko keskustastakin taloja pois tieltä?

Ja noista sun kaupungeista... Ihan eri asia kun Keski-Euroopassa on tuollaisia pikkukaupunkeja vierivieressä, kun taas Turku on maakunnan keskus, pikkukaupunki maalaiskuntien keskellä.

Ja tuollainen kymmenentuhannen lisäys Turun väkiluvussa on täysin merkityksetön asia, tarvtiaan tuplaantuminen. Ja epäilempä että Turun väkiluku ei edes nouse kymmenellätuhannella kymmenessä vuodessa, viimeisen kymmenen vuoden aikana väestö on kasvanut vain neljällä tuhannella, hyvä jos menee 180 tuhatta rikki vuoteen 2020 mennessä

Ei minulla ole mitään ratikoita vastaan, mutta katsokaa hieman realistesemmin mielin sitä kustannuspuolta....

Lue lisää

Nopeuttaa kokonaismatka-aikaa, eli parantaa palvelua. Raitiovaunulinjojen varret tulee kaavoittaa oikein, kaupunkimaisesti, jotta linja on kannattava. Mikä on muuten Portsan tehokkuus ja asukastiheys? Käsittääkseni sen pitäisi riittää?

saasteeton kulku kirjoitti:

ratikkojen aika on ohi. Tulevaisuutta on sähköautot, unohtakaa jo massiiviset kiskojen rakentamiset ja tiheät kaavoittamiset. Sähköautolla tulevaisuudessa liikutaan.

elänyt ratikka-aikana ei enää halua kadun tukkijaa turun kadulle

Kyyninen ihminen kirjoitti:

Ehkä turkulaisilla on enemmän kokemusta huonoista silloista. :D Muutenkin helsinkiläiset ratkaisut harvoin ovat kustannuksiltaan edullisia. Helsingissä Vihreät lahjotaan yhteisten suunitelmien taakse pistämällä aina jokunen miljoona joukkoliikenteeseen tarpeettomasti.

Lue lisää

Helsingissä on tehty ihan fiksuja ratkaisuja. Raideliikennettä halutaan kehittää ja raitiovaunua vedetään lisää uusille alueille. Kaupunkiseudun suurimmat investoinnit ovat raiteisiin, (metro kehärata uudet ratikat uudet ratikkalinjat) tienrakennusbuumi on passé. Turussa autokaupunkina toki autotie on aina muodissa...

Autotonco? kirjoitti:

Helsingissä on tehty ihan fiksuja ratkaisuja. Raideliikennettä halutaan kehittää ja raitiovaunua vedetään lisää uusille alueille. Kaupunkiseudun suurimmat investoinnit ovat raiteisiin, (metro kehärata uudet ratikat uudet ratikkalinjat) tienrakennusbuumi on passé. Turussa autokaupunkina toki autotie on aina muodissa...

Lue lisää

Helsinki vain ei ole riittävän suuri metrolle. Helsingissäkin kannattaa satsata spåraan ja henkilöautoon. Bussi on välttämätön paha paikoitellen.

kyllä olette tyhmiä kirjoitti:

elänyt ratikka-aikana ei enää halua kadun tukkijaa turun kadulle

Ilmaradat keskusta-alueelle, periferiaan mahtuu vielä pintaan.

Pääkaupunkiseutulain kirjoitti:

Helsinki vain ei ole riittävän suuri metrolle. Helsingissäkin kannattaa satsata spåraan ja henkilöautoon. Bussi on välttämätön paha paikoitellen.

Todella ei Hesa mikään metropoli ole, eikä kaipaa kattavaa metroa. Mutta nykyinen, kaupunkia halkova linja on aivan ehdoton. Ajatellaan minkälainen olisi ruuhka ja bussien käry Rautatientorin ja Itä-Hesan välillä jos ei tätä mainiota metroa olisi.
Turku on kyllä niin pieni kylä, ettei siellä menesty kuin yksi linja. Kaupunkia halkova ratkaisu ihan maan pinnalla. Siitä tulisi suosittu.
Taitaa vaan olla niin, että Tampere huristelee ratikoilla paljon ennen Turkua. Ja Oulukin.

diRibeira kirjoitti:

Todella ei Hesa mikään metropoli ole, eikä kaipaa kattavaa metroa. Mutta nykyinen, kaupunkia halkova linja on aivan ehdoton. Ajatellaan minkälainen olisi ruuhka ja bussien käry Rautatientorin ja Itä-Hesan välillä jos ei tätä mainiota metroa olisi.
Turku on kyllä niin pieni kylä, ettei siellä menesty kuin yksi linja. Kaupunkia halkova ratkaisu ihan maan pinnalla. Siitä tulisi suosittu.
Taitaa vaan olla niin, että Tampere huristelee ratikoilla paljon ennen Turkua. Ja Oulukin.

Lue lisää

Oleellista on löytää kevyt ratkaisu, jossa käytetään jo koeteltua tekniikkaa. Kun keskustaa tiivistetään järkevästi, on mahdollisuuksia saada useampi linja kannattavaksi.

Minkä vuoksi muuten Turku - Naantali kiskobussi yhteys ei ole kannattava? Yleensä syynä on se, että rataa on kannattavampi käyttää tavaraliikenteeseen.

Kysyn vain kirjoitti:

Oleellista on löytää kevyt ratkaisu, jossa käytetään jo koeteltua tekniikkaa. Kun keskustaa tiivistetään järkevästi, on mahdollisuuksia saada useampi linja kannattavaksi.

Minkä vuoksi muuten Turku - Naantali kiskobussi yhteys ei ole kannattava? Yleensä syynä on se, että rataa on kannattavampi käyttää tavaraliikenteeseen.

Lue lisää

Veikkaisin, että VR on tottunut ajamaan vai tuetuilla rataosuuksilla. Heille ei tule edes mieleen, että liikenne voisi olla kannattavaa ilman tukiaisia. ;)

Kysyn vain kirjoitti:

Oleellista on löytää kevyt ratkaisu, jossa käytetään jo koeteltua tekniikkaa. Kun keskustaa tiivistetään järkevästi, on mahdollisuuksia saada useampi linja kannattavaksi.

Minkä vuoksi muuten Turku - Naantali kiskobussi yhteys ei ole kannattava? Yleensä syynä on se, että rataa on kannattavampi käyttää tavaraliikenteeseen.

Lue lisää

Eikö tämä vanha verkostokartta olisi aivan hyvä pohja ratikkareiteille? Hiukan stilisoiden vaan, jatkoja ja semmoista.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Tiedosto:Turku_tram_map_1956-1972.png

keino sekin kirjoitti:

Eikö tämä vanha verkostokartta olisi aivan hyvä pohja ratikkareiteille? Hiukan stilisoiden vaan, jatkoja ja semmoista.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Tiedosto:Turku_tram_map_1956-1972.png

Lue lisää

Kaipauksella:
http://www.raitio.org/ratikat/turku/tku1.htm

keino sekin kirjoitti:

Eikö tämä vanha verkostokartta olisi aivan hyvä pohja ratikkareiteille? Hiukan stilisoiden vaan, jatkoja ja semmoista.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Tiedosto:Turku_tram_map_1956-1972.png

Lue lisää

Tuo olisi periaatteessa hyvä pohja, mutta Turun kadut ovat niin kapeita, että linjasto tuolla tavalla vedettynä haittaa liikkaa henkilöautoliikennettä. Reittien tulee olla suoria keskustan alueella.

Bussiliikenne haittaa keskustassa enemmän ja bussikaistan teko maksaa saman verran kuin kiskojenkin. Bussit ovat halpoja ostaa, mutta ne kestävät 1/10 siitä mitä raitiovaunut.

Turun kannattaa satsata raitiovaunuun, mutta ei kannata tehdä maailman parasta ja hienointa. On löydettävä halvempi ratkaisu, kuin nyt virallisesti keskustelun pohjana oleva.

Entinen turkulainen kirjoitti:

Bussiliikenne haittaa keskustassa enemmän ja bussikaistan teko maksaa saman verran kuin kiskojenkin. Bussit ovat halpoja ostaa, mutta ne kestävät 1/10 siitä mitä raitiovaunut.

Turun kannattaa satsata raitiovaunuun, mutta ei kannata tehdä maailman parasta ja hienointa. On löydettävä halvempi ratkaisu, kuin nyt virallisesti keskustelun pohjana oleva.

Lue lisää

Raitiovaunu on ok, kunhan samalla saadaan bussiliikennettä pois. Silloin kaduille tulee tilaa.

Oikea tavoite kirjoitti:

Raitiovaunu on ok, kunhan samalla saadaan bussiliikennettä pois. Silloin kaduille tulee tilaa.

kun listataan euroopan kaupunkien väkimääriä petetään lukijoita oikein olantakaa. kaupunkien väkimäärien sijaan tulee tarkastella koko kaupunkiseutua ei pelkästään yhtä kaupunkia. Turun seudulla on vain 250.000 asukasta kun keski-euroopan kaupunkiseuduilla poikkeuksetta yli miljoona yleensä jopa paljon enemmän. Olisi mielenkiintoista jos joku tekisi selvityksen väestöntiheyksistä 70 km säteellä Turussa ja euroopan Ratikka-kaupungeissa. Lisäksi on huomitava, että euroopan kaupungit on suunniteltu kiskoliikenteelle jo 100 vuoden ajan Turku ei. Turussa kiskot tehtäisiin 50 metrin saveen, joten paalutustyöt kestäisi ikuisuuden ja maksaisi kultaa.

Järjenvastainen hanke !!

mietin vaan kirjoitti:

kun listataan euroopan kaupunkien väkimääriä petetään lukijoita oikein olantakaa. kaupunkien väkimäärien sijaan tulee tarkastella koko kaupunkiseutua ei pelkästään yhtä kaupunkia. Turun seudulla on vain 250.000 asukasta kun keski-euroopan kaupunkiseuduilla poikkeuksetta yli miljoona yleensä jopa paljon enemmän. Olisi mielenkiintoista jos joku tekisi selvityksen väestöntiheyksistä 70 km säteellä Turussa ja euroopan Ratikka-kaupungeissa. Lisäksi on huomitava, että euroopan kaupungit on suunniteltu kiskoliikenteelle jo 100 vuoden ajan Turku ei. Turussa kiskot tehtäisiin 50 metrin saveen, joten paalutustyöt kestäisi ikuisuuden ja maksaisi kultaa.

Järjenvastainen hanke !!

Lue lisää

vastaus!!!

mietin vaan kirjoitti:

kun listataan euroopan kaupunkien väkimääriä petetään lukijoita oikein olantakaa. kaupunkien väkimäärien sijaan tulee tarkastella koko kaupunkiseutua ei pelkästään yhtä kaupunkia. Turun seudulla on vain 250.000 asukasta kun keski-euroopan kaupunkiseuduilla poikkeuksetta yli miljoona yleensä jopa paljon enemmän. Olisi mielenkiintoista jos joku tekisi selvityksen väestöntiheyksistä 70 km säteellä Turussa ja euroopan Ratikka-kaupungeissa. Lisäksi on huomitava, että euroopan kaupungit on suunniteltu kiskoliikenteelle jo 100 vuoden ajan Turku ei. Turussa kiskot tehtäisiin 50 metrin saveen, joten paalutustyöt kestäisi ikuisuuden ja maksaisi kultaa.

Järjenvastainen hanke !!

Lue lisää

Keskieuroopassa julkisen liikenteen määrät on on ihan erilaisia, kun 200 tuhannen ihmisen kaupungin vieressä on 20 km säteellä viisi 100 tuhannen ihmisen kaupunkina ja miljoonakaupunkikin löytyy muutaman kymmenen kilometrin päästä, kun Turun ympärillä taas on pari muutaman kymmenentuhanne ihmisen kaupunkia.

aisaa... kirjoitti:

Keskieuroopassa julkisen liikenteen määrät on on ihan erilaisia, kun 200 tuhannen ihmisen kaupungin vieressä on 20 km säteellä viisi 100 tuhannen ihmisen kaupunkina ja miljoonakaupunkikin löytyy muutaman kymmenen kilometrin päästä, kun Turun ympärillä taas on pari muutaman kymmenentuhanne ihmisen kaupunkia.

Lue lisää

Koko Saksan väestötiheys on 231/km2
Varsinais-Suomen väestöntiheys on 43/km2

Turkua on ihan turha vertailla saman kokoisiin Saksalaiskaupunkeihin, väestöero seutukunnittain on valtava.

Ei vaan kannata. kirjoitti:

Koko Saksan väestötiheys on 231/km2
Varsinais-Suomen väestöntiheys on 43/km2

Turkua on ihan turha vertailla saman kokoisiin Saksalaiskaupunkeihin, väestöero seutukunnittain on valtava.

Lue lisää

Lakutapasi on väärä. Laskentaperusteena ei ole koko alueen väestöpohja vaan kunkin radan vaikutusalueella olevat ihmiset. Paikallisraitiotie, raitsikan saa varmasti kannattavaksi Turussa, kunhan kaupunkia kaavoitetaan laitamiltaan kaupunkimaisemmaksi. Olihan se kannattavaa ennenkin!

Kannattaa selailla esimerkiksi uudestaan avatun Nizzan raitoivaunuliikenteen laskelmia. Suurin ero on, että Nizza on kaupunki, kun Turkua on kavatettu pitkin metsiä. Nyt sitten kärsitään "kaupunkisuunnittelun kukkasista", lähiöistä.

Pikaraitiotien laskelmiin tulee tietysti ottaa huomioon myös syöttöliikenne. Tässä kohtaa mm. Helsingissä on tehty selviä virheitä junien, metron, raitoivaunujen ja bussien liikennettä yhdisteltäessä! Ajetaan busseilla kilpailevia linjoja, vaikka rungot on järkevintä ajaa kiskoilla busseillä vain syöttö niille. Samoin raitiovaunun pitäisi olla taas syöttöä raskaammalle metrolle ja junalle.

Henkilöautoilijankin kannalta raitiovaunu on hyvä asia, koska se vähentää liikennettä haittaavien bussien määrää rajusti keskustassa. Eli raitsikan tullessa Turkuun uudestaan, voittavat kaikki.

Entinen turkulainen kirjoitti:

Lakutapasi on väärä. Laskentaperusteena ei ole koko alueen väestöpohja vaan kunkin radan vaikutusalueella olevat ihmiset. Paikallisraitiotie, raitsikan saa varmasti kannattavaksi Turussa, kunhan kaupunkia kaavoitetaan laitamiltaan kaupunkimaisemmaksi. Olihan se kannattavaa ennenkin!

Kannattaa selailla esimerkiksi uudestaan avatun Nizzan raitoivaunuliikenteen laskelmia. Suurin ero on, että Nizza on kaupunki, kun Turkua on kavatettu pitkin metsiä. Nyt sitten kärsitään "kaupunkisuunnittelun kukkasista", lähiöistä.

Pikaraitiotien laskelmiin tulee tietysti ottaa huomioon myös syöttöliikenne. Tässä kohtaa mm. Helsingissä on tehty selviä virheitä junien, metron, raitoivaunujen ja bussien liikennettä yhdisteltäessä! Ajetaan busseilla kilpailevia linjoja, vaikka rungot on järkevintä ajaa kiskoilla busseillä vain syöttö niille. Samoin raitiovaunun pitäisi olla taas syöttöä raskaammalle metrolle ja junalle.

Henkilöautoilijankin kannalta raitiovaunu on hyvä asia, koska se vähentää liikennettä haittaavien bussien määrää rajusti keskustassa. Eli raitsikan tullessa Turkuun uudestaan, voittavat kaikki.

Lue lisää

Jos kaava tehdään nyt, niin se on rakennettu ja asutettu joskus sadan vuoden päästä.

pitkä aika kirjoitti:

Jos kaava tehdään nyt, niin se on rakennettu ja asutettu joskus sadan vuoden päästä.

Nizzassa on enemmän turisteja kuin Turussa asukkaita. Joulupukki on uskottavampi kuin Turun ratikka.

vertaus kirjoitti:

Nizzassa on enemmän turisteja kuin Turussa asukkaita. Joulupukki on uskottavampi kuin Turun ratikka.

jälleen!

yxkaks kirjoitti:

jälleen!

Nizzan turismi eroaa jyrkästi turkulaisesta. Sesonki on yllättävän lyhyt. Sen sijaan ruotsinlaivat tuovat turisteja tasaista virtaa Turkuun ympäri vuoden.

Turismi on yksi hyvä syy aloittaa raideverkon uudelleen rakentamienne satama - keskusta - ylioppilaskylä yhteydestä. Linjauksen on oltava sellainen, ettei haittaa muulle liikenteelle pääse tulemaan. Käytännössä keskustassa ei saa olla käännöksiä.

Entinen turkulainen kirjoitti:

Nizzan turismi eroaa jyrkästi turkulaisesta. Sesonki on yllättävän lyhyt. Sen sijaan ruotsinlaivat tuovat turisteja tasaista virtaa Turkuun ympäri vuoden.

Turismi on yksi hyvä syy aloittaa raideverkon uudelleen rakentamienne satama - keskusta - ylioppilaskylä yhteydestä. Linjauksen on oltava sellainen, ettei haittaa muulle liikenteelle pääse tulemaan. Käytännössä keskustassa ei saa olla käännöksiä.

Lue lisää

minäkin käytän vaimon kanssa ruotsinlaivoja 6-10 kertaa vuodessa. Teemme miniristeilyjä Tukholmaan. Eipä ole kukaan vielä tarjonnut meille Tukholman raitiotiepalveluksia.

Laiva on satamassa puolisentoista tuntia.....

yxkaks kirjoitti:

minäkin käytän vaimon kanssa ruotsinlaivoja 6-10 kertaa vuodessa. Teemme miniristeilyjä Tukholmaan. Eipä ole kukaan vielä tarjonnut meille Tukholman raitiotiepalveluksia.

Laiva on satamassa puolisentoista tuntia.....

Lue lisää

Kuule, kyllä sinne Stokikseen uskaltaa mennä kielitaidottomanakin. Aika moni siellä osaa suomea ja kun muistaa vain pilkun paikan niissä hinnoissa, niin ei tule höynäytetyksi. ;)

Vähän uskallusta kirjoitti:

Kuule, kyllä sinne Stokikseen uskaltaa mennä kielitaidottomanakin. Aika moni siellä osaa suomea ja kun muistaa vain pilkun paikan niissä hinnoissa, niin ei tule höynäytetyksi. ;)

Lue lisää

Koita nyt ymmärtää, etteivät kaikki uskalla astua laivasta rantaan. Vieraskielinen ympäristö on joillekkin ummikoille liian pelottava.

Tukholmakin muuten aloitti raitiovaunujärjestelmän uudelleen rakentamisen tekemällä museoraitsikan. Siitä tuli lyhyessä ajassa osa kaupungin liikennejärjestelmää ja nyt ollaan sekä laajentamassa museoraitiotien käyttämiä kiskoja että rakentamassa uusia linjoja.

Entinen turkulainen kirjoitti:

Lakutapasi on väärä. Laskentaperusteena ei ole koko alueen väestöpohja vaan kunkin radan vaikutusalueella olevat ihmiset. Paikallisraitiotie, raitsikan saa varmasti kannattavaksi Turussa, kunhan kaupunkia kaavoitetaan laitamiltaan kaupunkimaisemmaksi. Olihan se kannattavaa ennenkin!

Kannattaa selailla esimerkiksi uudestaan avatun Nizzan raitoivaunuliikenteen laskelmia. Suurin ero on, että Nizza on kaupunki, kun Turkua on kavatettu pitkin metsiä. Nyt sitten kärsitään "kaupunkisuunnittelun kukkasista", lähiöistä.

Pikaraitiotien laskelmiin tulee tietysti ottaa huomioon myös syöttöliikenne. Tässä kohtaa mm. Helsingissä on tehty selviä virheitä junien, metron, raitoivaunujen ja bussien liikennettä yhdisteltäessä! Ajetaan busseilla kilpailevia linjoja, vaikka rungot on järkevintä ajaa kiskoilla busseillä vain syöttö niille. Samoin raitiovaunun pitäisi olla taas syöttöä raskaammalle metrolle ja junalle.

Henkilöautoilijankin kannalta raitiovaunu on hyvä asia, koska se vähentää liikennettä haittaavien bussien määrää rajusti keskustassa. Eli raitsikan tullessa Turkuun uudestaan, voittavat kaikki.

Lue lisää

"Olihan se kannattavaa ennenkin!"

Ja pah... Siksihän ne ratikat lopetettiin kun se ei ollu kannattavaa autoistumisen lisääntyessä.

Kun ei se kannattanu sen aikaisilla vaatimuksilla, niin ei se kannata nytkään.

Turunseudun väkilukuon on todella kaukana kannattavasta raideliikenteestä.

Entinen turkulainen kirjoitti:

Nizzan turismi eroaa jyrkästi turkulaisesta. Sesonki on yllättävän lyhyt. Sen sijaan ruotsinlaivat tuovat turisteja tasaista virtaa Turkuun ympäri vuoden.

Turismi on yksi hyvä syy aloittaa raideverkon uudelleen rakentamienne satama - keskusta - ylioppilaskylä yhteydestä. Linjauksen on oltava sellainen, ettei haittaa muulle liikenteelle pääse tulemaan. Käytännössä keskustassa ei saa olla käännöksiä.

Lue lisää

Turustit haluaa ylioppilaskylään? Miki ihmeessä? Onko siellä joku punaisten lyhtyjen alue?

ylioppilaskylään? kirjoitti:

Turustit haluaa ylioppilaskylään? Miki ihmeessä? Onko siellä joku punaisten lyhtyjen alue?

Vanhan ykkösen ja kakkosen reittien yhdistelmä, jolla saadaan hoidettua suuri osa keskustan liikenteestä. Eli saadaan maksimaalisesti busseja pois heti ja tilaa kaduille. Minustakin toimiva ratkaisu.

Toinen vaihtoehto olisi tietysti tehdä suoraan vanha ykkönen niin, että päättärinä on toisessa päässä linja-autoasema. Voisi toimia sekin, mutta satama - keskusta - ylioppilaskylä linjausta ei tarvitse tuoda ahtaalle kauppatorille.

ei kannattanu kirjoitti:

"Olihan se kannattavaa ennenkin!"

Ja pah... Siksihän ne ratikat lopetettiin kun se ei ollu kannattavaa autoistumisen lisääntyessä.

Kun ei se kannattanu sen aikaisilla vaatimuksilla, niin ei se kannata nytkään.

Turunseudun väkilukuon on todella kaukana kannattavasta raideliikenteestä.

Lue lisää

Raideliikenteen lopettaminen ei tapahtunut kannattavuuslaskelmiin perustuen. Esitellyt virkamies on myöhemmin kertonut, että päätökksen tueksi tehtiin kahdet paperit: toisessa liikenne oli kannattavaa ja toisessa kannattamatonta. Ensimmäinen oli lähempänä totuutta.

Raitiotieliikenne ei vain ollut pop silloin. Oletettiin, että kaupungeissakin selvitään pelkillä henkilöautoilla, mikä tietysti olisi ideaali tilanne monessa mielessä.

Nyt on kuitenkin herätty siihen, että julkistakin liikennettä tarvitaan. Se tulee hoitaa tehokkaasti ja edullisesti. Eli paras vaihtoehto on raideliikenne eri muodoissa. Suomessa ei ole yhtään niin isoa taajamaa, jossa metro olisi kannattava. Sen sijaan junaliikenne ja raitiovaunut saadaan kannattamaan oikein kaavoittamalla.

Vähän historiaa kirjoitti:

Raideliikenteen lopettaminen ei tapahtunut kannattavuuslaskelmiin perustuen. Esitellyt virkamies on myöhemmin kertonut, että päätökksen tueksi tehtiin kahdet paperit: toisessa liikenne oli kannattavaa ja toisessa kannattamatonta. Ensimmäinen oli lähempänä totuutta.

Raitiotieliikenne ei vain ollut pop silloin. Oletettiin, että kaupungeissakin selvitään pelkillä henkilöautoilla, mikä tietysti olisi ideaali tilanne monessa mielessä.

Nyt on kuitenkin herätty siihen, että julkistakin liikennettä tarvitaan. Se tulee hoitaa tehokkaasti ja edullisesti. Eli paras vaihtoehto on raideliikenne eri muodoissa. Suomessa ei ole yhtään niin isoa taajamaa, jossa metro olisi kannattava. Sen sijaan junaliikenne ja raitiovaunut saadaan kannattamaan oikein kaavoittamalla.

Lue lisää

Ei tuo raitiovaunukaan mikään yleinen ratkaisu voi olla Suomessa. Se sopii pääkaupunkiseudun lisäksi Turkuun ja Tampereelle, mutta tuskin enää Oulukaan on riittävän suuri.

Kiskobussit voivat tulla jossain kyseeseen, jos rata muuten on säilytettävä tavaraliikenteen takia. Mutta ei tuokaan ole mikään yleinen ratkaisu. Hangon rata, jota teoriassa olisi järkevää ajaa hyvinkäälle asti kiskobussilla, on hyvä esimerkki. Rata tarvitaan kokonaan tavaraliikenteelle ja henkilöliikenne tulee loppumaan.

Hyvä syy kirjoitti:

Vanhan ykkösen ja kakkosen reittien yhdistelmä, jolla saadaan hoidettua suuri osa keskustan liikenteestä. Eli saadaan maksimaalisesti busseja pois heti ja tilaa kaduille. Minustakin toimiva ratkaisu.

Toinen vaihtoehto olisi tietysti tehdä suoraan vanha ykkönen niin, että päättärinä on toisessa päässä linja-autoasema. Voisi toimia sekin, mutta satama - keskusta - ylioppilaskylä linjausta ei tarvitse tuoda ahtaalle kauppatorille.

Lue lisää

Kumman turkulaiset aikovat siirtää? Lähteekö linja-autoasema lopulta rautatieaseman kylkeen tai kenties Kupittaan aseman kylkeen, vai siirretäänkö rautatieasemaa? Nykyinen järjestely ei ole kovin fiksu. Lopullinen aseman paikka ratkaisee myös ensimmäisen uudennraitsikkalinjan!

Entinen turkulainen kirjoitti:

Nizzan turismi eroaa jyrkästi turkulaisesta. Sesonki on yllättävän lyhyt. Sen sijaan ruotsinlaivat tuovat turisteja tasaista virtaa Turkuun ympäri vuoden.

Turismi on yksi hyvä syy aloittaa raideverkon uudelleen rakentamienne satama - keskusta - ylioppilaskylä yhteydestä. Linjauksen on oltava sellainen, ettei haittaa muulle liikenteelle pääse tulemaan. Käytännössä keskustassa ei saa olla käännöksiä.

Lue lisää

No haloo höntti. Jos kummastakin laivasta tulee 500 hurria maihin ja menee päiväksi kaupunkiin, niin sehän on liikennemäärässä vähemmän kuin Jyrkkälästä lähtevä työmatkaliikenne. Unohda se satama. Ylioppilaskylän väki menee taas "töihin" yliopistolle, jonne on kävelymatka, unohda sekin. Jos jotain linjaa aletaan joskus rakentamaan niin se on itsestään selvästi Runosmäki-Varissuo, sillä reitillä kymmeniä tuhansia asukkaita.

Hyvä syy kirjoitti:

Vanhan ykkösen ja kakkosen reittien yhdistelmä, jolla saadaan hoidettua suuri osa keskustan liikenteestä. Eli saadaan maksimaalisesti busseja pois heti ja tilaa kaduille. Minustakin toimiva ratkaisu.

Toinen vaihtoehto olisi tietysti tehdä suoraan vanha ykkönen niin, että päättärinä on toisessa päässä linja-autoasema. Voisi toimia sekin, mutta satama - keskusta - ylioppilaskylä linjausta ei tarvitse tuoda ahtaalle kauppatorille.

Lue lisää

Sulla on nyt joku ihan muu motiivi kuin järkevä selitys.

Lentokentän bussi liikenneöin kolme kertaa tunnissa ja Runosmäen bussi kuusi kertaa, matkustajamäärissä on vähintään kymmenkeertainen ero. Varissuolle taitaa mennä toistakymmentä bussia tunnissa. Ylioppilaskylään menee kans monta bussilinjaa eri reittejämutta niillä hoidetaan koko sen kaupungin nurkan kaupunkiliikenne, johon taas yksillä kiskoilla kollisteleva ratikka ei pysty.

Ehkä paras aloituslinja olisi keskusta varissuo ja linja ylioppilaskylän kautta, mutta ei siihenkään ole varaa, eikä edes tarvetta näillä asukasmäärillä.

järkeä mukaan kirjoitti:

Sulla on nyt joku ihan muu motiivi kuin järkevä selitys.

Lentokentän bussi liikenneöin kolme kertaa tunnissa ja Runosmäen bussi kuusi kertaa, matkustajamäärissä on vähintään kymmenkeertainen ero. Varissuolle taitaa mennä toistakymmentä bussia tunnissa. Ylioppilaskylään menee kans monta bussilinjaa eri reittejämutta niillä hoidetaan koko sen kaupungin nurkan kaupunkiliikenne, johon taas yksillä kiskoilla kollisteleva ratikka ei pysty.

Ehkä paras aloituslinja olisi keskusta varissuo ja linja ylioppilaskylän kautta, mutta ei siihenkään ole varaa, eikä edes tarvetta näillä asukasmäärillä.

Lue lisää

Itsehän juuri laskit, että raotiovaunuliikenne Varissuolle on kannattavaa ;)

Raitiotiehanke Turkuun on ainoastaan eräiden poliittista peliä ennen eduskuntavaaleja. Tehdään näyttäviä avauksia ilman taloudellista tarkastelua. Unohtakaa jo unelmat ja kysykää faktoja

äänestäjiin kirjoitti:

Raitiotiehanke Turkuun on ainoastaan eräiden poliittista peliä ennen eduskuntavaaleja. Tehdään näyttäviä avauksia ilman taloudellista tarkastelua. Unohtakaa jo unelmat ja kysykää faktoja

Lue lisää

.. ja miksi eduskuntavaalien alla kannatettaisiin pikaraitiotietä? Ei poliitikotkaan ihan pöllöjä ole. Eiköhän ne puheet pyöri verojen, työllisyyden ja maahanmuuttajien piirissä


Ja mistä "faktoista" sinä puhut?

MIten muualla Pohjoismaissa saadaan pikaraitiotie kannattavaksi Turun kokoisissa kaupungeissa, mutta Suomessa se on mahdotonta???

Sitä paitsi valtio voisi tukea pikaraitiotiehankkeita, kuten on tukenut Helsingin Vuosaaren sataman rautatiehankkeita.

Kyllä taas voidaan itkeä, kun Tampere laittaa pikaraitiotiet ja Turun "kehittäjät" kaavoittavat Turkua kaaokseen Hirvensalossa, Satavassa ja Kakskerrassa ja me maksamme sen kalliin kunnallistekniikan ja turhat tiet ja sillat.

pikaraitiotie pian kirjoitti:

.. ja miksi eduskuntavaalien alla kannatettaisiin pikaraitiotietä? Ei poliitikotkaan ihan pöllöjä ole. Eiköhän ne puheet pyöri verojen, työllisyyden ja maahanmuuttajien piirissä


Ja mistä "faktoista" sinä puhut?

MIten muualla Pohjoismaissa saadaan pikaraitiotie kannattavaksi Turun kokoisissa kaupungeissa, mutta Suomessa se on mahdotonta???

Sitä paitsi valtio voisi tukea pikaraitiotiehankkeita, kuten on tukenut Helsingin Vuosaaren sataman rautatiehankkeita.

Kyllä taas voidaan itkeä, kun Tampere laittaa pikaraitiotiet ja Turun "kehittäjät" kaavoittavat Turkua kaaokseen Hirvensalossa, Satavassa ja Kakskerrassa ja me maksamme sen kalliin kunnallistekniikan ja turhat tiet ja sillat.

Lue lisää

Olettaisin Kokoomuksen olevan raitiovaunun takana, koska se tuhlaa pitkän päälle vähiten veroeuroja julkiseen liikenteeseen. Raitiovaunuratkaisu vähentää roimasti turhia busseja, mikä tuntuu joiltakin suunnittelijoiltakin unohtuvan. Oleellista on tehdä veronmaksajalle edullisin vaihtoehto!

pikaraitiotie pian kirjoitti:

.. ja miksi eduskuntavaalien alla kannatettaisiin pikaraitiotietä? Ei poliitikotkaan ihan pöllöjä ole. Eiköhän ne puheet pyöri verojen, työllisyyden ja maahanmuuttajien piirissä


Ja mistä "faktoista" sinä puhut?

MIten muualla Pohjoismaissa saadaan pikaraitiotie kannattavaksi Turun kokoisissa kaupungeissa, mutta Suomessa se on mahdotonta???

Sitä paitsi valtio voisi tukea pikaraitiotiehankkeita, kuten on tukenut Helsingin Vuosaaren sataman rautatiehankkeita.

Kyllä taas voidaan itkeä, kun Tampere laittaa pikaraitiotiet ja Turun "kehittäjät" kaavoittavat Turkua kaaokseen Hirvensalossa, Satavassa ja Kakskerrassa ja me maksamme sen kalliin kunnallistekniikan ja turhat tiet ja sillat.

Lue lisää

Turussa kehitys on sitä että rakennetaan kaupunkia ja sitten se taas puretaan ja rakennetaan uudelleen ja taas puretaan. Oikeasti mikään ei kehity vaan hävitetään kaikki arvokast mitä on ollu.

Ääni oikealta kirjoitti:

Olettaisin Kokoomuksen olevan raitiovaunun takana, koska se tuhlaa pitkän päälle vähiten veroeuroja julkiseen liikenteeseen. Raitiovaunuratkaisu vähentää roimasti turhia busseja, mikä tuntuu joiltakin suunnittelijoiltakin unohtuvan. Oleellista on tehdä veronmaksajalle edullisin vaihtoehto!

Lue lisää

Eihän ratikka korvaa muuta kuin sen bussiosuuden jota se kulkee, lisääntyvät kulut ovat massiiviset säästöihin nähden. Selvityksen mukaan yksi Runosmäki-Varissuo yhteys maksaa enemmän kuin Turun koko bussiliikenne tällä hetkellä.

ei vaan kannata kirjoitti:

Eihän ratikka korvaa muuta kuin sen bussiosuuden jota se kulkee, lisääntyvät kulut ovat massiiviset säästöihin nähden. Selvityksen mukaan yksi Runosmäki-Varissuo yhteys maksaa enemmän kuin Turun koko bussiliikenne tällä hetkellä.

Lue lisää

Itse asiassa raitsikka on pidemmän päälle halvempi vaihtoehto kuin linja-autoliikenne. Haaste tässä tapauksessa on alkuinvestoinnin tekeminen, kun vanha verkko ajettiin hölmöyksissä alas.

Tämäkin voidaan tietysti tyriä. Jätetään turhat j akalliit bussivuorot syömään raitiovaunun kannattavuutta.

Turuntautia kirjoitti:

Turussa kehitys on sitä että rakennetaan kaupunkia ja sitten se taas puretaan ja rakennetaan uudelleen ja taas puretaan. Oikeasti mikään ei kehity vaan hävitetään kaikki arvokast mitä on ollu.

Lue lisää

Kaupungissa on eri-ikäisiä kerrostumia. Turussa ei ole uskallettu viime vuosina kunnolla purkaa vanhaa ja kaavoittaa uutta. Ruutukaava-aluetta pitää laajentaa ja tiivistää. Lähiöt ovat kuolleena syntynyt idea.

Mallia Euroopasta kirjoitti:

Kaupungissa on eri-ikäisiä kerrostumia. Turussa ei ole uskallettu viime vuosina kunnolla purkaa vanhaa ja kaavoittaa uutta. Ruutukaava-aluetta pitää laajentaa ja tiivistää. Lähiöt ovat kuolleena syntynyt idea.

Lue lisää

.. purkutalkoot? Ja eri kaupunkikerrokset ja muut "rötisköt" pois? Betoniarkkitehtien unelmaa?

Ei ole kovin eurooppalaista, eikä ole suuressa määrin tarpeen. Tiivistämistä on mm. Skanssin ja Itäharjun suunnalla.

Käy katsomassa vaikka Århusissa, jossa on monia kaupunkikerroksia, tehokas pyörätieverkosto ja pikaraitiotie tulossa ja kaupunki on Turun kokoinen , sijaitsee Tanskassa ja on Turun ystävyyskaupunki.


http://fi.wikipedia.org/wiki/Pikaraitiotie

Vähän tarkennusta kirjoitti:

Itse asiassa raitsikka on pidemmän päälle halvempi vaihtoehto kuin linja-autoliikenne. Haaste tässä tapauksessa on alkuinvestoinnin tekeminen, kun vanha verkko ajettiin hölmöyksissä alas.

Tämäkin voidaan tietysti tyriä. Jätetään turhat j akalliit bussivuorot syömään raitiovaunun kannattavuutta.

Lue lisää

Raitiovaunu on näillä matkustajamäärillä kalliimpi pidemmän ja varsinkin lyhemmän päälle.

Sitten raideliikenne on kannattavaa, kun viidellä peräkkäin kytketyllä vaunulla voidaan korvata seitsemän peräkkäin ajavaa bussia. Mutta tästä tilanteesta Turussa ollaan vielä todella kaukana.

Mallia Euroopasta kirjoitti:

Kaupungissa on eri-ikäisiä kerrostumia. Turussa ei ole uskallettu viime vuosina kunnolla purkaa vanhaa ja kaavoittaa uutta. Ruutukaava-aluetta pitää laajentaa ja tiivistää. Lähiöt ovat kuolleena syntynyt idea.

Lue lisää

Oletkin näköjään juuri niitä jotka haluavat raiskata vanhan ja viihtyisän "kehittämäll" ja "tiivistämällä" ja uutta sekaan sotkemalla ja vanhoja purkamlla.

KAIKKI viihtyisät VANHAT kaupungit ovat syntyneet niin että vanha on jätetty vanhanksi ja uutta on rakennettu olemassa olevan kaupungin ULKOPUOLELLE. Mutta tämähän ei ole turkulaisille käynyt ja se mahdollisuus on jo aika pitkälle menetetty.

olet raiskaaja kirjoitti:

Oletkin näköjään juuri niitä jotka haluavat raiskata vanhan ja viihtyisän "kehittämäll" ja "tiivistämällä" ja uutta sekaan sotkemalla ja vanhoja purkamlla.

KAIKKI viihtyisät VANHAT kaupungit ovat syntyneet niin että vanha on jätetty vanhanksi ja uutta on rakennettu olemassa olevan kaupungin ULKOPUOLELLE. Mutta tämähän ei ole turkulaisille käynyt ja se mahdollisuus on jo aika pitkälle menetetty.

Lue lisää

"...KAIKKI viihtyisät VANHAT kaupungit ovat syntyneet niin että vanha on jätetty vanhanksi ja uutta on rakennettu olemassa olevan kaupungin ULKOPUOLELLE..."

Elävä kaupunki ei ole museo, jossa kaikki olemassa oleva säilytetään. Tiedätkö, miksi kaikki vanhat ja viihtyisät kaupungit ovat vanhoja ja viihtyisiä kaupunkeja? Sen takia, että ne viihtyisät osat on säilytetty, mutta monta muuta osaa on ymmärretty purkaa ja rakentaa uudelleen.

Minusta yksi parhaita esimerkkejä, missä tuon ymmärtää, on Pariisi. Se on "vanha ja viihtyisä" kaupunki mitä suurimmassa määrin. Kuitenkin sitä on rakennettu aina uudestaan ja uudestaan. Sen tajuaa, jos tietää vähän rakennustaiteen historiasta ja näkee miltä ajanjaksoilta Pariisin eri osat ovat.

Pariisin keskustaa on laajennettu määrätietoisesti koko ajan. Välillä onnistuen ja välillä surkeasti epäonnistuen. Varmasti viimevuosikymmenien rakentamisesta jää jotain jäljelle, mutta kuinka paljon?

Turussa on muutama ehdottomasti säilyttämisen arvoinen alue. Kirkon ympäristö on yksi sellainen kokonaisuus. Toinen on Portsa. Kolmas on Hirvensalo, kunhan Turku palkkaisi yhden sellaisen ympäristöalan virkamiehen, joka ymmärtää, mitä hoidettu puusto tarkoittaa. Hirvensalo on pahasti paikoin rämettynyt.

Kaikesta muusta pitää mielestäni kyetä keskustelemaan. Keskustelussa varmasti löytyy säilytettävää, mutta vielä enemmän purettavaa. Ruutukaava-aluetta tulee laajentaa ja seuraavalla rakentamiskierroksella tulee olla uusi kaava käytettävissä, jotta ei käy kuten nyt on rantaradan varren käynyt. Teollisuusalueelle alunperin tehtyä kaavaa ei ole muutettu umpikortteleiksi ennen rakentamista.

Palatakseni Portsaan, niin siinä on yksi hyväksi havaittu malli, jota voisi koettaa monistaa modernisoiden. Umpikortteli, kolme kerrosta ja korttelin yksi sivu oli monasti varattu talousrakennuksille: puuvaja, puucee, talli jne. Nyt sinne kolmannelle sivulle voisi kätkeä puuvajan lisäksi hevosten sijasta autot pois kaduilta. Toimiva suomalaisen kaupungin malli, jota kukaan ei ole uskaltanut kokeilla sataan vuoteen.

Mallia Euroopasta kirjoitti:

"...KAIKKI viihtyisät VANHAT kaupungit ovat syntyneet niin että vanha on jätetty vanhanksi ja uutta on rakennettu olemassa olevan kaupungin ULKOPUOLELLE..."

Elävä kaupunki ei ole museo, jossa kaikki olemassa oleva säilytetään. Tiedätkö, miksi kaikki vanhat ja viihtyisät kaupungit ovat vanhoja ja viihtyisiä kaupunkeja? Sen takia, että ne viihtyisät osat on säilytetty, mutta monta muuta osaa on ymmärretty purkaa ja rakentaa uudelleen.

Minusta yksi parhaita esimerkkejä, missä tuon ymmärtää, on Pariisi. Se on "vanha ja viihtyisä" kaupunki mitä suurimmassa määrin. Kuitenkin sitä on rakennettu aina uudestaan ja uudestaan. Sen tajuaa, jos tietää vähän rakennustaiteen historiasta ja näkee miltä ajanjaksoilta Pariisin eri osat ovat.

Pariisin keskustaa on laajennettu määrätietoisesti koko ajan. Välillä onnistuen ja välillä surkeasti epäonnistuen. Varmasti viimevuosikymmenien rakentamisesta jää jotain jäljelle, mutta kuinka paljon?

Turussa on muutama ehdottomasti säilyttämisen arvoinen alue. Kirkon ympäristö on yksi sellainen kokonaisuus. Toinen on Portsa. Kolmas on Hirvensalo, kunhan Turku palkkaisi yhden sellaisen ympäristöalan virkamiehen, joka ymmärtää, mitä hoidettu puusto tarkoittaa. Hirvensalo on pahasti paikoin rämettynyt.

Kaikesta muusta pitää mielestäni kyetä keskustelemaan. Keskustelussa varmasti löytyy säilytettävää, mutta vielä enemmän purettavaa. Ruutukaava-aluetta tulee laajentaa ja seuraavalla rakentamiskierroksella tulee olla uusi kaava käytettävissä, jotta ei käy kuten nyt on rantaradan varren käynyt. Teollisuusalueelle alunperin tehtyä kaavaa ei ole muutettu umpikortteleiksi ennen rakentamista.

Palatakseni Portsaan, niin siinä on yksi hyväksi havaittu malli, jota voisi koettaa monistaa modernisoiden. Umpikortteli, kolme kerrosta ja korttelin yksi sivu oli monasti varattu talousrakennuksille: puuvaja, puucee, talli jne. Nyt sinne kolmannelle sivulle voisi kätkeä puuvajan lisäksi hevosten sijasta autot pois kaduilta. Toimiva suomalaisen kaupungin malli, jota kukaan ei ole uskaltanut kokeilla sataan vuoteen.

Lue lisää

Ovat rakennukset miten vanhoja tahansa. Etelä-Euroopassa asutaan jopa keskiaikaisissa asunnoissa kaupungeissa.

Pariisi ei ole mikään hyvä kaupungin malli ollenkaan, siellä on aivan karmeita rakennuksia ja alueita. Pariisi on tyypillinen "edistyksen kaupunki" jossa ns. vanha kaupunki on säilytetty ja muuten on rakennettu mitä sattuu, vähän niin kuin Tukholmassa tai Varsovassa.


Käypäs siellä Århusissa katsomassa tai vaikka Kööpenhaminassa. Italiassakin voi käydä tutustumassa vanhoihin monikerroksellisiin kaupunkeihin.


Siis arvon betoniarkkkitehti haluaisi tuhota Nummenmäen, Kastun, Vähäheikkilän. Luolavuoren Puolalanmäen, Martinmäen jne.?

Hohhoijaa.... johan on Maankäyttö- ja rakennuslain "kestävä kehitys" ymmärretty mielenkiintoisesti...

Eikä tällä ole mitään tekemistä pikaraitiotien kanssa. Pikaraitiotielle löytyy jo asukaspohjaa, jota voidaan kyllä tiivistämällä parantaa.

ps. puuston hoito ei tarkoita "siistiä" puupeltoa tai kiinteistöliikelaitoksen puiden laajamittaista laitonta kaatamista, niin kuin vain kaupunkilainen betoniarkkitehti voi kuvitella Biodiversiteetti on se ydinsana.

pikaraitiotie pian kirjoitti:

Ovat rakennukset miten vanhoja tahansa. Etelä-Euroopassa asutaan jopa keskiaikaisissa asunnoissa kaupungeissa.

Pariisi ei ole mikään hyvä kaupungin malli ollenkaan, siellä on aivan karmeita rakennuksia ja alueita. Pariisi on tyypillinen "edistyksen kaupunki" jossa ns. vanha kaupunki on säilytetty ja muuten on rakennettu mitä sattuu, vähän niin kuin Tukholmassa tai Varsovassa.


Käypäs siellä Århusissa katsomassa tai vaikka Kööpenhaminassa. Italiassakin voi käydä tutustumassa vanhoihin monikerroksellisiin kaupunkeihin.


Siis arvon betoniarkkkitehti haluaisi tuhota Nummenmäen, Kastun, Vähäheikkilän. Luolavuoren Puolalanmäen, Martinmäen jne.?

Hohhoijaa.... johan on Maankäyttö- ja rakennuslain "kestävä kehitys" ymmärretty mielenkiintoisesti...

Eikä tällä ole mitään tekemistä pikaraitiotien kanssa. Pikaraitiotielle löytyy jo asukaspohjaa, jota voidaan kyllä tiivistämällä parantaa.

ps. puuston hoito ei tarkoita "siistiä" puupeltoa tai kiinteistöliikelaitoksen puiden laajamittaista laitonta kaatamista, niin kuin vain kaupunkilainen betoniarkkitehti voi kuvitella Biodiversiteetti on se ydinsana.

Lue lisää

"...Siis arvon betoniarkkkitehti haluaisi tuhota Nummenmäen, Kastun, Vähäheikkilän. Luolavuoren Puolalanmäen, Martinmäen jne..."

Sanotaan vaikka niin, että en usko 1950 - 2000 luvun rakentamisesta jäävän kovin paljoa sellaista, joka säilyy 2050 luvulle. En myöskään kannata 1900-luvun alun huonokuntoisten runkojen säilyttämistä. Suomi koki liian monta pula-aikaa tuolloin, jotka vaikuttivat rakennusten laatuun.

Pakka varmaan säilyy jossain muodossa - tai sitten ei. Kastu nyt ja myöhemin Luolavuori tarvitsevat ilman muuta fiksummat kaavat kuin nykyinen. Puolalanmäessä on paljon sellaisia osia, joiden säilyttäminen on kyseenalaista. Niille yhteistä on rakennusaika 1960-luvulla tai sen jälkeen. Laatu yksinkertaisesti ei riitä.

Mallia Euroopasta kirjoitti:

"...KAIKKI viihtyisät VANHAT kaupungit ovat syntyneet niin että vanha on jätetty vanhanksi ja uutta on rakennettu olemassa olevan kaupungin ULKOPUOLELLE..."

Elävä kaupunki ei ole museo, jossa kaikki olemassa oleva säilytetään. Tiedätkö, miksi kaikki vanhat ja viihtyisät kaupungit ovat vanhoja ja viihtyisiä kaupunkeja? Sen takia, että ne viihtyisät osat on säilytetty, mutta monta muuta osaa on ymmärretty purkaa ja rakentaa uudelleen.

Minusta yksi parhaita esimerkkejä, missä tuon ymmärtää, on Pariisi. Se on "vanha ja viihtyisä" kaupunki mitä suurimmassa määrin. Kuitenkin sitä on rakennettu aina uudestaan ja uudestaan. Sen tajuaa, jos tietää vähän rakennustaiteen historiasta ja näkee miltä ajanjaksoilta Pariisin eri osat ovat.

Pariisin keskustaa on laajennettu määrätietoisesti koko ajan. Välillä onnistuen ja välillä surkeasti epäonnistuen. Varmasti viimevuosikymmenien rakentamisesta jää jotain jäljelle, mutta kuinka paljon?

Turussa on muutama ehdottomasti säilyttämisen arvoinen alue. Kirkon ympäristö on yksi sellainen kokonaisuus. Toinen on Portsa. Kolmas on Hirvensalo, kunhan Turku palkkaisi yhden sellaisen ympäristöalan virkamiehen, joka ymmärtää, mitä hoidettu puusto tarkoittaa. Hirvensalo on pahasti paikoin rämettynyt.

Kaikesta muusta pitää mielestäni kyetä keskustelemaan. Keskustelussa varmasti löytyy säilytettävää, mutta vielä enemmän purettavaa. Ruutukaava-aluetta tulee laajentaa ja seuraavalla rakentamiskierroksella tulee olla uusi kaava käytettävissä, jotta ei käy kuten nyt on rantaradan varren käynyt. Teollisuusalueelle alunperin tehtyä kaavaa ei ole muutettu umpikortteleiksi ennen rakentamista.

Palatakseni Portsaan, niin siinä on yksi hyväksi havaittu malli, jota voisi koettaa monistaa modernisoiden. Umpikortteli, kolme kerrosta ja korttelin yksi sivu oli monasti varattu talousrakennuksille: puuvaja, puucee, talli jne. Nyt sinne kolmannelle sivulle voisi kätkeä puuvajan lisäksi hevosten sijasta autot pois kaduilta. Toimiva suomalaisen kaupungin malli, jota kukaan ei ole uskaltanut kokeilla sataan vuoteen.

Lue lisää

"miltä ajanjaksoilta Pariisin eri osat ovat."

Eli vanhaa ei ole purettu uuden tieltä, vaan eri aikakaudet on rakennettu eri paikkoihin.

Turun keskustaa ei ilmeisesti edes pyritä laajentamaan, vaan puretaan ja rakennetaan aina uudelleen ja uudelleen. No kai tässäkin on kehitystä, sillä purkaminen on hallitumpi tapa kuin se vanha tapa polttaa kaupunki.

Vanhoissa kaupungeissa on vanhat keskustat, joissa on kahviloita ja ravintoloita. Montako kahvilaa on Portsassa?

Hirvensalo on maaseutua, painii samassa sarjassa Paattisten kanssa.

sinäpä sen sanoit kirjoitti:

"miltä ajanjaksoilta Pariisin eri osat ovat."

Eli vanhaa ei ole purettu uuden tieltä, vaan eri aikakaudet on rakennettu eri paikkoihin.

Turun keskustaa ei ilmeisesti edes pyritä laajentamaan, vaan puretaan ja rakennetaan aina uudelleen ja uudelleen. No kai tässäkin on kehitystä, sillä purkaminen on hallitumpi tapa kuin se vanha tapa polttaa kaupunki.

Vanhoissa kaupungeissa on vanhat keskustat, joissa on kahviloita ja ravintoloita. Montako kahvilaa on Portsassa?

Hirvensalo on maaseutua, painii samassa sarjassa Paattisten kanssa.

Lue lisää

"...Eli vanhaa ei ole purettu uuden tieltä, vaan eri aikakaudet on rakennettu eri paikkoihin..."

Yritän yksinkertaistaa niin, että sinäkin ymmärtäisit:
aupunkimainen asutus on kiteytettynä kuusi kerrosta ja tiiviit umpikorttelit. Turun keskusta on pääosin tätä, jonkin verran paljon huonommin kaupunkiin sopivia pitetaloja.

Eli kun todetaan, että koilisen suuntaan tarvitaan lisää kaupunkia, ei anneta rakentaa yksittäisiä kerrostaloja vanhoille teollisuuskaavan mukaisille tonteillle, vaan piirretään uusi kaava, jossa on pienemmät ja tiiviimmät korttelit. Ei myöskään rakenneta irralleen keskustasta, kuten surullien Varissuo on tehty. Esimerkki olisi paljon raflaavampi, jos sen laittaa Itäiselle Pitkällekadulle ja siitä itään. ;)

Kannattaa käydä Pariisissa, jos haluaa nähdä miten kaupunkia tulee rakentaa. Sitä tehdään päällekkäin ja lomittain. Välillä säilyttäen ja välillä suuriakin alueita purkaen.

Mallia Euroopasta kirjoitti:

Kaupungissa on eri-ikäisiä kerrostumia. Turussa ei ole uskallettu viime vuosina kunnolla purkaa vanhaa ja kaavoittaa uutta. Ruutukaava-aluetta pitää laajentaa ja tiivistää. Lähiöt ovat kuolleena syntynyt idea.

Lue lisää

Nimenomaan mallia Euroopasta, tosin Turku ei sitä ole ottanut, koska on hävittänyt päinvastoin kuin Euroopan sivistyskaupungit, 60-70% ruutukaava-alueestaan sotien jälkeen. Tämä käy ilmi mm. Markus Kivistön gradusta, joka on tehty Turun yliopistossa.

Euroopassa kehitystä ei ole ymmärretty kuten Turussa, eli vanhan systemaattisena purkamisena. On sääli, että kulttuurin kehto ei jaksanut kantaa viittaansa toisen maailmansodan jälkeen. Hävitettiin raitiovaunut ja upeat vanhat rakennukset keskustasta. Tilalla on nyt sitten Wikkeä ja KOP-kolmiota ja autokaupunkia, joka kuihtuu entistä enemmän. Ei ole asiaa Unescon listoille DDR-Turulla tosiaankaan.

Turku-Surkukin kirjoitti:

Nimenomaan mallia Euroopasta, tosin Turku ei sitä ole ottanut, koska on hävittänyt päinvastoin kuin Euroopan sivistyskaupungit, 60-70% ruutukaava-alueestaan sotien jälkeen. Tämä käy ilmi mm. Markus Kivistön gradusta, joka on tehty Turun yliopistossa.

Euroopassa kehitystä ei ole ymmärretty kuten Turussa, eli vanhan systemaattisena purkamisena. On sääli, että kulttuurin kehto ei jaksanut kantaa viittaansa toisen maailmansodan jälkeen. Hävitettiin raitiovaunut ja upeat vanhat rakennukset keskustasta. Tilalla on nyt sitten Wikkeä ja KOP-kolmiota ja autokaupunkia, joka kuihtuu entistä enemmän. Ei ole asiaa Unescon listoille DDR-Turulla tosiaankaan.

Lue lisää

Euroopan kaupungit hävitti sota systemaattisilla pommotuksilla. Turku säästyi, mutta hävitys hoidettu kiitettävästi jälki käteen.

et voi perustella kirjoitti:

Raitiovaunu on näillä matkustajamäärillä kalliimpi pidemmän ja varsinkin lyhemmän päälle.

Sitten raideliikenne on kannattavaa, kun viidellä peräkkäin kytketyllä vaunulla voidaan korvata seitsemän peräkkäin ajavaa bussia. Mutta tästä tilanteesta Turussa ollaan vielä todella kaukana.

Lue lisää

Seitsemässä peräkkäin ajavassa bussissa on seitsämän kuljettajaa. Viiden vaunun raitiojunassa on yksi kuski. Ainakin Helsingissä sekä bussi- että raitiovaunuliikenteessä yli puolet kuluista menee kuljettajan palkkaan. Bussijono joutuu pitämään turvaväliä keskenään, raitsikka kulkee yhtenä pötkönä ja ilmanvastus on murto-osa vastaavasta bussiletkasta. Teräspyörä sileällä teräskiskolla rullaa kevyemmin kuin leveä kumirengas asfaltilla. Sähkö on dieseliä halvempaa energiaa ja sähkömoottorin hyötysuhde on polttomoottoria korkeampi. Ja kun käyttövoima tulee johtoja pitkin, omaa painavaa energiavarastoa ei tarvitse kuljettaa mukana. Bussikaista ja raitiovaunukaista on yhtä kallis rakentaa ja ylläpitää.
Ennen kuin näiden faktojen mahdollistama kannattavampi joukkoliikenne toteutuu, pitää tehdä rakennustöitä ja ostaa vaunuja. Sitä sanotaan investoinniksi.

et voi perustella kirjoitti:

Raitiovaunu on näillä matkustajamäärillä kalliimpi pidemmän ja varsinkin lyhemmän päälle.

Sitten raideliikenne on kannattavaa, kun viidellä peräkkäin kytketyllä vaunulla voidaan korvata seitsemän peräkkäin ajavaa bussia. Mutta tästä tilanteesta Turussa ollaan vielä todella kaukana.

Lue lisää

Oleellista on saada bussiliikennettä aisoihin raiteilla. Bussit ovat liian kalliita veronmaksajille.

Skuru-ukko kirjoitti:

Seitsemässä peräkkäin ajavassa bussissa on seitsämän kuljettajaa. Viiden vaunun raitiojunassa on yksi kuski. Ainakin Helsingissä sekä bussi- että raitiovaunuliikenteessä yli puolet kuluista menee kuljettajan palkkaan. Bussijono joutuu pitämään turvaväliä keskenään, raitsikka kulkee yhtenä pötkönä ja ilmanvastus on murto-osa vastaavasta bussiletkasta. Teräspyörä sileällä teräskiskolla rullaa kevyemmin kuin leveä kumirengas asfaltilla. Sähkö on dieseliä halvempaa energiaa ja sähkömoottorin hyötysuhde on polttomoottoria korkeampi. Ja kun käyttövoima tulee johtoja pitkin, omaa painavaa energiavarastoa ei tarvitse kuljettaa mukana. Bussikaista ja raitiovaunukaista on yhtä kallis rakentaa ja ylläpitää.
Ennen kuin näiden faktojen mahdollistama kannattavampi joukkoliikenne toteutuu, pitää tehdä rakennustöitä ja ostaa vaunuja. Sitä sanotaan investoinniksi.

Lue lisää

Bussikaista on selkeästi halvempi rakentaa kuin rata ja lisäksi bussi kulkee pääsäntöisesti muun liikenteen seassa valmiita teitä pitkin, eikä suinkaan tarvi omia kaistoja kuin erittäin vähän.

Raiteiden rakentaminen maksaa 5-10 miljoonaa kilometriltä ja vaunut ovat busseja kalliimpia.

Raideliikenteen edut tulee vasta suurissa matkustajamäärissä. Koska turussa ei kulje millään reitillä seitsemää bussia peräkanaa, eikä edes neljää, niin ratikat ei kannata.

liittoutunut kirjoitti:

Euroopan kaupungit hävitti sota systemaattisilla pommotuksilla. Turku säästyi, mutta hävitys hoidettu kiitettävästi jälki käteen.

Kaupunki elää. Kaupungin suhteen tehdään hyviä ja huonoja päätöksiä, sekä välillä joku ulkopuolinen hoitaa asian raudalla. Kannattaa muistaa, että kyllä venäläisillä oli koko 40-luvun alun hyvä tarkoitus auttaa turkulaisia kaupunkisuunnittelijaa. Onneksi kaupungin ilmatorjunta haittasi yritystä oleellisesti. Tosin ei Turkukaan selvinnyt vauriotta.

Vähän rautalankaa kirjoitti:

"...Eli vanhaa ei ole purettu uuden tieltä, vaan eri aikakaudet on rakennettu eri paikkoihin..."

Yritän yksinkertaistaa niin, että sinäkin ymmärtäisit:
aupunkimainen asutus on kiteytettynä kuusi kerrosta ja tiiviit umpikorttelit. Turun keskusta on pääosin tätä, jonkin verran paljon huonommin kaupunkiin sopivia pitetaloja.

Eli kun todetaan, että koilisen suuntaan tarvitaan lisää kaupunkia, ei anneta rakentaa yksittäisiä kerrostaloja vanhoille teollisuuskaavan mukaisille tonteillle, vaan piirretään uusi kaava, jossa on pienemmät ja tiiviimmät korttelit. Ei myöskään rakenneta irralleen keskustasta, kuten surullien Varissuo on tehty. Esimerkki olisi paljon raflaavampi, jos sen laittaa Itäiselle Pitkällekadulle ja siitä itään. ;)

Kannattaa käydä Pariisissa, jos haluaa nähdä miten kaupunkia tulee rakentaa. Sitä tehdään päällekkäin ja lomittain. Välillä säilyttäen ja välillä suuriakin alueita purkaen.

Lue lisää

Pariisia... mutta siellä useita kertoja käyneenä ja kiertäneenä , en todallakaan tajua, mitä puhut. Siellä on sellaisia alueita kuten Tukholmassa, joissa on tuhottu vanhoja rakennuksia ja rakennettu moterneja kerrostaloja.


Tiivis kaupunki edellyttäisi nimenomaan peltilehtimien poistamista kaupungista. Vanha autoton kaupunki on ja oli paljon tiiviimpi kuin 8-kerroksinen kerrostaloalue peltilehmineen. Henkilöautojen vähentämisessä olennaista on hyvä joukkoliikenne, siis myös pikaraitiotie. Sen lisäksi hyvät pyörätiet ja pyöräilyyn eli liikuntaan kannustaminen mm. työsuhdepolkupyörin ja työpaikoille sosiaalitilat kaikille, että voi vaikka käydä suihkussa ja vaihtaa vaatteet työpäivän aluksi ja lopuksi.

Henkilöautojen määrää kaupunkialueella voidaan vähentää mm. siten , että siitä parkkipaikasta joko kotona tai työpaikan tai kaupungin kadulla/parkkipaikalla tulee maksaa käypä hinta. Asuntojen hinnoissa tulee jatkossa erottaa autopaikkojen hinta erikseen. Tietullit käyttöön myös. Uusien kerrostalojen rakentamisessa autopaikat tulee laittaa pohjakerrokseen ja jokainen maksaa siitä erikseen. Katupaikoitusta vähennetään pyöräteiden rakentamisella ajoradoille. Esimerkiksi Kööpenhaminassa kaupunkilaiset liikkuvat todella paljon pyörillä tai joukkoliikenteellä (bussit lähijunat), omia autoja ei monilla edes ole. Ja kaupunki on tiivis ja viihtyisä.

Sen sijaan että tuhottaisiin esim. 1950-luvun tai vanhempia alueita, voitaisiin ryhtyä poistamaan peltilehmiä. Vanhemmat talot on paljon paremmin rakennettu, meluneritys ei ole ehkä parasta, mutta se autoliikenteen vähentäminen on poliittisesti monin tavoin tärkeä tavoite.

Lähiöistä en sano mitään, niissä kyllä löytyisi räjäytettävää: Suikkila, Varissuo, Lauste, UIttamo...


Vaikka olisi ollut pula-aika, niin nykyisin vasta paskaa rakennetaankin voiton kiilto silmissä. Uuden asunnot homehtuvat ja listat roikkuvat. Sokkelit ovat minimaalisia, märkää vuorivillaa seinään ja ulkonäkö on ihan hirveä. Nykyisin rakennettavat talot eivät kestä edes sataa vuotta toisin kuin esimerkiksi minun asumani talo. Vain grynderien ja betoniarkkitehtien unelma on kaupungin uusintaminen joka viideskymmenes vuosi...

misää bussiletka kirjoitti:

Bussikaista on selkeästi halvempi rakentaa kuin rata ja lisäksi bussi kulkee pääsäntöisesti muun liikenteen seassa valmiita teitä pitkin, eikä suinkaan tarvi omia kaistoja kuin erittäin vähän.

Raiteiden rakentaminen maksaa 5-10 miljoonaa kilometriltä ja vaunut ovat busseja kalliimpia.

Raideliikenteen edut tulee vasta suurissa matkustajamäärissä. Koska turussa ei kulje millään reitillä seitsemää bussia peräkanaa, eikä edes neljää, niin ratikat ei kannata.

Lue lisää

Raskas kalusto syö pahasti katuja. Kestävä bussikaista maksaa saman kuin raiteet ja vie enemmän tilaa. Hankintahinnaltaan bussit toki ovat halvempia, mutta elinkaariajattelun mukaan kalliimpia kuin raitiovaunut.

Raitiovaunusta tulee kallis vain, jos juostaan uusimman ja hienoimman perässä. Helsingin Variokauppa on hyvä esimerkki tästä. Kalusto kannattaa ostaa jalat maassa ja välttää kaikkia virityksiä. Variokaupan sotki vaatimus matalalattiaisuudesta.

pikaraitiotie pian kirjoitti:

Pariisia... mutta siellä useita kertoja käyneenä ja kiertäneenä , en todallakaan tajua, mitä puhut. Siellä on sellaisia alueita kuten Tukholmassa, joissa on tuhottu vanhoja rakennuksia ja rakennettu moterneja kerrostaloja.


Tiivis kaupunki edellyttäisi nimenomaan peltilehtimien poistamista kaupungista. Vanha autoton kaupunki on ja oli paljon tiiviimpi kuin 8-kerroksinen kerrostaloalue peltilehmineen. Henkilöautojen vähentämisessä olennaista on hyvä joukkoliikenne, siis myös pikaraitiotie. Sen lisäksi hyvät pyörätiet ja pyöräilyyn eli liikuntaan kannustaminen mm. työsuhdepolkupyörin ja työpaikoille sosiaalitilat kaikille, että voi vaikka käydä suihkussa ja vaihtaa vaatteet työpäivän aluksi ja lopuksi.

Henkilöautojen määrää kaupunkialueella voidaan vähentää mm. siten , että siitä parkkipaikasta joko kotona tai työpaikan tai kaupungin kadulla/parkkipaikalla tulee maksaa käypä hinta. Asuntojen hinnoissa tulee jatkossa erottaa autopaikkojen hinta erikseen. Tietullit käyttöön myös. Uusien kerrostalojen rakentamisessa autopaikat tulee laittaa pohjakerrokseen ja jokainen maksaa siitä erikseen. Katupaikoitusta vähennetään pyöräteiden rakentamisella ajoradoille. Esimerkiksi Kööpenhaminassa kaupunkilaiset liikkuvat todella paljon pyörillä tai joukkoliikenteellä (bussit lähijunat), omia autoja ei monilla edes ole. Ja kaupunki on tiivis ja viihtyisä.

Sen sijaan että tuhottaisiin esim. 1950-luvun tai vanhempia alueita, voitaisiin ryhtyä poistamaan peltilehmiä. Vanhemmat talot on paljon paremmin rakennettu, meluneritys ei ole ehkä parasta, mutta se autoliikenteen vähentäminen on poliittisesti monin tavoin tärkeä tavoite.

Lähiöistä en sano mitään, niissä kyllä löytyisi räjäytettävää: Suikkila, Varissuo, Lauste, UIttamo...


Vaikka olisi ollut pula-aika, niin nykyisin vasta paskaa rakennetaankin voiton kiilto silmissä. Uuden asunnot homehtuvat ja listat roikkuvat. Sokkelit ovat minimaalisia, märkää vuorivillaa seinään ja ulkonäkö on ihan hirveä. Nykyisin rakennettavat talot eivät kestä edes sataa vuotta toisin kuin esimerkiksi minun asumani talo. Vain grynderien ja betoniarkkitehtien unelma on kaupungin uusintaminen joka viideskymmenes vuosi...

Lue lisää

Minkä vuoksi henkilöautoja tulisi vähentää? Se on joka tapauksessa pääliikennemuoto nyt ja tulevaisuudessa. ;) Suomalaisten kaupunkien yhdyskuntarakenne vain on sellainen.

Julkista liikennettä tarvitaan kuitenkin täydentämään henkilöautoliikennettä. Se on toteutettava tehokkaasti ja edullisesti. Raideliikenne on silloin järkevin valinta, edellyttäen riittävän asukastiheyden. Turku ja Tampere saadaan pienellä lisärakentamisella raitiovaunulle sopiviksi. Pidemmällä aikavälillä siten voidaan säästää rahaa.

Kokemusta: kirjoitti:

Raskas kalusto syö pahasti katuja. Kestävä bussikaista maksaa saman kuin raiteet ja vie enemmän tilaa. Hankintahinnaltaan bussit toki ovat halvempia, mutta elinkaariajattelun mukaan kalliimpia kuin raitiovaunut.

Raitiovaunusta tulee kallis vain, jos juostaan uusimman ja hienoimman perässä. Helsingin Variokauppa on hyvä esimerkki tästä. Kalusto kannattaa ostaa jalat maassa ja välttää kaikkia virityksiä. Variokaupan sotki vaatimus matalalattiaisuudesta.

Lue lisää

Mutta Helsinki ei niitä maksanut. Ne on nyt vuokralla ja korjaukset kustantaa sakemanni.

Kokemusta: kirjoitti:

Raskas kalusto syö pahasti katuja. Kestävä bussikaista maksaa saman kuin raiteet ja vie enemmän tilaa. Hankintahinnaltaan bussit toki ovat halvempia, mutta elinkaariajattelun mukaan kalliimpia kuin raitiovaunut.

Raitiovaunusta tulee kallis vain, jos juostaan uusimman ja hienoimman perässä. Helsingin Variokauppa on hyvä esimerkki tästä. Kalusto kannattaa ostaa jalat maassa ja välttää kaikkia virityksiä. Variokaupan sotki vaatimus matalalattiaisuudesta.

Lue lisää

Vastasin vastasin äsken väärään kannanottoon.

6+10 kirjoitti:

Mutta Helsinki ei niitä maksanut. Ne on nyt vuokralla ja korjaukset kustantaa sakemanni.

Mannet jouduttiin ostamaan, koska Varioita ei saatu liikenteeseen suunnitelman mukaan. Itse en ymmärrä, miksi koko vaunun pitäisi olla matalalattiainen? Esteettömyyshömppä on mennyt liiallisuuksiin.

Nyt Mannet olisivat myynnissä. Perusvarmaa kalaustoa, jolla on kymmeniä vuosia käyttöikää jäljellä. Siis jos ei juosta uusimman kaluston perässä.

MInä laittaisin pika pikaa Turussa kiskot satamasta keskustaan. Ostaisin Mannet pois halvalla (siis vain, jos Helsinki myy ne halvalla). Sillä saisi mietintä aikaa, mitä tehdään seuraavaksi ja tietotaito kaupungissa lisääntyisi.

PS 7B on harvoin Manne, mutta minusta tuo oli ihan toimiva, kun siihen joskus eksyin

pikaraitiotie pian kirjoitti:

Pariisia... mutta siellä useita kertoja käyneenä ja kiertäneenä , en todallakaan tajua, mitä puhut. Siellä on sellaisia alueita kuten Tukholmassa, joissa on tuhottu vanhoja rakennuksia ja rakennettu moterneja kerrostaloja.


Tiivis kaupunki edellyttäisi nimenomaan peltilehtimien poistamista kaupungista. Vanha autoton kaupunki on ja oli paljon tiiviimpi kuin 8-kerroksinen kerrostaloalue peltilehmineen. Henkilöautojen vähentämisessä olennaista on hyvä joukkoliikenne, siis myös pikaraitiotie. Sen lisäksi hyvät pyörätiet ja pyöräilyyn eli liikuntaan kannustaminen mm. työsuhdepolkupyörin ja työpaikoille sosiaalitilat kaikille, että voi vaikka käydä suihkussa ja vaihtaa vaatteet työpäivän aluksi ja lopuksi.

Henkilöautojen määrää kaupunkialueella voidaan vähentää mm. siten , että siitä parkkipaikasta joko kotona tai työpaikan tai kaupungin kadulla/parkkipaikalla tulee maksaa käypä hinta. Asuntojen hinnoissa tulee jatkossa erottaa autopaikkojen hinta erikseen. Tietullit käyttöön myös. Uusien kerrostalojen rakentamisessa autopaikat tulee laittaa pohjakerrokseen ja jokainen maksaa siitä erikseen. Katupaikoitusta vähennetään pyöräteiden rakentamisella ajoradoille. Esimerkiksi Kööpenhaminassa kaupunkilaiset liikkuvat todella paljon pyörillä tai joukkoliikenteellä (bussit lähijunat), omia autoja ei monilla edes ole. Ja kaupunki on tiivis ja viihtyisä.

Sen sijaan että tuhottaisiin esim. 1950-luvun tai vanhempia alueita, voitaisiin ryhtyä poistamaan peltilehmiä. Vanhemmat talot on paljon paremmin rakennettu, meluneritys ei ole ehkä parasta, mutta se autoliikenteen vähentäminen on poliittisesti monin tavoin tärkeä tavoite.

Lähiöistä en sano mitään, niissä kyllä löytyisi räjäytettävää: Suikkila, Varissuo, Lauste, UIttamo...


Vaikka olisi ollut pula-aika, niin nykyisin vasta paskaa rakennetaankin voiton kiilto silmissä. Uuden asunnot homehtuvat ja listat roikkuvat. Sokkelit ovat minimaalisia, märkää vuorivillaa seinään ja ulkonäkö on ihan hirveä. Nykyisin rakennettavat talot eivät kestä edes sataa vuotta toisin kuin esimerkiksi minun asumani talo. Vain grynderien ja betoniarkkitehtien unelma on kaupungin uusintaminen joka viideskymmenes vuosi...

Lue lisää

Tuossa kirjoituksessa on paljon asiaa, toki joitakin epätäsmällisyyksiä.

Tiivis kaupunki tosin ei vaadi henkilöautojen poistamista, vaan hyvin suunniteltua paikoitusta. Helsinki esimerkiksi tyri täydellisesti Ruoholahden. Se idiootti, joka suunnitteli Ruoholahden liikenteen, sai kaiketi siitä jonlaisen palkinnonkin!!! Nyt autot ovat kaduilla ihmisten tiellä. :( Kundi on täydellinen ääliö.

Tietulleilla estetään lähinnä lähiöiden köyhien ajelu kaupungilla maksavien asiakkeiden tiellä. Tämä on tietysti kannatettavaa. Sen takia uskonkin, että Helsinkiin tulevat tietullit. Espoolaiset tarvitsevat tilaa, joten itä-helsinkiläisiä ei tarvita keskustassa. Tukholmassa tämä on asiantuntijoiden mukaan toiminut loistavasti. Ei paljon enää ajella Rinkebystä häiritsemään malmien elämää. ;)

Suomessa käytiin kolme kovaa sotaa viime vuosisadan alkupuolella. Joten rakennuskantaa voi arvioida aika helposti valmistumisvuoden perusteella. Parasta suomalaista rakennustuotantoa koskaan, ovat kesällä 1938 valmistuneet talot. Siihen laatuun ei ole koskaan pystytty palaamaan. Maailmansotien aikana tai lähellä valmistuneet ovat usein hyvin heikkolaatuisia, eikä niitä kannata säilyttää. Toki on poikkeuksia.

Lähiöt ovat oma ongelmansa. Niiden purkaminen on aika pian edessä. Itse en uskaltaisi pistää rahojani sellaiseen.

tuossa! kirjoitti:

Tuossa kirjoituksessa on paljon asiaa, toki joitakin epätäsmällisyyksiä.

Tiivis kaupunki tosin ei vaadi henkilöautojen poistamista, vaan hyvin suunniteltua paikoitusta. Helsinki esimerkiksi tyri täydellisesti Ruoholahden. Se idiootti, joka suunnitteli Ruoholahden liikenteen, sai kaiketi siitä jonlaisen palkinnonkin!!! Nyt autot ovat kaduilla ihmisten tiellä. :( Kundi on täydellinen ääliö.

Tietulleilla estetään lähinnä lähiöiden köyhien ajelu kaupungilla maksavien asiakkeiden tiellä. Tämä on tietysti kannatettavaa. Sen takia uskonkin, että Helsinkiin tulevat tietullit. Espoolaiset tarvitsevat tilaa, joten itä-helsinkiläisiä ei tarvita keskustassa. Tukholmassa tämä on asiantuntijoiden mukaan toiminut loistavasti. Ei paljon enää ajella Rinkebystä häiritsemään malmien elämää. ;)

Suomessa käytiin kolme kovaa sotaa viime vuosisadan alkupuolella. Joten rakennuskantaa voi arvioida aika helposti valmistumisvuoden perusteella. Parasta suomalaista rakennustuotantoa koskaan, ovat kesällä 1938 valmistuneet talot. Siihen laatuun ei ole koskaan pystytty palaamaan. Maailmansotien aikana tai lähellä valmistuneet ovat usein hyvin heikkolaatuisia, eikä niitä kannata säilyttää. Toki on poikkeuksia.

Lähiöt ovat oma ongelmansa. Niiden purkaminen on aika pian edessä. Itse en uskaltaisi pistää rahojani sellaiseen.

Lue lisää

Ruoholahteen menee Metro ja raitiovaunu 8. "Joitain" bussilinjojakin kulkee. Tallinnnan lautat lähellä. Asukkaat lienevät tyytyväisiä yhteyksiinsä. Ehkä jossain Turussa on paremmin asiat.

Vanakonn kirjoitti:

Ruoholahteen menee Metro ja raitiovaunu 8. "Joitain" bussilinjojakin kulkee. Tallinnnan lautat lähellä. Asukkaat lienevät tyytyväisiä yhteyksiinsä. Ehkä jossain Turussa on paremmin asiat.

Lue lisää

Oletko liikkunut Ruoholahdessa? Alueen suunnitellut pölvästi luuli julkisen liikenteen vähentävän autoja. Mitä vielä, nyt autot makaavat kaduilla ihmisten tiellä, kun omistajat ovat keskustassa spåralla. Sillä liikennesuunnittelujalla ei hissi noussut ihan ylös asti.

Seiska bee kirjoitti:

Mannet jouduttiin ostamaan, koska Varioita ei saatu liikenteeseen suunnitelman mukaan. Itse en ymmärrä, miksi koko vaunun pitäisi olla matalalattiainen? Esteettömyyshömppä on mennyt liiallisuuksiin.

Nyt Mannet olisivat myynnissä. Perusvarmaa kalaustoa, jolla on kymmeniä vuosia käyttöikää jäljellä. Siis jos ei juosta uusimman kaluston perässä.

MInä laittaisin pika pikaa Turussa kiskot satamasta keskustaan. Ostaisin Mannet pois halvalla (siis vain, jos Helsinki myy ne halvalla). Sillä saisi mietintä aikaa, mitä tehdään seuraavaksi ja tietotaito kaupungissa lisääntyisi.

PS 7B on harvoin Manne, mutta minusta tuo oli ihan toimiva, kun siihen joskus eksyin

Lue lisää

Jossain jutussa rautiovaunun käyttöiäksi mainittiin 25 vuotta ja bussin 20 vuotta, että ei se ero kovin suurelta kuullosta.

"MInä laittaisin pika pikaa Turussa kiskot satamasta keskustaan. Ostaisin Mannet pois halvalla "

Siitä vaan, kukaan ei estä sinua, kunhan toimit omilla rahoillasi etkö hömpöttele verovaroja.

Tehokkuus ennenmuuta kirjoitti:

Minkä vuoksi henkilöautoja tulisi vähentää? Se on joka tapauksessa pääliikennemuoto nyt ja tulevaisuudessa. ;) Suomalaisten kaupunkien yhdyskuntarakenne vain on sellainen.

Julkista liikennettä tarvitaan kuitenkin täydentämään henkilöautoliikennettä. Se on toteutettava tehokkaasti ja edullisesti. Raideliikenne on silloin järkevin valinta, edellyttäen riittävän asukastiheyden. Turku ja Tampere saadaan pienellä lisärakentamisella raitiovaunulle sopiviksi. Pidemmällä aikavälillä siten voidaan säästää rahaa.

Lue lisää

"Minkä vuoksi henkilöautoja tulisi vähentää? Se on joka tapauksessa pääliikennemuoto nyt ja tulevaisuudessa. ;) Suomalaisten kaupunkien yhdyskuntarakenne vain on sellainen."


Puhut itsesi pussiin. Miksi henkilöauto olisi pääliikennemuoto? Siis oma auto kaupunkialueella? Sehän on poliittinen kysymys. Ja yhdyskuntarakennettahan tässä ollaan muutamassa ja joukkoliikennettä kehittämässä, esimerkkejä etsitty mm. Tanskasta.
Minulla ei ole autoa, eikä edes ajokorttia. Pärjään hyvin kävellen, bussilla, taksilla, pyörällä, junalla ja lentokoneella, joka paikkaan olen päässyt. Maalle mennään joskus kimppakyydillä.


Haitat tiedetään:
1. melu, on myös terveysriski
2. liikenneonnettomuudet (henkilöauto on moottoripyörän kanssa turvattomin/henkilö-km) mm. tätini jäi Turun torinkulmalla auton alle.
3. ilmansaasteet, on myös terveysriski varsinkin pienhiukkaset
4. kaupunkitilan vieminen ihmisiltä, tämä kostautuu tehottomana ja epäviihtyisänä kaupunkina

Omat henkilöautot sopivat maaseudulle ja silloin kun kaupungista lähdetään maalle. Miksi joukkoliikenne kaupungissa olisi vain"täydentävä" liikennemuoto, kun sen pitäisi olla ykkösliikkumismuoto tiiviissä kaupungissa kestävän kehityksen vuoksi.

Käypäs katsomassa Turun kaupungin kerrostalojen pihoja ja katualueita ja laskemassa paljonko autot vievät tilaa. Ja koska niihin parkkiruutuihin pitää myös ajaa ja paikoittaa, niin kukin auto vie 20-30 m2 kaupunkitilaa/per parkkialue. Ja jos niitä parkkialueita pitää olla 2-3 paikassa: työpaikka, koti ja kauppa-alue, niin laskepas siitä, paljonko autoilija vie tilaa kaupungista ja yleensä ilmaiseksi, vaikka kyseessä on kallis kaupunkitontti.

Aloitetaan nyt siitä, että jatkossa uusien kerrostalojen hinnoissa erotetaan ne pohjakerrokseen laitettujen paikoitustilojen todellinen hinta asuntojen hinnoista ja jokainen maksaa sitten siitä peltilehmän kodista oikean hinnan, jos sellaisen haluaa. Ja katupaikoitus pitää saada kuriin.

Pikaraitiotien lisäksi pitäisi kehittää erilaisia taksi ja taksibussi, kimppakyyti, työmatkaliike autonvuokraussysteemejä, jolloin kaikkien ei tarvitse pitää sitä autoa pihalla, vaan vuokrata/maksaa tilapäisestä käytöstä kohtuullinen hinta. Suurin osa kaupunkialueen ajoista on alle puoli kilometriä, mikä kuvastaa autoilijoiden logiikkaa.

osta vaan kirjoitti:

Jossain jutussa rautiovaunun käyttöiäksi mainittiin 25 vuotta ja bussin 20 vuotta, että ei se ero kovin suurelta kuullosta.

"MInä laittaisin pika pikaa Turussa kiskot satamasta keskustaan. Ostaisin Mannet pois halvalla "

Siitä vaan, kukaan ei estä sinua, kunhan toimit omilla rahoillasi etkö hömpöttele verovaroja.

Lue lisää

"...Jossain jutussa rautiovaunun käyttöiäksi mainittiin 25 vuotta ja bussin 20 vuotta..."

Tuo ei pidä paikkansa. Maailmalla ajetaan yleisesti 50-luvun kalustolla ja Helsingissä pääkalusto on 70-luvulta. Tosin osalle Valmeteista on Helsingissä tehty yksi iso MLU (mid life upgrade), jossa ne muutettiin esteettömiksi.

Linja-autojen osalta taas laskelmassa tulee eritellä alusta ja kori. Alusta kestää pari, kolme koria. Tuo mainittu 20 vuotta ollee keskimääräinen alustan ikä?

Vanakonn kirjoitti:

Ruoholahteen menee Metro ja raitiovaunu 8. "Joitain" bussilinjojakin kulkee. Tallinnnan lautat lähellä. Asukkaat lienevät tyytyväisiä yhteyksiinsä. Ehkä jossain Turussa on paremmin asiat.

Lue lisää

Julkinen liikenne toiminee, kun alueelle tulee nyt rakenteilla oleva raitiotielinja. Tämän jälkeen metroasemasta tulee tavallaan tarpeeton, se toki palvelee itä-helsinkiläisten työmatkaliikennettä.

Rakenteilla on myös kevyenliikenteen alikulku, joka prameudessaan voitta kaikki muut näkemäni. Varmasti myös hinnassaan. :( Lähes samaan hintaan olisi saanut toimivan eritasoristeyksen, joka olisi palvellut myös Tallinnan rekkarallia.

Entinen turkulainen kirjoitti:

Kaupunki elää. Kaupungin suhteen tehdään hyviä ja huonoja päätöksiä, sekä välillä joku ulkopuolinen hoitaa asian raudalla. Kannattaa muistaa, että kyllä venäläisillä oli koko 40-luvun alun hyvä tarkoitus auttaa turkulaisia kaupunkisuunnittelijaa. Onneksi kaupungin ilmatorjunta haittasi yritystä oleellisesti. Tosin ei Turkukaan selvinnyt vauriotta.

Lue lisää

Turun satama oli elintärkeä Suomelle ja ilmatorjunta esti ryssän yritykset tuhota kaupunki. Onneksi niin. Linna oli ehkä pahin kulttuurihistoriallinen menetys.

Turku on ihan perseestä. Ei minkäänlaista kykyä hoitaa yhteisiä asioita. Verratkaa vaikka Tampereeseen, joka on saanut lobattua rahat kehätiehen! Jos kylällä olisi jonkinlainen kyläpäällikkö, niin ei tuo spåra-projekti niin vaikea olisi.

Heh heh kirjoitti:

Turku on ihan perseestä. Ei minkäänlaista kykyä hoitaa yhteisiä asioita. Verratkaa vaikka Tampereeseen, joka on saanut lobattua rahat kehätiehen! Jos kylällä olisi jonkinlainen kyläpäällikkö, niin ei tuo spåra-projekti niin vaikea olisi.

Lue lisää

Olet oikeassa ei kykyjä eikä haluja hoitaa yhteisiä turkulaisten asioita. Päättäjillä, niin poliittisilla kuin virkamiehilläkin, on oma etu ensisijainen asia. Hyvä veli/sisar -järjestelmä voi erinomaisesti Turku-Åbossa.

hoitaa asioita kirjoitti:

Olet oikeassa ei kykyjä eikä haluja hoitaa yhteisiä turkulaisten asioita. Päättäjillä, niin poliittisilla kuin virkamiehilläkin, on oma etu ensisijainen asia. Hyvä veli/sisar -järjestelmä voi erinomaisesti Turku-Åbossa.

Lue lisää

Silloin, kun Turussa toimi hyvä veli järjestelmä, luettiin tekemään päätöksiä ja toimeenpanemaan niitä. Tehtiin hyviä ja huonoja päätöksiä, mutta niitä sentään tehtiin.

Silloin kyettiin repimään toimiva raitiovaunujärjestelmä. Päätö tosin myöhemmin osoittautui huonoksi, mutta se kyettiin silloin tekemään ja toteuttamaan! Nyt kun pitää tehdä sama päätös kääntäen ei siihen kyetä!!! Kaipaan vanhaa kabinettipolitiikkaa.

Turussa on tietysti vaikea palauttaa enitisä ratikkalinjoja, koska 60-luvun paikallispoliitiikojen ja sorakuskien toimesta (lue Turun hyvä veli/sisko järjestelmä) revittiin nopeutetulla aikataululla, toisin kuin muualla kiskot peitetään asfaltilla mahdollista myöhempää käyttöä ajatellen.

klimsevski kirjoitti:

Turussa on tietysti vaikea palauttaa enitisä ratikkalinjoja, koska 60-luvun paikallispoliitiikojen ja sorakuskien toimesta (lue Turun hyvä veli/sisko järjestelmä) revittiin nopeutetulla aikataululla, toisin kuin muualla kiskot peitetään asfaltilla mahdollista myöhempää käyttöä ajatellen.

Lue lisää

Ei ne 50-luvun kiskot olisi enää nykyajan vaatimusten mukaan käytettävissä.

hohhoijakkaa kirjoitti:

Ei ne 50-luvun kiskot olisi enää nykyajan vaatimusten mukaan käytettävissä.

Tukholma itse asiassa aloitti vanhalla reitillä, kun raitiovaunuverkkoa alettiin rakentamaan uudestaan. Kaiketi he sitten ovat lapsellisia. ;) Vanha reitti oli helppo ja halpa ottaa käyttöön.

Jos Turussa nyt olisi esimerkiksi vanha ykkönen otettavissa käyttöön minimaalisin kustannuksin, voisi siihen ostaa saman tien Helsingin Mannet. Kukaan ei pelkäisi investointia.

Toisaalta vanhemmat turkulaiset tietävät, ettei vanha reitistö vastaa tämän päivän vaatimuksia. Turun kadut ovat kapeita, joten uusi raiteisto on vedettävä suoraan keskustan läpi, ilman muuta liikennettä haittaavia käännöksiä.

Entinen turkulainen kirjoitti:

Tukholma itse asiassa aloitti vanhalla reitillä, kun raitiovaunuverkkoa alettiin rakentamaan uudestaan. Kaiketi he sitten ovat lapsellisia. ;) Vanha reitti oli helppo ja halpa ottaa käyttöön.

Jos Turussa nyt olisi esimerkiksi vanha ykkönen otettavissa käyttöön minimaalisin kustannuksin, voisi siihen ostaa saman tien Helsingin Mannet. Kukaan ei pelkäisi investointia.

Toisaalta vanhemmat turkulaiset tietävät, ettei vanha reitistö vastaa tämän päivän vaatimuksia. Turun kadut ovat kapeita, joten uusi raiteisto on vedettävä suoraan keskustan läpi, ilman muuta liikennettä haittaavia käännöksiä.

Lue lisää

Oleellista on saada halpa ratkaisu. Ei maailman hienointa eikä siten kalleinta. Sellainen raideratkaisu, jolla päästään eteenpäin ja johon meillä on varaa! Pitkän päälle se on halvin!!!

Tarkka euro kirjoitti:

Oleellista on saada halpa ratkaisu. Ei maailman hienointa eikä siten kalleinta. Sellainen raideratkaisu, jolla päästään eteenpäin ja johon meillä on varaa! Pitkän päälle se on halvin!!!

Lue lisää

Helsingissäkin otetaan käyttöön sähköbussit. Kumipyörillä tulee vaan niin paljon halvemmaksi.

Turkussa on vaan liian vähän julkista liikkujaa kiskojen kannattavuuteen.

Sori vaan höppönät, realismia vähän mukaan.

takaisin kirjoitti:

Helsingissäkin otetaan käyttöön sähköbussit. Kumipyörillä tulee vaan niin paljon halvemmaksi.

Turkussa on vaan liian vähän julkista liikkujaa kiskojen kannattavuuteen.

Sori vaan höppönät, realismia vähän mukaan.

Lue lisää

Raitiovaunu on pitkän päälle halvin tapa toteuttaa joukkoliikenne ja Turun keskustan asukastiheys kyllä riittää. Haaste on typerien lähiöiden liittäminen järjestelmään. Osa voidaan liittää täydennysrakentamalla alueita, mutta osan voi jättää ulkopuolelle, koska ne kuitenkin puretaan pian.

Ääni oikealta kirjoitti:

Raitiovaunu on pitkän päälle halvin tapa toteuttaa joukkoliikenne ja Turun keskustan asukastiheys kyllä riittää. Haaste on typerien lähiöiden liittäminen järjestelmään. Osa voidaan liittää täydennysrakentamalla alueita, mutta osan voi jättää ulkopuolelle, koska ne kuitenkin puretaan pian.

Lue lisää

Paljonko Turun keskustassa on asukkaita? Paljonko Stadin ratikkalinjojen alueella on asukkaita?

trollikonn kirjoitti:

Paljonko Turun keskustassa on asukkaita? Paljonko Stadin ratikkalinjojen alueella on asukkaita?

Katso siitä selvityksen kartasta. Kyse on siitä, montako ihmistä on per neliökilometri alle 1,5 kilometrin päässä pysäkistä. Siitä tulee täällä esitetty vaatimus tiivistää kaupunkirakennetta paikoin. Selvityksessähän oli käytännössä jätetty tämä osuus tekemättä!

Selvityksessä kirjoitti:

Katso siitä selvityksen kartasta. Kyse on siitä, montako ihmistä on per neliökilometri alle 1,5 kilometrin päässä pysäkistä. Siitä tulee täällä esitetty vaatimus tiivistää kaupunkirakennetta paikoin. Selvityksessähän oli käytännössä jätetty tämä osuus tekemättä!

Lue lisää

Kannattaa muuten lukea Nizzan selvitystä rinnan Turun paperin kanssa. Se on paremmin tehty. Siitä mm. Pystyy helpommin hahmottamaan raitiotielinjan vaikutuksen bussiliikennetarpeeseen.

Sama mies kirjoitti:

Kannattaa muuten lukea Nizzan selvitystä rinnan Turun paperin kanssa. Se on paremmin tehty. Siitä mm. Pystyy helpommin hahmottamaan raitiotielinjan vaikutuksen bussiliikennetarpeeseen.

Lue lisää

Turun selvityksen selvästi heikoin lenkki oli vaikutus kaavoitukseen. Se oli tehty ajatuksella, ettei raitiovaunu vaikuttaisi maankäyttöön. Niinhän ei todellisuudessa ole.

Perusteet: kirjoitti:

Turun selvityksen selvästi heikoin lenkki oli vaikutus kaavoitukseen. Se oli tehty ajatuksella, ettei raitiovaunu vaikuttaisi maankäyttöön. Niinhän ei todellisuudessa ole.

Lue lisää

Kaikilla radoilla: rautatie, metro ja raitiovaunu vaikutusta kaavoitukseen. Haasteena on eräiden päättäjien ajatusmaailma, johon tämä ei mahdu. Samat henkilöt, jotka kannattavat raitiovaunuhanketta, eivät ymmärrä sen vaativan kaupukikuvan tiivistämistä.

Yhdyskuntasuunnittel kirjoitti:

Kaikilla radoilla: rautatie, metro ja raitiovaunu vaikutusta kaavoitukseen. Haasteena on eräiden päättäjien ajatusmaailma, johon tämä ei mahdu. Samat henkilöt, jotka kannattavat raitiovaunuhanketta, eivät ymmärrä sen vaativan kaupukikuvan tiivistämistä.

Lue lisää

"Samat henkilöt, jotka kannattavat raitiovaunuhanketta, eivät ymmärrä sen vaativan kaupukikuvan tiivistämistä. "

Tämä ei pidä paikkaansa.

Betonisuunnittelijat vaan eivät ymmärrä, että vanha autoton kaupunki oli paljon tiivimmin rakennettu, koska ei tarvittu tilaa peltilehtien säilömiseen eikä katuja oltu levennettu liikenteen (= henkilöautojen ) vuoksi.

Keskeistä on siis saada autot pois pihoilta ja kaduilta (paikotettuna), jotta kaupunkia voidaan tiivistää, jolloin tilaa jää joukkoliikenteelle ja kevyelle liikenteelle.

Jos kerrostalon tontista puolet jää autoplaaniksi, niin siinä on jo rakennustehokkuuden kaksinkertaistamisen mahdollisuus, mutta tíetty pihaa pitää jättää, joten ehkä 50-70%¤ tehokkuuden lisäys.

Jatkossa autot omaan koppiim ja autonomistajien omilla rahoilla. Uusiin rakennuksiin alakerros tms. varattava autoille ja jokainen ostaa tai vuokraa sen peltilehmän pilttuun käypään hintaan. Asunnon hinta sitten erikseen, ettei autottomien tarvitse maksaa peltilehmien säilömisestä.

Tiivis kaupunki ei ole henkilöautokaupunki, vaan joukkoliikenne ja kevyen liikenteen kaupunki. Siksi autoja ei tule houkutella varsinkaan keskustaan. Tietullit käyttöön.


Henkilöauto vie noin 20 -30 m2 kääntöalueineen parkkipaikalla tilaa, jos sitä tilaa vaaditaan kotipihalta, työpaikan lähellä ja kauppojen lähellä, niin paljonko tilaa henkilöautoilija kaupungista vie ja yleensä vielä ihan ilmaiseksi. Se on sosialismia jos mikä. Yhteisen, kalliin tonttimaan sosialisoiminen peltilehmäsankareille.

pikaraitiotie pian kirjoitti:

"Samat henkilöt, jotka kannattavat raitiovaunuhanketta, eivät ymmärrä sen vaativan kaupukikuvan tiivistämistä. "

Tämä ei pidä paikkaansa.

Betonisuunnittelijat vaan eivät ymmärrä, että vanha autoton kaupunki oli paljon tiivimmin rakennettu, koska ei tarvittu tilaa peltilehtien säilömiseen eikä katuja oltu levennettu liikenteen (= henkilöautojen ) vuoksi.

Keskeistä on siis saada autot pois pihoilta ja kaduilta (paikotettuna), jotta kaupunkia voidaan tiivistää, jolloin tilaa jää joukkoliikenteelle ja kevyelle liikenteelle.

Jos kerrostalon tontista puolet jää autoplaaniksi, niin siinä on jo rakennustehokkuuden kaksinkertaistamisen mahdollisuus, mutta tíetty pihaa pitää jättää, joten ehkä 50-70%¤ tehokkuuden lisäys.

Jatkossa autot omaan koppiim ja autonomistajien omilla rahoilla. Uusiin rakennuksiin alakerros tms. varattava autoille ja jokainen ostaa tai vuokraa sen peltilehmän pilttuun käypään hintaan. Asunnon hinta sitten erikseen, ettei autottomien tarvitse maksaa peltilehmien säilömisestä.

Tiivis kaupunki ei ole henkilöautokaupunki, vaan joukkoliikenne ja kevyen liikenteen kaupunki. Siksi autoja ei tule houkutella varsinkaan keskustaan. Tietullit käyttöön.


Henkilöauto vie noin 20 -30 m2 kääntöalueineen parkkipaikalla tilaa, jos sitä tilaa vaaditaan kotipihalta, työpaikan lähellä ja kauppojen lähellä, niin paljonko tilaa henkilöautoilija kaupungista vie ja yleensä vielä ihan ilmaiseksi. Se on sosialismia jos mikä. Yhteisen, kalliin tonttimaan sosialisoiminen peltilehmäsankareille.

Lue lisää

Henkilöauto on joka tapauksessa pääliikennemuoto nykyään. Nyt haetaan sitä tukevia ratkaisuja. Edullisin vaihtoehto on raitiovaunu, kun kustannukset lasketaan pitkällä aikavälillä. Eli se on halvinta veromaksajille.

Hyvin suunniteltu raideliikenne vähentää myös henkilöautoliikennettä, mikä on sivuseikka. Siihen tulee tietysti olla riittävästi paikoitustilaa, jotta auton voi jättää kotiin. Suurimman ympäristöhaitan aiheuttavaa bussiliikennettä raitiovaunu vähentää joka tapauksessa.

Ääni oikealta kirjoitti:

Henkilöauto on joka tapauksessa pääliikennemuoto nykyään. Nyt haetaan sitä tukevia ratkaisuja. Edullisin vaihtoehto on raitiovaunu, kun kustannukset lasketaan pitkällä aikavälillä. Eli se on halvinta veromaksajille.

Hyvin suunniteltu raideliikenne vähentää myös henkilöautoliikennettä, mikä on sivuseikka. Siihen tulee tietysti olla riittävästi paikoitustilaa, jotta auton voi jättää kotiin. Suurimman ympäristöhaitan aiheuttavaa bussiliikennettä raitiovaunu vähentää joka tapauksessa.

Lue lisää

.. että on oikein sosialisoitu kadut ja pihat peltilehmille ja yleensä ilmaiseksi?

Miksi henkilöautottomien pitää maksaa peltilehtimien viemä kallis tonttimaa asuntojen hinnoissa?


Henkilöautojen käyttäminen ei ole mikään luonnonlaki. Liikkumaan pääsee bussilla, taksilla, junalla, pyörällä ja kävellen. Voisit käydä tutustumassa myös Kööpenhaminassa tái Århusissa.

Juuri julkaistiin tutkimus jonka mukaan pienhiukkaset aiheuttavat runsaasti ennenaikaisia kuolemia ja sairautta. Melun tiedetään myös aiheuttavan, paitsi stressiä, niin sairastumista ja ennenaikaisia kuolemia. Henkilöauto on kaikista turvattomin moottoriliikennemuoto kaksipyöräisten jälkeen ja niiden autojen alle kävelijät ja pyöräilijät jäävät, kun liikennettä on paljon ja liikkeellä on kaikenkarvaisia kuskeja ammattikuskien sijaan.


Henkilöauto on maaseudun liikenneväline, ei tiiviin kaupungin. Kyse on liikennepolitiikasta eikä siitä, että miellytetään kaikkia, sosialisoidaaan kustannuksia ja haittoja muille.


Autoilijoiden "järkeä" kuvastaa hyvin se, että suurin osa kaupunkiajosta on alle puolen kilometrin matkoja. Ilmankos kansan kunto on heikkoa, kun ei jakseta nostaa penkkiä perseestä ja kävellä edes muutamaa korttelia...

Entinen turkulainen kirjoitti:

Tukholma itse asiassa aloitti vanhalla reitillä, kun raitiovaunuverkkoa alettiin rakentamaan uudestaan. Kaiketi he sitten ovat lapsellisia. ;) Vanha reitti oli helppo ja halpa ottaa käyttöön.

Jos Turussa nyt olisi esimerkiksi vanha ykkönen otettavissa käyttöön minimaalisin kustannuksin, voisi siihen ostaa saman tien Helsingin Mannet. Kukaan ei pelkäisi investointia.

Toisaalta vanhemmat turkulaiset tietävät, ettei vanha reitistö vastaa tämän päivän vaatimuksia. Turun kadut ovat kapeita, joten uusi raiteisto on vedettävä suoraan keskustan läpi, ilman muuta liikennettä haittaavia käännöksiä.

Lue lisää

Voihan ne Tukholman reitit olla vanhoja, mutta kiskot on takuulla rakennettu uusiksi, kuten on rakennettu Helsingissäkin ja niin ne olisi pitänyt rakentaa Turussakin. Jos Turussa otettaan ratikat käyttöön, niin voidaan ajatella että mitääne ei ole menetetty, on vain säästetty vuosien kunnossapitokulut.

Raideliikenteen tuskana on kalliit perustamiskulut ja jos reittiä pitää muuttaa, niin se sitten kans maksaa ja paljon.

Bussireitin voi pyöräyttää uuden asuinalueen kautta, eikä maksa juuri mitään.

Ääni oikealta kirjoitti:

Raitiovaunu on pitkän päälle halvin tapa toteuttaa joukkoliikenne ja Turun keskustan asukastiheys kyllä riittää. Haaste on typerien lähiöiden liittäminen järjestelmään. Osa voidaan liittää täydennysrakentamalla alueita, mutta osan voi jättää ulkopuolelle, koska ne kuitenkin puretaan pian.

Lue lisää

Huom. kun käytätte sanaa "joukkoliikenne" niin kai ymmärrätte että kyse on suurten massojen liikuttelusta? Turussa joukot ovat sen verran pieniä että liikkuu näppärimmin busseilla.

pikaraitiotie pian kirjoitti:

"Samat henkilöt, jotka kannattavat raitiovaunuhanketta, eivät ymmärrä sen vaativan kaupukikuvan tiivistämistä. "

Tämä ei pidä paikkaansa.

Betonisuunnittelijat vaan eivät ymmärrä, että vanha autoton kaupunki oli paljon tiivimmin rakennettu, koska ei tarvittu tilaa peltilehtien säilömiseen eikä katuja oltu levennettu liikenteen (= henkilöautojen ) vuoksi.

Keskeistä on siis saada autot pois pihoilta ja kaduilta (paikotettuna), jotta kaupunkia voidaan tiivistää, jolloin tilaa jää joukkoliikenteelle ja kevyelle liikenteelle.

Jos kerrostalon tontista puolet jää autoplaaniksi, niin siinä on jo rakennustehokkuuden kaksinkertaistamisen mahdollisuus, mutta tíetty pihaa pitää jättää, joten ehkä 50-70%¤ tehokkuuden lisäys.

Jatkossa autot omaan koppiim ja autonomistajien omilla rahoilla. Uusiin rakennuksiin alakerros tms. varattava autoille ja jokainen ostaa tai vuokraa sen peltilehmän pilttuun käypään hintaan. Asunnon hinta sitten erikseen, ettei autottomien tarvitse maksaa peltilehmien säilömisestä.

Tiivis kaupunki ei ole henkilöautokaupunki, vaan joukkoliikenne ja kevyen liikenteen kaupunki. Siksi autoja ei tule houkutella varsinkaan keskustaan. Tietullit käyttöön.


Henkilöauto vie noin 20 -30 m2 kääntöalueineen parkkipaikalla tilaa, jos sitä tilaa vaaditaan kotipihalta, työpaikan lähellä ja kauppojen lähellä, niin paljonko tilaa henkilöautoilija kaupungista vie ja yleensä vielä ihan ilmaiseksi. Se on sosialismia jos mikä. Yhteisen, kalliin tonttimaan sosialisoiminen peltilehmäsankareille.

Lue lisää

"paljonko tilaa henkilöautoilija kaupungista vie ja yleensä vielä ihan ilmaiseksi."

Olen vuosia taivastellut mm. kaupungin myymiä asukaspysäköintilupia. Muutamalla kympillä saa sosialisoida kaupunkilaisten yhteitä omaisuutta autonsa säilytykseen. Asukaspysäköintiluvan hinta pitää nostaa pariintuhanteen euroon, jolloin auton saa halvemmalla vaikka Louheen.

Asukaspysäköinti on saatava ensitilassa pois kaupungin kaduilta.

pikaraitiotie pian kirjoitti:

.. että on oikein sosialisoitu kadut ja pihat peltilehmille ja yleensä ilmaiseksi?

Miksi henkilöautottomien pitää maksaa peltilehtimien viemä kallis tonttimaa asuntojen hinnoissa?


Henkilöautojen käyttäminen ei ole mikään luonnonlaki. Liikkumaan pääsee bussilla, taksilla, junalla, pyörällä ja kävellen. Voisit käydä tutustumassa myös Kööpenhaminassa tái Århusissa.

Juuri julkaistiin tutkimus jonka mukaan pienhiukkaset aiheuttavat runsaasti ennenaikaisia kuolemia ja sairautta. Melun tiedetään myös aiheuttavan, paitsi stressiä, niin sairastumista ja ennenaikaisia kuolemia. Henkilöauto on kaikista turvattomin moottoriliikennemuoto kaksipyöräisten jälkeen ja niiden autojen alle kävelijät ja pyöräilijät jäävät, kun liikennettä on paljon ja liikkeellä on kaikenkarvaisia kuskeja ammattikuskien sijaan.


Henkilöauto on maaseudun liikenneväline, ei tiiviin kaupungin. Kyse on liikennepolitiikasta eikä siitä, että miellytetään kaikkia, sosialisoidaaan kustannuksia ja haittoja muille.


Autoilijoiden "järkeä" kuvastaa hyvin se, että suurin osa kaupunkiajosta on alle puolen kilometrin matkoja. Ilmankos kansan kunto on heikkoa, kun ei jakseta nostaa penkkiä perseestä ja kävellä edes muutamaa korttelia...

Lue lisää

Pitäähän omanauton käyttäjienkin osallistua julkisen liikenteen tukemiseen.

Tukholma on pikkasen isompi kaupunki mitä Turku. Täällä ei kuitenkaan saada mitään aikaseksi. Pirullinen riitely ja kähmintä kukoistaa. Niinpä ehdotan, että koko Aurajoen oikea ranta aina asemalle asti pyhitetään vain, ja ainoastaan jalankulkijoille. Autot pois, joka ikinen. Ne jotka ei jaloin pärjää, pysyköön kotonaan. Kaupat täytetään aamuyölla, jolloin ei liiku kuin satunnaiset lehdenjakajat ja silloin on tilaa jakeluautoille. Ei muille.

tasapuolisuutta. kirjoitti:

Pitäähän omanauton käyttäjienkin osallistua julkisen liikenteen tukemiseen.

"Pitäähän omanauton käyttäjienkin osallistua julkisen liikenteen tukemiseen"

Noinhan se toimii tällä hetkellä, eikä tilannetta voi pitää kestävänä. Miksi henkilöautoa käyttävän pitää osallistua joukkoliikenteen kustannuksiin? Kyllä joukkoliikenteen tulee toimia kustannusvastaavasti. Juuri tämän takia raideliikenteellä on tulevaisuutta.

oman paikan maksava kirjoitti:

"paljonko tilaa henkilöautoilija kaupungista vie ja yleensä vielä ihan ilmaiseksi."

Olen vuosia taivastellut mm. kaupungin myymiä asukaspysäköintilupia. Muutamalla kympillä saa sosialisoida kaupunkilaisten yhteitä omaisuutta autonsa säilytykseen. Asukaspysäköintiluvan hinta pitää nostaa pariintuhanteen euroon, jolloin auton saa halvemmalla vaikka Louheen.

Asukaspysäköinti on saatava ensitilassa pois kaupungin kaduilta.

Lue lisää

"Asukaspysäköinti on saatava ensitilassa pois kaupungin kaduilta."

Tuosta olen täysin samaa mieltä. Tämä toteutuu vain kaavoittamalla riittävästi autotalleja ja parkkihalleja. Grynderivetoisessa rakentamisessa paikoituspaikkoja ei synny muuten riittävästi. Jos grynderivetoisuudesta päästään markkinaehtoisuuteen, ei ongelmaa ole. Se vaatii kuitenkin huomattavaa säätelyn purkua.

tarkkuutta vähän kirjoitti:

Huom. kun käytätte sanaa "joukkoliikenne" niin kai ymmärrätte että kyse on suurten massojen liikuttelusta? Turussa joukot ovat sen verran pieniä että liikkuu näppärimmin busseilla.

Lue lisää

Näppärimmin turkulaiset liikkuvat henkilöautolla. ;) Se ei kuitenkaan voi olla ainoa vaihtoehto. Tehokkaimmin ja edullisimmin julkinen liikenne hoidetaan kiskoilla. Kannattava ratikka toki vaatii hiukan tiivistämistä maankäyttöön. Kiskoilla hoidettu julkinen liikenne haittaa vähiten henkilöautoja pl. aivan ydinkeskusta.

Ääni oikealta kirjoitti:

"Pitäähän omanauton käyttäjienkin osallistua julkisen liikenteen tukemiseen"

Noinhan se toimii tällä hetkellä, eikä tilannetta voi pitää kestävänä. Miksi henkilöautoa käyttävän pitää osallistua joukkoliikenteen kustannuksiin? Kyllä joukkoliikenteen tulee toimia kustannusvastaavasti. Juuri tämän takia raideliikenteellä on tulevaisuutta.

Lue lisää

.. turhien teiden, moottoriteiden, siltojen yms. rakentamiseen ja ylläpitämiseen. Eikös sitä uutta Hirvensalon siltaakin puuhata taas henkilöautoliikenteen vuoksi ja henkilöautoliikennettä varten se Myllysiltakin rakennetaan uusiksi.

Pienempi henkilöautoliikenne vaatii vähemmän infrakustannuksia.

Ja turha sanoa, että "kaikilla on oma auto", koska se ei pidä paikkaansa.

Joissakin perheissä on 1-3 autoa ja joissakin perheissä ei yhtään.

Valtiotalouden tarkastusvirasto on useaan otteeseen todennut, etteivät monet moottoritie- ja tiehankkeet ole edes liikenneministeriön omien kriteereiden mukaan olleet kansantaloudellisesti kannattavia hankkeita. Silti niitä on siltarumpu- yms. politiikalla rakennettu ympäri maata. Kaikkien verorahoilla, myös niiden jotka eivät omalla autollaan teitä tuki tai kuluta. Ja myös ylläpito maksaa.

Uusia ratoja ei ole rakennettu aikoihin. Kehärataa on pääkaupunkiseudulle tulossa kyllä.


Jos laskettaisiin se paljonko autoilijoiden todelliset kustannukset ovat: teiden ja katujen rakentaminen kunnossapito, siltojen rakentaminen, saasteet, melu, henkilöauto-onnettomuuksissa kuolleet, loukkaantuneet ja vammautuneet, kaupunkitilan vuokrat käypään hintaan (paikoitus kaduilla ja pihoilla) sekä asuntojen arvon lasku vilkasliikenteisten katujen ja teiden varsilla...

niin veikkaisin, että ei tule kustannukset katettua, ei lähellekään. Ja se suurin kustannus, jota ei kateta, on kaupunkitilan vuokra, koska sitä pidetään jotenkin ihan itsestään selvänä, että totta kai henkilöautot saavat tukkia kaikki kadut ja pihat.



Ei ne autotallit ja paikoitushallit synny pelkästään markkinavoimien avulla, kyllä siihen tarvitaan selkeä liikennepoliittinen näkemys ja lainsäädännönkin muutosta.

Ja taksi on keksitty ja voidaan kehittää erilaisia taksi/minibussipalveluja, jos haluttaisiin. Miksi jokaisella pitäisi olla se peltilehti pihalla tai kaupungin kadulla?

Jos autoilijat oikeasti laskisivat mitä se auton hankkiminen ja ylläpito maksaa (hinta, lainakulut ja korot, vakuutukset, korjaukset, käyttömaksut, bensat, verot jne., niin jo nyt tulee oikeasti halvemmaksi liikkua julkisella kulkuneuvolla ja ajaa vaikka joka toinen päivä taksilla töihin (tai sadepäivinä) ja takaisin.. ja aurinkoisina päivinä kävellä tai pyöräillä töihin.

Ennen oli myös työmatkakuljetuksia. Niitäkin voitaisiin kehittää.

Mutta koska auto on minän jatketta, niin siinä ei järki paljon paina. Senhän näkee siitä, miten sitä autoa kaupungissa käytetään. Ajetaan alle puolen kilometrin matkoja ja paikoitetaan joka paikkaan, vaikka ei olisi laillista, ajetaan myös joka paikkaan pyöräteille, pihoihin yms. jonne ei ole ajo-oikeutta.- Ja auta armias, jos huomauttaa että on hieman autokouluopit ruostuneet, niin melkein turpaan tulee. Auto kun on niin pyhä, että siltä ei saa mitään kieltää.

Joukkoliikenteen tukeminen on osa kunnan palvelurakennetta, varsinkin tilanteessa, jossa palvelu keskitetään yhteen pisteeseen ja lähiöistä lopetetaan kaikki palvelut. Jos peruspalvelut (koulu, terveyskeskus, kauppa, apteekki, päiväkoti, sosiaalitoimi, kirjasto) olisivat jokaisella kävelymatkan päässä (noin 1-3 km ), niin sitten voidaan lopettaa joukkoliikenteen tukeminen.

Yhdyskuntarakenteen hajoaminen tulee kaikin tavoin kalliiksi.

Mutta totta kai joukkoliikennekin voi olla kannattavaa, niin kuin on pääkaupunkiseudun raideliikenne esimerkiksi. Ja pikaraitiotiellä on kaikki mahdollisuudet olla myös liiketaloudellisesti kannattava., Kansantaloudellisesti se on sitä ehdottomasti.

plots ja aamen kirjoitti:

Tukholma on pikkasen isompi kaupunki mitä Turku. Täällä ei kuitenkaan saada mitään aikaseksi. Pirullinen riitely ja kähmintä kukoistaa. Niinpä ehdotan, että koko Aurajoen oikea ranta aina asemalle asti pyhitetään vain, ja ainoastaan jalankulkijoille. Autot pois, joka ikinen. Ne jotka ei jaloin pärjää, pysyköön kotonaan. Kaupat täytetään aamuyölla, jolloin ei liiku kuin satunnaiset lehdenjakajat ja silloin on tilaa jakeluautoille. Ei muille.

Lue lisää

.. esimerkki Turun kokoisesta kaupungista, jossa on laaja autoton keskusta ja 6 pikaraitiotielinjaa ja busseja sekä parkkitaloja autottomat keskusta ulkopuolella. Ja homma toimii.



Tram at Jakominiplatz

An extensive public transportation network makes Graz an easy city to navigate without a car. The city has a comprehensive bus network, complementing a tram network consisting of six lines, two of which run from the main train station (Hauptbahnhof) to the old town before branching out. Furthermore, there are seven night-time bus routes, although these operate only at weekends and on evenings preceding public holidays. The tram is also called "Bim".


Tampereen kaupungin raideraportista:

"Useissa eurooppalaisissa kaupungeissa (mm.
Göteborg, Norrköping, Karlsruhe, Saarbrücken,
Grenoble, Nantes, Strasbourg, Lyon, Montpel-
lier, Orleans, Graz, Geneve) on viime vuosina
panostettu voimakkaasti raideliikenteeseen
kaupunkiliikennemuotona. Hyvän kaupungin
tunnusmerkkejä on, että keskustassa on miel-
lyttävää asioida kävellen ja että keskustaan on
nopea ja vaivaton pääsy. Eurooppalaisissa kau-
pungeissa on yhä useammin päädytty siihen, että
nimenomaan raideliikenne täyttää nämä toiveet
parhaalla tavalla."



"Tamperetta hieman suurempi Graz Itävallassa
on esimerkki kaupungista, jossa vallitsee kulku-
muotojen harmonia. Ostosmatkoja tehdään mo-
nissa Euroopan kaupungeissa enemmän joukko-
liikenteellä kuin Suomessa.


Raitiotie on pääsääntöisesti nostanut joukko-
liikenteen kulkutapaosuutta reitillä, jolle se on
lanseerattu. Parhaimpia tuloksia on saavuttanut
Bielefeld, jossa uusi raitiotielinja houkutteli
neljä vuotta käyttöönottonsa jälkeen 85% enem-
män matkustajia kuin aikaisempi bussilinja sekä
Saarbrücken, jossa henkilöautoilun osuus on
laskenut kolmessa vuodessa pikaraitiotien käyt-
töönoton jälkeen 3-4 prosenttiyksikköä.

Joukkoliikenteen kannalta on tärkeää, että vaih-
toyhteydet ovat sujuvia ja matka-ajat lyhyitä
sekä koko järjestelmä tasapuolisesti toimiva.

Tukholmassa Tvärbanan-pikaraitiotien käyttöön-
oton jälkeen hanketta vastusti enää 4 prosenttia
väestöstä, kun ennen käyttöönottoa vastustajia
oli noin kolmannes väestöstä. Lisäksi kaikki
raitiotien käyttäjät ilmoittivat olevansa sen toi-
mintaan tyytyväisiä. Ranskan Montpellierissä 86
% asukkaista suhtautui positiivisesti raitiotiehen
sen käyttöönoton jälkeen, vaikka sen alta oli jou-
duttu poistamaan 700 pysäköintipaikkaa






www.tampere.fi/tiedostot/4YiZ7X2Uh/loppuraportti.pdf

Tampereen kaupungin selvitys on paljon parempi kuin Turun, joten siihen kannattaa tutustua.

Ääni oikealta kirjoitti:

"Pitäähän omanauton käyttäjienkin osallistua julkisen liikenteen tukemiseen"

Noinhan se toimii tällä hetkellä, eikä tilannetta voi pitää kestävänä. Miksi henkilöautoa käyttävän pitää osallistua joukkoliikenteen kustannuksiin? Kyllä joukkoliikenteen tulee toimia kustannusvastaavasti. Juuri tämän takia raideliikenteellä on tulevaisuutta.

Lue lisää

Kyllähän henkilöautoa käyttävän tulee osallistua joukkoliikenten kehittämiseen. Ajattele, kun saadaan jäykät ja massiiviset bussit pois keskikaupungilta, niin miten helppoa on sinunkin autoilla autoinesi avarilla kaduilla ja lähetellä lentosuukkoja tyytyväisille kanssamatkustajille ratikoissa. Kaduille mahtuu niin sinä kuin raitiovaunukin. Loppuu diesilin käry ja ehkä sinäkin olet vaihtanut hybridi kulkijaan.

pikaraitiotie pian kirjoitti:

.. esimerkki Turun kokoisesta kaupungista, jossa on laaja autoton keskusta ja 6 pikaraitiotielinjaa ja busseja sekä parkkitaloja autottomat keskusta ulkopuolella. Ja homma toimii.



Tram at Jakominiplatz

An extensive public transportation network makes Graz an easy city to navigate without a car. The city has a comprehensive bus network, complementing a tram network consisting of six lines, two of which run from the main train station (Hauptbahnhof) to the old town before branching out. Furthermore, there are seven night-time bus routes, although these operate only at weekends and on evenings preceding public holidays. The tram is also called "Bim".


Tampereen kaupungin raideraportista:

"Useissa eurooppalaisissa kaupungeissa (mm.
Göteborg, Norrköping, Karlsruhe, Saarbrücken,
Grenoble, Nantes, Strasbourg, Lyon, Montpel-
lier, Orleans, Graz, Geneve) on viime vuosina
panostettu voimakkaasti raideliikenteeseen
kaupunkiliikennemuotona. Hyvän kaupungin
tunnusmerkkejä on, että keskustassa on miel-
lyttävää asioida kävellen ja että keskustaan on
nopea ja vaivaton pääsy. Eurooppalaisissa kau-
pungeissa on yhä useammin päädytty siihen, että
nimenomaan raideliikenne täyttää nämä toiveet
parhaalla tavalla."



"Tamperetta hieman suurempi Graz Itävallassa
on esimerkki kaupungista, jossa vallitsee kulku-
muotojen harmonia. Ostosmatkoja tehdään mo-
nissa Euroopan kaupungeissa enemmän joukko-
liikenteellä kuin Suomessa.


Raitiotie on pääsääntöisesti nostanut joukko-
liikenteen kulkutapaosuutta reitillä, jolle se on
lanseerattu. Parhaimpia tuloksia on saavuttanut
Bielefeld, jossa uusi raitiotielinja houkutteli
neljä vuotta käyttöönottonsa jälkeen 85% enem-
män matkustajia kuin aikaisempi bussilinja sekä
Saarbrücken, jossa henkilöautoilun osuus on
laskenut kolmessa vuodessa pikaraitiotien käyt-
töönoton jälkeen 3-4 prosenttiyksikköä.

Joukkoliikenteen kannalta on tärkeää, että vaih-
toyhteydet ovat sujuvia ja matka-ajat lyhyitä
sekä koko järjestelmä tasapuolisesti toimiva.

Tukholmassa Tvärbanan-pikaraitiotien käyttöön-
oton jälkeen hanketta vastusti enää 4 prosenttia
väestöstä, kun ennen käyttöönottoa vastustajia
oli noin kolmannes väestöstä. Lisäksi kaikki
raitiotien käyttäjät ilmoittivat olevansa sen toi-
mintaan tyytyväisiä. Ranskan Montpellierissä 86
% asukkaista suhtautui positiivisesti raitiotiehen
sen käyttöönoton jälkeen, vaikka sen alta oli jou-
duttu poistamaan 700 pysäköintipaikkaa






www.tampere.fi/tiedostot/4YiZ7X2Uh/loppuraportti.pdf

Tampereen kaupungin selvitys on paljon parempi kuin Turun, joten siihen kannattaa tutustua.

Lue lisää

Kyllä, mutta paras täällä viitatuista on kuitenkin Nizzan selvitys. Siitä saa selvimmän kuvan, mitä tulee kaavoittaa ja miten Turussakin.

VR:n selvitys Uudenkaupunginradasta tulee myös avata. Siinäkin lähtökohta oli väärä, koska ei esitetty kaavoituksen tiivistämistä suunniteltujen asemien ympäristössä.

Jotenkin jäi maku, että VR:n selvityksessä lähdettiin tuetusta liikenteestä? Sen sijaan, että olisi kerrottu kuinka paljon lisää tarvitaan asukkaita, jotta liikenne kannattaa ilman tukia.

Vain toiminnaltaan kannattavaa liikennettä tulee rakentaa. Tuetulla liikenteellä ei ole tulevaisuutta. Investointituet alkuvaiheessa voivat tulla kyseeseen. Onko selvitetty, kuinka suuri osa raitoitien, pikaraitiotien tai taajamajunien tarvitsemista investoinneista voidaan saada EU:lta?

Kannattava liikenne kirjoitti:

Kyllä, mutta paras täällä viitatuista on kuitenkin Nizzan selvitys. Siitä saa selvimmän kuvan, mitä tulee kaavoittaa ja miten Turussakin.

VR:n selvitys Uudenkaupunginradasta tulee myös avata. Siinäkin lähtökohta oli väärä, koska ei esitetty kaavoituksen tiivistämistä suunniteltujen asemien ympäristössä.

Jotenkin jäi maku, että VR:n selvityksessä lähdettiin tuetusta liikenteestä? Sen sijaan, että olisi kerrottu kuinka paljon lisää tarvitaan asukkaita, jotta liikenne kannattaa ilman tukia.

Vain toiminnaltaan kannattavaa liikennettä tulee rakentaa. Tuetulla liikenteellä ei ole tulevaisuutta. Investointituet alkuvaiheessa voivat tulla kyseeseen. Onko selvitetty, kuinka suuri osa raitoitien, pikaraitiotien tai taajamajunien tarvitsemista investoinneista voidaan saada EU:lta?

Lue lisää

Teitä ja katuja pitkin kulkevilta busseilta, rekoilta eikä henkilöautoilta veloiteta mitään tiemaksuja. Autoinfra rakennetaan ja ylläpidetään täysin verovaroin. Tieliikenne on Suomessa siis 100% kannattamatonta. Rautateitä käyttäviltä liikennöitsijöiltä (VR) sentään veloitetaan ratamaksu, ja liikennöitsijä tietenkin siirtää maksun lipun hintaan.

Kommarit ketoon kirjoitti:

Teitä ja katuja pitkin kulkevilta busseilta, rekoilta eikä henkilöautoilta veloiteta mitään tiemaksuja. Autoinfra rakennetaan ja ylläpidetään täysin verovaroin. Tieliikenne on Suomessa siis 100% kannattamatonta. Rautateitä käyttäviltä liikennöitsijöiltä (VR) sentään veloitetaan ratamaksu, ja liikennöitsijä tietenkin siirtää maksun lipun hintaan.

Lue lisää

Selvääkin selvempi provo ja vielä todella huono sellainen.

Ajoneuvojen ja polttoaineiden veroja kerätään paljon enemmän mitä tiestön ylläpitoon ja rakentamiseen käytetään rahaa. Autoilija on raskaasti nettomaksajana tässä pelissä.

huono provo kirjoitti:

Selvääkin selvempi provo ja vielä todella huono sellainen.

Ajoneuvojen ja polttoaineiden veroja kerätään paljon enemmän mitä tiestön ylläpitoon ja rakentamiseen käytetään rahaa. Autoilija on raskaasti nettomaksajana tässä pelissä.

Lue lisää

Siirry julkisiin.

ludigalaban kirjoitti:

Siirry julkisiin.

Julkinen liikenne vaatii toimiakseen kaupunkimaisen ympäristön. Eli Turkua on tiivistettävä, jotta raitiovaunu kannattaa. Joka tapauksessa julkinen liikenne on vain keskustassa asuvien liikennemuoto.

Heidän lisäkseen siitä hyötyvät tulevaisuudessa pendlaajat, jos lähijunat saadaan toimimaan. Siinäkin tarvitaan tiivistämistä!

huono provo kirjoitti:

Selvääkin selvempi provo ja vielä todella huono sellainen.

Ajoneuvojen ja polttoaineiden veroja kerätään paljon enemmän mitä tiestön ylläpitoon ja rakentamiseen käytetään rahaa. Autoilija on raskaasti nettomaksajana tässä pelissä.

Lue lisää

... mutta autoilun kustannuksiin ei ole laskettu onnettomuuksia (henkilöauto on turvattomin liikennevälinen moottoripyörän ja mopon lisäksi /henkilökilometri) saasteet ja melu, jotka aiheuttavat terveyshaittoja ja ennenaikaisia kuolemia.

Autoliitto on tehokkaasti onnistunut propagoimaan, että autoilijoita kauheasti nyhdettäisiin. Haittaveroahan on myös hiilellä, sähköllä jne. miksi ei sitten bensalla ja autoilla? Jos aiheuttaa haittaa varsinkin muille, niin siitä saa maksaa.


Autoilijat eivät maksa Turun kaupungille mitään erityistä, vaikka Myllysiltaa pitää taas rakentaa (sehän on ihan henkilöautoliikennettä varten) ja Hirvensaloonkin kuulema pitäisi saada taas jotain siltaa tai tunnelia lisääntyvän liikenteen (= henkilöautot) vuoksi. Massiivinen liikenne tärisyttää esim. Helsingintien ja Ratapihan ja Koulukadun varrella taloja ja osa niistä vajoaa. Asuntojen arvot laskee ns. liikenteen eli peltilehmien vuoksi.

Ja kuten olen monta kertaa toistanut: Autokaupunki ei voi koskaan olla tiivis ja toimiva kaupunki. Esimerkit maailmalta sen kertovat, erityisesti USA:sta ja Etelä-Amerikasta. Pilvenpiirtäjät eivät tee kaupungista toimivaa, eikä edes oikeasti tiivistä koska kuten USA:sta tiedämme, kukaan ei halua asua siellä autoilijoiden stradojen keskellä kaupunkien keskustoissa, joten keskustoista tulee pääosin autioita iltaisin ja öisin. Ihmiset asuvat lähiöissä ja tulevat töihin ja kauppoihin keskustaan. Se lisää rikollisuutta ja muita sosiaalisia ongelmia. Kaupungit leviävät siitä pilvenpiirtäjien autokaupungista yhä laajemmalle alueelle, josta on tiiviys kaukana.


Ja Turussa autoilijat saavat paikoittaa pääosin peltilehmänsä ihan ilmaiseksi kalliille tonttimaalle. Ja taloyhtiöissä autoilijat valtaavat pihan ihan ilmaiseksi, eikä ne autotallikustannukset tai katujen parkkimaksut mitenkään vastaa oikeita kustannuksia/hintoja. Se on kyllä sellaisia yhteisen tonttimaan sosialisointia peltilehmille, että ihan hirvittää.

pikaraitiotie pian kirjoitti:

... mutta autoilun kustannuksiin ei ole laskettu onnettomuuksia (henkilöauto on turvattomin liikennevälinen moottoripyörän ja mopon lisäksi /henkilökilometri) saasteet ja melu, jotka aiheuttavat terveyshaittoja ja ennenaikaisia kuolemia.

Autoliitto on tehokkaasti onnistunut propagoimaan, että autoilijoita kauheasti nyhdettäisiin. Haittaveroahan on myös hiilellä, sähköllä jne. miksi ei sitten bensalla ja autoilla? Jos aiheuttaa haittaa varsinkin muille, niin siitä saa maksaa.


Autoilijat eivät maksa Turun kaupungille mitään erityistä, vaikka Myllysiltaa pitää taas rakentaa (sehän on ihan henkilöautoliikennettä varten) ja Hirvensaloonkin kuulema pitäisi saada taas jotain siltaa tai tunnelia lisääntyvän liikenteen (= henkilöautot) vuoksi. Massiivinen liikenne tärisyttää esim. Helsingintien ja Ratapihan ja Koulukadun varrella taloja ja osa niistä vajoaa. Asuntojen arvot laskee ns. liikenteen eli peltilehmien vuoksi.

Ja kuten olen monta kertaa toistanut: Autokaupunki ei voi koskaan olla tiivis ja toimiva kaupunki. Esimerkit maailmalta sen kertovat, erityisesti USA:sta ja Etelä-Amerikasta. Pilvenpiirtäjät eivät tee kaupungista toimivaa, eikä edes oikeasti tiivistä koska kuten USA:sta tiedämme, kukaan ei halua asua siellä autoilijoiden stradojen keskellä kaupunkien keskustoissa, joten keskustoista tulee pääosin autioita iltaisin ja öisin. Ihmiset asuvat lähiöissä ja tulevat töihin ja kauppoihin keskustaan. Se lisää rikollisuutta ja muita sosiaalisia ongelmia. Kaupungit leviävät siitä pilvenpiirtäjien autokaupungista yhä laajemmalle alueelle, josta on tiiviys kaukana.


Ja Turussa autoilijat saavat paikoittaa pääosin peltilehmänsä ihan ilmaiseksi kalliille tonttimaalle. Ja taloyhtiöissä autoilijat valtaavat pihan ihan ilmaiseksi, eikä ne autotallikustannukset tai katujen parkkimaksut mitenkään vastaa oikeita kustannuksia/hintoja. Se on kyllä sellaisia yhteisen tonttimaan sosialisointia peltilehmille, että ihan hirvittää.

Lue lisää

Yli puolet liikenetapaturminen uhreista on jalankulkijoita, jos kaikki kulkisivat autoilla niin turvallisuus kasvaisi.

Katupysäköinnistä olen samaa mieltä, varsinkin asukaspysäköinti on härskiä touhua, naurettavan pienellä korvauksella saa varata parkkiruudun verran yhteistä katualuetta.

Mutta eihän taloyhtiöiden tontit ole mitään yhteistä omaisuutta, talon asukkaat maksavat autojensa pidosta kuten pitääkin.

Kaupungin pysäköinti pitää olla maksullista ja varattuna maksaville asiakkaille.

Bussi kätevämpi kirjoitti:

Voihan ne Tukholman reitit olla vanhoja, mutta kiskot on takuulla rakennettu uusiksi, kuten on rakennettu Helsingissäkin ja niin ne olisi pitänyt rakentaa Turussakin. Jos Turussa otettaan ratikat käyttöön, niin voidaan ajatella että mitääne ei ole menetetty, on vain säästetty vuosien kunnossapitokulut.

Raideliikenteen tuskana on kalliit perustamiskulut ja jos reittiä pitää muuttaa, niin se sitten kans maksaa ja paljon.

Bussireitin voi pyöräyttää uuden asuinalueen kautta, eikä maksa juuri mitään.

Lue lisää

"...Raideliikenteen tuskana on kalliit perustamiskulut ja jos reittiä pitää muuttaa, niin se sitten kans maksaa ja paljon..."

Elinkaarimallilla mitattuna "light rail" on halvempi kuin bussiliikenne. Eli pitkän päälle siinä palaa vähemmän kuntalaisten rahaa.

Toki tarvitaan vähän järkeä kaavoitukseen. Ei sen kuitenkaan pitäisi olla niin vaikeaa.

Vain maksullisia kirjoitti:

Yli puolet liikenetapaturminen uhreista on jalankulkijoita, jos kaikki kulkisivat autoilla niin turvallisuus kasvaisi.

Katupysäköinnistä olen samaa mieltä, varsinkin asukaspysäköinti on härskiä touhua, naurettavan pienellä korvauksella saa varata parkkiruudun verran yhteistä katualuetta.

Mutta eihän taloyhtiöiden tontit ole mitään yhteistä omaisuutta, talon asukkaat maksavat autojensa pidosta kuten pitääkin.

Kaupungin pysäköinti pitää olla maksullista ja varattuna maksaville asiakkaille.

Lue lisää

" Vain maksullisia7.9.2010 00:25
Yli puolet liikenetapaturminen uhreista on jalankulkijoita, jos kaikki kulkisivat autoilla niin turvallisuus kasvaisi."

Ketkähän ja millä niiden jalankulkijoiden päälle oikein ajaa??? Ja yleensä vielä suojatiellä... hieman on sumeaa logiikkaa.


"Mutta eihän taloyhtiöiden tontit ole mitään yhteistä omaisuutta, talon asukkaat maksavat autojensa pidosta kuten pitääkin."

MIten talojen asukkaat maksavat autojensa pidosta???

Taloyhtiön tontti on joko kaupunki vuokratontti tai oma tontti, harvemmin jonkun kolmannen omistuksessa. Kun autoilija pitää sitä peltilehmäänsä pihalla ei hän siitä mitään vuokraa maksa, vaan taloyhtiön kaikki osakkaat maksavat. Ja jos sille peltilehmäkentälle olisi voitu rakentaa lisää asuntoja, niin asuntojen hinta olisi alhaisempi. Mahdollisten taloyhtiön autotallien vuokrahinnoilla ei ole mitään tekemistä todellisen tontin vuokran /kustannusten kanssa. Peltilehtimien paikoitus maksatetaan kaikilla asunnon omistajilla, oli autoa tai ei. Eli autojen kustannukset on sosialisoitu autottomille. Pihoilla ole juuri mitään tilaa lapsille tai ylipäätään ihmisille, kun henkilöautot tukkivat koko "vapaan " tontin.

pikaraitiotie pian kirjoitti:

" Vain maksullisia7.9.2010 00:25
Yli puolet liikenetapaturminen uhreista on jalankulkijoita, jos kaikki kulkisivat autoilla niin turvallisuus kasvaisi."

Ketkähän ja millä niiden jalankulkijoiden päälle oikein ajaa??? Ja yleensä vielä suojatiellä... hieman on sumeaa logiikkaa.


"Mutta eihän taloyhtiöiden tontit ole mitään yhteistä omaisuutta, talon asukkaat maksavat autojensa pidosta kuten pitääkin."

MIten talojen asukkaat maksavat autojensa pidosta???

Taloyhtiön tontti on joko kaupunki vuokratontti tai oma tontti, harvemmin jonkun kolmannen omistuksessa. Kun autoilija pitää sitä peltilehmäänsä pihalla ei hän siitä mitään vuokraa maksa, vaan taloyhtiön kaikki osakkaat maksavat. Ja jos sille peltilehmäkentälle olisi voitu rakentaa lisää asuntoja, niin asuntojen hinta olisi alhaisempi. Mahdollisten taloyhtiön autotallien vuokrahinnoilla ei ole mitään tekemistä todellisen tontin vuokran /kustannusten kanssa. Peltilehtimien paikoitus maksatetaan kaikilla asunnon omistajilla, oli autoa tai ei. Eli autojen kustannukset on sosialisoitu autottomille. Pihoilla ole juuri mitään tilaa lapsille tai ylipäätään ihmisille, kun henkilöautot tukkivat koko "vapaan " tontin.

Lue lisää

"Ketkähän ja millä niiden jalankulkijoiden päälle oikein ajaa??? Ja yleensä vielä suojatiellä... hieman on sumeaa logiikkaa."

No kumpi kuolee jalankulkija vai autolla liikkuva? Kuinka paljon kuolee ihmisiä autojen välissä kolareissa keskusta-aslueella? Tuskin yhtään

Yleisimmin yliajaja kaupugissa on bussi.

Jos kaikki liikkuisi omilla autoilla, niin eipä tulsi paljon kuollonuhrjea kaupunkiliikenteessä.

Kyllä autopaikoista joutuu yleensä maksamaan taloyhtiöissä... Tosin aika harvoin todoellisia kustannuksia. Yleensä maksu on nimellinen. Taloyhtiö toimii demokraattisesti, se on heidän asiansa miten maksut jyvitetään.

Ääni oikealta kirjoitti:

"...Raideliikenteen tuskana on kalliit perustamiskulut ja jos reittiä pitää muuttaa, niin se sitten kans maksaa ja paljon..."

Elinkaarimallilla mitattuna "light rail" on halvempi kuin bussiliikenne. Eli pitkän päälle siinä palaa vähemmän kuntalaisten rahaa.

Toki tarvitaan vähän järkeä kaavoitukseen. Ei sen kuitenkaan pitäisi olla niin vaikeaa.

Lue lisää

Turussa raideliikenne tulee busseja kalliimmaksi vaikka laskisi millä mallilla.

vapaa valinta kirjoitti:

"Ketkähän ja millä niiden jalankulkijoiden päälle oikein ajaa??? Ja yleensä vielä suojatiellä... hieman on sumeaa logiikkaa."

No kumpi kuolee jalankulkija vai autolla liikkuva? Kuinka paljon kuolee ihmisiä autojen välissä kolareissa keskusta-aslueella? Tuskin yhtään

Yleisimmin yliajaja kaupugissa on bussi.

Jos kaikki liikkuisi omilla autoilla, niin eipä tulsi paljon kuollonuhrjea kaupunkiliikenteessä.

Kyllä autopaikoista joutuu yleensä maksamaan taloyhtiöissä... Tosin aika harvoin todoellisia kustannuksia. Yleensä maksu on nimellinen. Taloyhtiö toimii demokraattisesti, se on heidän asiansa miten maksut jyvitetään.

Lue lisää

Jalankulku on vaarallista. Oliko viime vuonna, kun Helsingissä kuoli kolme jalankulkijaa. Joku toimittaja oli viitsinyt tehdä vähän taustatyötä ja huomannut että kaikki olivat kännissä kuin käki. :D Jalankulku maistissa pitää kieltää. ;)

vapaa valinta kirjoitti:

"Ketkähän ja millä niiden jalankulkijoiden päälle oikein ajaa??? Ja yleensä vielä suojatiellä... hieman on sumeaa logiikkaa."

No kumpi kuolee jalankulkija vai autolla liikkuva? Kuinka paljon kuolee ihmisiä autojen välissä kolareissa keskusta-aslueella? Tuskin yhtään

Yleisimmin yliajaja kaupugissa on bussi.

Jos kaikki liikkuisi omilla autoilla, niin eipä tulsi paljon kuollonuhrjea kaupunkiliikenteessä.

Kyllä autopaikoista joutuu yleensä maksamaan taloyhtiöissä... Tosin aika harvoin todoellisia kustannuksia. Yleensä maksu on nimellinen. Taloyhtiö toimii demokraattisesti, se on heidän asiansa miten maksut jyvitetään.

Lue lisää

Tämä piti olla pikaraitiotiekeskustelu, mutta puhutaan nyt tästä peltilehmäasiasta.

Kannattaisi ensin perehtyä faktoihin.

Vuosina 2004-2008 Turussa loukkaantui liikenneonnettomuuksissa
noin 150 kävelijää
noin 300 pyöräilijää
noin 70 mopoilijaa
noin 50 moottoripyöräilijää
noin 700 henkilöauton kuljettaa ja matkustajaa
noin 50 bussin, kuorma-auton yms. kuljettajaa matkustajaa

Vuonna 2008 Turussa kuoli liikenneonnettomuuksissa
8 henkilöauton kuljettajaa tai matkustajaa
2 mopoiijaa
2 pyöräijää
3 jalankulkijaa

Ja vuosina 2004-2008 Turussa
Henkilöautossa matkustaneet (kuski ja muut) ovat vastanneet yli puolesta liikennekuolemista.

LÄhde: www.tiehallinto.fi/pls/wwwedit/docs/24751.PDF


Ja ko. raportista käy ilmi, että joukkoliikenteen suosiminen on hyvä tapa edistää liikenneturvallisuutta. Mitä enemmän henkilöautoliikennettä ja mitä kovemmat nopeudet, sen enemmän liikenneonnnettomuuksia.


Ja niinpä, taloyhtiössä sosiaalisoidaan "demokraattisesti" kustannukset.
Siksi tarvitaan lakimuutos, että asuntojen ja autopaikkojen käypä hinta tulee erotella asuntokaupassa/vuokraustoiminnassa

pikaraitiotie pian kirjoitti:

Tämä piti olla pikaraitiotiekeskustelu, mutta puhutaan nyt tästä peltilehmäasiasta.

Kannattaisi ensin perehtyä faktoihin.

Vuosina 2004-2008 Turussa loukkaantui liikenneonnettomuuksissa
noin 150 kävelijää
noin 300 pyöräilijää
noin 70 mopoilijaa
noin 50 moottoripyöräilijää
noin 700 henkilöauton kuljettaa ja matkustajaa
noin 50 bussin, kuorma-auton yms. kuljettajaa matkustajaa

Vuonna 2008 Turussa kuoli liikenneonnettomuuksissa
8 henkilöauton kuljettajaa tai matkustajaa
2 mopoiijaa
2 pyöräijää
3 jalankulkijaa

Ja vuosina 2004-2008 Turussa
Henkilöautossa matkustaneet (kuski ja muut) ovat vastanneet yli puolesta liikennekuolemista.

LÄhde: www.tiehallinto.fi/pls/wwwedit/docs/24751.PDF


Ja ko. raportista käy ilmi, että joukkoliikenteen suosiminen on hyvä tapa edistää liikenneturvallisuutta. Mitä enemmän henkilöautoliikennettä ja mitä kovemmat nopeudet, sen enemmän liikenneonnnettomuuksia.


Ja niinpä, taloyhtiössä sosiaalisoidaan "demokraattisesti" kustannukset.
Siksi tarvitaan lakimuutos, että asuntojen ja autopaikkojen käypä hinta tulee erotella asuntokaupassa/vuokraustoiminnassa

Lue lisää

Liikenteen tehtävä on kuljettaa ihmisiä ja tavaraa tehokkaasti sekä edullisesti paikasta toiseen. Liikenteen tehtävä ei ole olla turvallista. Se on sivuseikka, toki tärkeä sellainen.

Suomalainen yhdyskuntarakenne on niin hajallaan, että yleensä tehokkain ratkaisu henkilöliikenteeseen on henkilöauto, joskus polkupyörä tai jalankulku.

Julkinen liikenne on yleensä tehotonta ja kallista. Se tulee minimoida.

Muutamia poikkeuksia toki on, joissa julkinen liikenne ollee tehokkain vaihtoehto: Helsingin, Tampereen ja Turun keskustat. Samoin rajoitetusti edellämainittujen kaupunkien pendlausliikenne.

Jos julkinen liikenne katsotaan kilpailukykyiseksi, on se silti toteutettava halvimmalla mahdollisella tavalla. Yleensä halvin tapa on raideliikenne. Joko "light rail" tai rautatie. Yleensä vielä usein näiden yhdistelmä. Kannattavuus vaatii kuitenkin suunnitelmallista kaavoitusta.

VR:n taajamajunaselvityksessä ei kaavoitusta oltu otettu huomioon ollenkaan! Raitiovaunuselvityksessä se oli jäänyt puolitiehen.

plots ja aamen kirjoitti:

Tukholma on pikkasen isompi kaupunki mitä Turku. Täällä ei kuitenkaan saada mitään aikaseksi. Pirullinen riitely ja kähmintä kukoistaa. Niinpä ehdotan, että koko Aurajoen oikea ranta aina asemalle asti pyhitetään vain, ja ainoastaan jalankulkijoille. Autot pois, joka ikinen. Ne jotka ei jaloin pärjää, pysyköön kotonaan. Kaupat täytetään aamuyölla, jolloin ei liiku kuin satunnaiset lehdenjakajat ja silloin on tilaa jakeluautoille. Ei muille.

Lue lisää

Turku on todella pieni kaupunki, ja Suomessa yhä pienenemässä. Joten, keskustassa tullaan toimeen kävellen.
Ainoa mekaaninen laite jalankulkijoiden joukossa olisi raitiovaunu. Kaikki olisivat onnellisia ja paikasta toiseen liikkumien nopeutusi. Liika kiire tosin on pahasta.

rebelius kirjoitti:

Turku on todella pieni kaupunki, ja Suomessa yhä pienenemässä. Joten, keskustassa tullaan toimeen kävellen.
Ainoa mekaaninen laite jalankulkijoiden joukossa olisi raitiovaunu. Kaikki olisivat onnellisia ja paikasta toiseen liikkumien nopeutusi. Liika kiire tosin on pahasta.

Lue lisää

Henkilöauto on pääliikennemuoto Turussa, koska kaupunki on alueellinen keskus. Jos kyse olisi pelkästään Turusta, voisi sielä liikkua kävellen ja pyörällä.

Koska on nähtävissä, että tarvitaan muitakin liikennemuotoja, on ne tehtävä mahdollisimman vähän kaupunkilaisten kukkaroa rasittaen. Silloin raitiovaunu on pitkän päälle lyömätön. Turku tarvitsee tiivistämistä, jotta raitiovaunu on itsestään kannattava. Ei ole järkevää laittaa verorahoja julkiseen liikenteeseen.

Samoin VR:n Uudenkaupunginradan suunnitelma kannattaa repiä auki ja selvittää, kuinka paljon radan varteen tulee rakentaa pientaloja, jotta liikenne toimii ilman tukia.

Ääni oikealta kirjoitti:

Henkilöauto on pääliikennemuoto Turussa, koska kaupunki on alueellinen keskus. Jos kyse olisi pelkästään Turusta, voisi sielä liikkua kävellen ja pyörällä.

Koska on nähtävissä, että tarvitaan muitakin liikennemuotoja, on ne tehtävä mahdollisimman vähän kaupunkilaisten kukkaroa rasittaen. Silloin raitiovaunu on pitkän päälle lyömätön. Turku tarvitsee tiivistämistä, jotta raitiovaunu on itsestään kannattava. Ei ole järkevää laittaa verorahoja julkiseen liikenteeseen.

Samoin VR:n Uudenkaupunginradan suunnitelma kannattaa repiä auki ja selvittää, kuinka paljon radan varteen tulee rakentaa pientaloja, jotta liikenne toimii ilman tukia.

Lue lisää

Länsi-Euroopassa on tapana tehdä uusia kuntia olemassa olevan ratainfran varteen. Niihin saadaan 10 000 asukasta kävelyetäisyydelle asemasta pientaloihin. Ei muualla kukaan suostu asumaan ydinkeskustan ulkopuolella kerrostalossa. :D

pikaraitiotie pian kirjoitti:

.. turhien teiden, moottoriteiden, siltojen yms. rakentamiseen ja ylläpitämiseen. Eikös sitä uutta Hirvensalon siltaakin puuhata taas henkilöautoliikenteen vuoksi ja henkilöautoliikennettä varten se Myllysiltakin rakennetaan uusiksi.

Pienempi henkilöautoliikenne vaatii vähemmän infrakustannuksia.

Ja turha sanoa, että "kaikilla on oma auto", koska se ei pidä paikkaansa.

Joissakin perheissä on 1-3 autoa ja joissakin perheissä ei yhtään.

Valtiotalouden tarkastusvirasto on useaan otteeseen todennut, etteivät monet moottoritie- ja tiehankkeet ole edes liikenneministeriön omien kriteereiden mukaan olleet kansantaloudellisesti kannattavia hankkeita. Silti niitä on siltarumpu- yms. politiikalla rakennettu ympäri maata. Kaikkien verorahoilla, myös niiden jotka eivät omalla autollaan teitä tuki tai kuluta. Ja myös ylläpito maksaa.

Uusia ratoja ei ole rakennettu aikoihin. Kehärataa on pääkaupunkiseudulle tulossa kyllä.


Jos laskettaisiin se paljonko autoilijoiden todelliset kustannukset ovat: teiden ja katujen rakentaminen kunnossapito, siltojen rakentaminen, saasteet, melu, henkilöauto-onnettomuuksissa kuolleet, loukkaantuneet ja vammautuneet, kaupunkitilan vuokrat käypään hintaan (paikoitus kaduilla ja pihoilla) sekä asuntojen arvon lasku vilkasliikenteisten katujen ja teiden varsilla...

niin veikkaisin, että ei tule kustannukset katettua, ei lähellekään. Ja se suurin kustannus, jota ei kateta, on kaupunkitilan vuokra, koska sitä pidetään jotenkin ihan itsestään selvänä, että totta kai henkilöautot saavat tukkia kaikki kadut ja pihat.



Ei ne autotallit ja paikoitushallit synny pelkästään markkinavoimien avulla, kyllä siihen tarvitaan selkeä liikennepoliittinen näkemys ja lainsäädännönkin muutosta.

Ja taksi on keksitty ja voidaan kehittää erilaisia taksi/minibussipalveluja, jos haluttaisiin. Miksi jokaisella pitäisi olla se peltilehti pihalla tai kaupungin kadulla?

Jos autoilijat oikeasti laskisivat mitä se auton hankkiminen ja ylläpito maksaa (hinta, lainakulut ja korot, vakuutukset, korjaukset, käyttömaksut, bensat, verot jne., niin jo nyt tulee oikeasti halvemmaksi liikkua julkisella kulkuneuvolla ja ajaa vaikka joka toinen päivä taksilla töihin (tai sadepäivinä) ja takaisin.. ja aurinkoisina päivinä kävellä tai pyöräillä töihin.

Ennen oli myös työmatkakuljetuksia. Niitäkin voitaisiin kehittää.

Mutta koska auto on minän jatketta, niin siinä ei järki paljon paina. Senhän näkee siitä, miten sitä autoa kaupungissa käytetään. Ajetaan alle puolen kilometrin matkoja ja paikoitetaan joka paikkaan, vaikka ei olisi laillista, ajetaan myös joka paikkaan pyöräteille, pihoihin yms. jonne ei ole ajo-oikeutta.- Ja auta armias, jos huomauttaa että on hieman autokouluopit ruostuneet, niin melkein turpaan tulee. Auto kun on niin pyhä, että siltä ei saa mitään kieltää.

Joukkoliikenteen tukeminen on osa kunnan palvelurakennetta, varsinkin tilanteessa, jossa palvelu keskitetään yhteen pisteeseen ja lähiöistä lopetetaan kaikki palvelut. Jos peruspalvelut (koulu, terveyskeskus, kauppa, apteekki, päiväkoti, sosiaalitoimi, kirjasto) olisivat jokaisella kävelymatkan päässä (noin 1-3 km ), niin sitten voidaan lopettaa joukkoliikenteen tukeminen.

Yhdyskuntarakenteen hajoaminen tulee kaikin tavoin kalliiksi.

Mutta totta kai joukkoliikennekin voi olla kannattavaa, niin kuin on pääkaupunkiseudun raideliikenne esimerkiksi. Ja pikaraitiotiellä on kaikki mahdollisuudet olla myös liiketaloudellisesti kannattava., Kansantaloudellisesti se on sitä ehdottomasti.

Lue lisää

Koululaiskuljetusten osalta olen samaa mieltä. Ne kuuluvat kunnan tehtäviin. Ymmärrän vielä jotenkin investointien tukemisen, mutta joukkoliikenteen toiminnan tukeminen ei ole kestävää kehitystä.

Kunnan tehtävä on luoda edellytykset. Kunnan tulee kaavoittaa niin, että riittävä määrä joukkoliikennettä on kannattavaa.

Naapurineljännes kirjoitti:

Länsi-Euroopassa on tapana tehdä uusia kuntia olemassa olevan ratainfran varteen. Niihin saadaan 10 000 asukasta kävelyetäisyydelle asemasta pientaloihin. Ei muualla kukaan suostu asumaan ydinkeskustan ulkopuolella kerrostalossa. :D

Lue lisää

Turun vihreät vastustavat täydennysrakentamista joka on pikaraitiotien eliehto. Katsokaa vaikka Uittamon asuinkorttelihanketta joka juuri kaadettiin. Puhutaan toista ja tehdään toista. näinhän se politiikassa on.

ratikkaa ei tule kirjoitti:

Turun vihreät vastustavat täydennysrakentamista joka on pikaraitiotien eliehto. Katsokaa vaikka Uittamon asuinkorttelihanketta joka juuri kaadettiin. Puhutaan toista ja tehdään toista. näinhän se politiikassa on.

Lue lisää

Hei, ei keskiverto Virheeltä voi edellyttää noin monimutkaisten asioiden ymmärtämistä. ;)

ei vaan kannata kirjoitti:

Turussa raideliikenne tulee busseja kalliimmaksi vaikka laskisi millä mallilla.

Pitkän päälle raideliikenneratkaisu on halvempi, laski sen miten päin tahansa. Perustamiskustannukset ovat korkeat, koska aikoinaan tehtiin virhe ja purettiin olemassa ollut järjestelmä.

Kiskojärjestelmä maksaa suurin piirtein saman kuin bussikaistat kilometriltä. Kalusto on pitkän päälle halvempaa. Työvoimakustannuksissa säästetään, koska raitiovaunun kapasiteetti on tuplasti tai yli bussiin verrattuna.

Ei voi edellyttää kirjoitti:

Hei, ei keskiverto Virheeltä voi edellyttää noin monimutkaisten asioiden ymmärtämistä. ;)

haukkoko Vihreitä. He tarkoittavat hyvää, vaikka taito ei useinkaan riitä. Miten voisi olettaa viherpiipertäjän ymmärtävän kaavoituksen ja joukkoliikenteen yhteyden?

Älkää nyt aina kirjoitti:

haukkoko Vihreitä. He tarkoittavat hyvää, vaikka taito ei useinkaan riitä. Miten voisi olettaa viherpiipertäjän ymmärtävän kaavoituksen ja joukkoliikenteen yhteyden?

Onko jossain kaavailussa raitiovaunulinja myös Uittamon suuntaan? Saattaisi onnistua jopa rengaslinjana Hirvensaloon, jos uusi silta tehdään riittävän leveänä. Toki vaatii reipasta täydennystä pitkin matkaa.

Oho! kirjoitti:

Onko jossain kaavailussa raitiovaunulinja myös Uittamon suuntaan? Saattaisi onnistua jopa rengaslinjana Hirvensaloon, jos uusi silta tehdään riittävän leveänä. Toki vaatii reipasta täydennystä pitkin matkaa.

Lue lisää

Tässä ketjussa Turkulaisilla tuntuu rahaa olevan vaikka minkälaisen pikajunan hankkimiseen.
Turussa on paljon tärkeämpääkin tehtävää, kun vouhottaa älyttömän kalleista pikaraitioteistä.
Meillä ei ole minkäänlaisia liikkumisongelmia, verrattuna maailman ruuhkautuneisiin kaupunkeihin. Jos joskus jossain risteyksessä odotetaan muutama minuutti, niin siinä se ruuhka sitten olikin.
Nykyihminen ajaa autolla vaikka olisi joukkoliikenne ilmaista, kukaan ei raahaa ruokaostoksiaan raitiovaunulla kotiinsa. Lisäksi Turussa pääsee polkupyörälläkin oikein hyvin kulkemaan ja näin pienessä keskustassa jalkaisinkin kohtuullisen ripeästi.
Kannattaa myös muistaa, että velkaa otetaan turkuunkin kokoajan lisää, eikä velkainvestointeja tule tehdä enää yhtään lisää. Sairaanhoitopiirilläkin on velkaa satoja miljoonia €uroja ja Turkulaiset ovat sielläkin suurimpana joukkona päämaksajia. Onkohan palstalle kirjoittavilla minkäänlaista taloudellista ajattelua.
Pelkät kiskot kun eivät riitä mihinkään, tarvitaan: Vaunukalustoa, huoltohalleja, ratapihoja, runsaasti lisää henkilökuntaa johtajineen jne...
Nykyisellä joukkoliikenteellä pärjätään kohtuullisesti ja uusien bussien saasteet ovat erittäin minimaalisia, kun myös henkilöautoillakin ja sähköautot ovat katukuvassa tuossa tuokiossa.
Kaikkea ei pidä muutenkaan tuoda Turun keskustaan, koska se taas lisää liikennemääriä, sekä onnettomuuksia. Kaavoitusta tulisi hoitaa vallan toisin periaattein, asunnot sinne missä on työpaikatkin.

Turun torvet kirjoitti:

Tässä ketjussa Turkulaisilla tuntuu rahaa olevan vaikka minkälaisen pikajunan hankkimiseen.
Turussa on paljon tärkeämpääkin tehtävää, kun vouhottaa älyttömän kalleista pikaraitioteistä.
Meillä ei ole minkäänlaisia liikkumisongelmia, verrattuna maailman ruuhkautuneisiin kaupunkeihin. Jos joskus jossain risteyksessä odotetaan muutama minuutti, niin siinä se ruuhka sitten olikin.
Nykyihminen ajaa autolla vaikka olisi joukkoliikenne ilmaista, kukaan ei raahaa ruokaostoksiaan raitiovaunulla kotiinsa. Lisäksi Turussa pääsee polkupyörälläkin oikein hyvin kulkemaan ja näin pienessä keskustassa jalkaisinkin kohtuullisen ripeästi.
Kannattaa myös muistaa, että velkaa otetaan turkuunkin kokoajan lisää, eikä velkainvestointeja tule tehdä enää yhtään lisää. Sairaanhoitopiirilläkin on velkaa satoja miljoonia €uroja ja Turkulaiset ovat sielläkin suurimpana joukkona päämaksajia. Onkohan palstalle kirjoittavilla minkäänlaista taloudellista ajattelua.
Pelkät kiskot kun eivät riitä mihinkään, tarvitaan: Vaunukalustoa, huoltohalleja, ratapihoja, runsaasti lisää henkilökuntaa johtajineen jne...
Nykyisellä joukkoliikenteellä pärjätään kohtuullisesti ja uusien bussien saasteet ovat erittäin minimaalisia, kun myös henkilöautoillakin ja sähköautot ovat katukuvassa tuossa tuokiossa.
Kaikkea ei pidä muutenkaan tuoda Turun keskustaan, koska se taas lisää liikennemääriä, sekä onnettomuuksia. Kaavoitusta tulisi hoitaa vallan toisin periaattein, asunnot sinne missä on työpaikatkin.

Lue lisää

Pitkän päälle kevyt raidetatkaisu on halvin vaihtoehto.