Täällä olisi 19-vuotias tyttö, jolla jäi lukiossa kemiat ja fysiikat lukematta. Pitkän tarinan seurauksena vaihdoin myös matikan lyhyeen ja valmistuin jouluna puoli vuotta etuajassa. Lääkiksen sivuutin aina siksi, etten uskonut olevani tarpeeksi hyvä.
Kirjoitukset menivät hyvin E:n keskiarvolla, vaikkakin tiedän ettei niistä ole hyötyä hakua ajatellen. Nyt edessä on välivuosi, jonka voisin halutessani käyttää ulkomailla tai Suomessa lomaillen, mutta aloin pohtimaan, josko voisin syksyn aikana lukea tarvittavat kemian ja fysiikan kurssit ja sitten yrittää mahdollisuuksiani lääketieteellisen pääsykokeissa. Kuulostaako mahdottomalta?
Luultavasti tällainen aikataulu olisi erittäin raskas eikä olisi missään nimessä todennäköistä päästä sisään ensiyrittämällä. Mutta en kai minä liian vanha ole? Olisi mukavaa kuulla ihmisistä, jotka ovat joskus olleet samankaltaisessa tilanteessa..
Varmasti riittää porukkaa, joiden mielipide on se, että olisi pitänyt alusta asti tietää haluavansa lääkäriksi, jotta olisi kannattavaa hakea. Tai, että en ikinä voi oppia fysiikan ja kemian oppimäärää syksyn aikana. Mutta haluaisin rakentavaa palautetta (joka ei tietenkään automaattisesti ole positiivista), joka voisi tosissaan auttaa valinnassani.
Kirjoitukset menivät hyvin E:n keskiarvolla, vaikkakin tiedän ettei niistä ole hyötyä hakua ajatellen. Nyt edessä on välivuosi, jonka voisin halutessani käyttää ulkomailla tai Suomessa lomaillen, mutta aloin pohtimaan, josko voisin syksyn aikana lukea tarvittavat kemian ja fysiikan kurssit ja sitten yrittää mahdollisuuksiani lääketieteellisen pääsykokeissa. Kuulostaako mahdottomalta?
Luultavasti tällainen aikataulu olisi erittäin raskas eikä olisi missään nimessä todennäköistä päästä sisään ensiyrittämällä. Mutta en kai minä liian vanha ole? Olisi mukavaa kuulla ihmisistä, jotka ovat joskus olleet samankaltaisessa tilanteessa..
Varmasti riittää porukkaa, joiden mielipide on se, että olisi pitänyt alusta asti tietää haluavansa lääkäriksi, jotta olisi kannattavaa hakea. Tai, että en ikinä voi oppia fysiikan ja kemian oppimäärää syksyn aikana. Mutta haluaisin rakentavaa palautetta (joka ei tietenkään automaattisesti ole positiivista), joka voisi tosissaan auttaa valinnassani.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Pakko vastata vaikka lääkiksestä ei olekaan omakohtaista kokemusta....
Jos toi lääkärin ammatti todella kiinnostaa, niin älä luovuta ainakaan sen takia että
sä kuvittelet olevasi liian vanha. jotkut saattaa hakea sinne vuosia ennen kuin pääsee sisälle.
Ja muutenkin ei ketään kiinnosta minkä ikäisiä toiset aloittelevat opiskelijat on. Muutaman
vuoden ikäeroa ei edes huomaa päällepäinkään....
Jos sä pääsisit sisälle vaikka 22v, niin ei se todellakaan ole myöhäistä. Toki elämän reaaliteetit
kannattaa pitää mielessä ja hakeminen lopettaa jossain vaiheessa, jos sisälle ei pääse muutaman
yrittämän jälkeen.
Noista kemian ja fysiikan kurssien lukemisesta on paha sanoa mitään. riippuu pitkälti henkilöstä...
Ei se mahdotonta ole. Se vaatii vaan paljon omatoimista työskentelyä. Kannattaa yrittää, mutta
älä uhraa koko välivuotta niihin. Välivuoden aikana kannattaa hankkia myös työkokemusta jonkin
verran. -etenkin jos sitä ei vielä ole paljoa.
Et missään nimessä ole liian vanha, eikä todellakaan ole vielä liian myöhäistä. Itse jätin lukion kokonaan väliin, menin yläasteelta ammattikouluun (kaiken lisäksi vielä täysin eri alalle), ja joitain vuosia sieltä valmistumiseni jälkeen päätin hakea lääketiedettä opiskelemaan. Siinä vaiheessa edellisistä (ja ainoista) fysiikan ja kemian oppitunneista oli 5-6 vuotta, eikä yläasteella kovin syvällisiä asioita tullut käytyä... Kuitenkin päätin ryhdistäytyä, menin valmennuskurssille, ja pääsin sisään.
Tsemppaan myös hakemaan, jos lääkikseen haluat :) Lue ainakin mahdollisimman paljon kemiaa ja fysiikkaa syksyn aikana, mutta älä väsytä itseäsi liikaa, koska kevään luku-urakka ei todellakaan tule olemaan helppo. Ite en siis opiskele lääkiksessä, vaan pääsin tänä vuonna oikikseen (eli siis luku-urakasta voin ainakin kokemuksella kertoa :D) ja olen 21. Ite meinaan vielä pitää välivuoden, koska on vähä muita suunnitelmia ens vuodelle, eli aloittaessani olen 22-vuotias, enkä mitenkään koe itseäni liian vanhaksi, eli "olenko liian vanha"-höpinät voit unohtaa :)
Pelkkä syksy ei riitä tarvittavien tietojen omaksumiseen. Tarvitset luultavammin 3-6 kuukautta lukiopohjan luomiseen (erittäin tärkeä kun katsotaan esim tämän vuoden koetta) ja toiset 6 kuukautta galenoksen opetteluun. Sinuna varaisin koko vuoden tiukkaan opiskeluun ja asuisin kotona jos suinkin olisi mahdollista. Asioiden läpikäyminen vuodessa edellyttää jo sekin 8 tuntisia työpäiviä ja omistautumista. Rankkaa se tulee olemaan, mutta on siitä muutkin selvinneet.
Ikäsi ei missään tapauksessa ole esti hakemiselle, päin vastoin. Olet vielä kirjaimellisesti teini-iässä. Ja ei, sinun ei olisi tarvinnut alusta asti tietää haluavasi lääkäriksi. Harva lukiolainen tietää ja iso osa niistä, jotka luulee tietävänsä tulee vaihtamaan alaa viiden vuoden sisällä. Näin kävi myös allekirjoittaneelle (ja koko kaveripiirille).
Itse halusin biokemistiksi, mutta se työ ei ollutkaan minua varten. Päätin viime vuonna hakea lääketieteelliseen tiedekuntaan ja aloitinkin hakemisen tämän vuoden tammikuussa. Olin valmennuksessa, lopetin työt ja opiskelun ja elin säästöillä. Luin 8-10 tuntia päivässä (sis. valmennus) kuutena päivänä viikossa. Laskin, laskin, laskin ja laskin. Galenoksen luin 2 kertaa opiskellen (muistiinpanot ym).
Olen nyt 22-vuotias lääketieteen fuksi. Matka tähän oli rankka vaikka tietotaitopohja oli hyvä. Voin kuvitella, että sinun urakastasi tulee kymmenen kertaa rankempi ja saatat joutua pyrkimään useastikin, mutta kuten kaikki tietää: lääkiksessä ei ole sisällä yhtäkään luovuttajaa.
Kiitoksia vastauksista, ne todella antoivat puhtia. Näköjään kannustusta tarvitsinkin, sillä nyt olen aivan innoissani tulevasta haasteesta! Tiedän, että se tulee olemaan hankalaa ja raskasta, ja saan varmasti pinnistellä hermojeni kanssa, etten luovuta vaikean paikan tullessa. Mutta olipa ihanaa kuulla, etten ole liian vanha ryhtymään tähän. :)
Mietityttää vielä sellainen asia monien muiden joukossa, että miten minun kannattaisi ajatella hakuprosessia. Sanotaan, että saan lukion kemian ja fysiikan kirjat opiskeltua jouluun mennessä. Onko minun niillä tiedoilla kannattavaa maksaa (kallista) valmennuskurssia ja yrittää tosissani vai pitäisikö ensin yrittää ilman? Itsestäni tuntuu jokseenkin siltä, että kaikki tai ei mitään. Eli, jos etukäteen päätän jättäväni valmennuksen väliin, on kuin sanoisin itselleni, ettei tulevana keväänä ole mitään mahdollisuuksia.. Toisaalta taas järkeillen on hyvin todennäköistä, että paikkaa ei ensiyrittämällä tipu.
Mitä mieltä muut ovat?