Kenraali Airon haastattelu 1978

ylipäällikkönä sotilaiden, poliitikkojen ja koko kansan luottamusta. Hän oli paikalle pätevin mahdollinen henkilö.
M. oli mm. sodan alla tutustunut perusteellisilla käynneillä Saksan, Ranskan ja Englannin sotateollisuuteen ja uuteen sotamateriaaliin. Hän oli erittäin hyvin selvillä ajanmukaisesta sodankäynnistä ja sen vaatimuksista. Pienen maan resurssit ja poliittiset realiteetit tulivat vain joka kohdassa vastaan ja estivät lennokkaat ajatukset.

Mannerheim oli viimeistään Talvisodassa nähnyt millaista oli ajanmukaisesti varustetun armeijan sodankäynti käytännössä.

Korpraalitason strategien on turha esitellä tyhmyyksiään. Ensin pitäisi perehtyä asiaan.

nautti kirjoitti:

ylipäällikkönä sotilaiden, poliitikkojen ja koko kansan luottamusta. Hän oli paikalle pätevin mahdollinen henkilö.
M. oli mm. sodan alla tutustunut perusteellisilla käynneillä Saksan, Ranskan ja Englannin sotateollisuuteen ja uuteen sotamateriaaliin. Hän oli erittäin hyvin selvillä ajanmukaisesta sodankäynnistä ja sen vaatimuksista. Pienen maan resurssit ja poliittiset realiteetit tulivat vain joka kohdassa vastaan ja estivät lennokkaat ajatukset.

Mannerheim oli viimeistään Talvisodassa nähnyt millaista oli ajanmukaisesti varustetun armeijan sodankäynti käytännössä.

Korpraalitason strategien on turha esitellä tyhmyyksiään. Ensin pitäisi perehtyä asiaan.

Lue lisää

ratsuväen vääpelin ymmärtämys.

"Korpraalitason strategien on turha esitellä tyhmyyksiään. Ensin pitäisi perehtyä asiaan."

tarvitaan kirjoitti:

ratsuväen vääpelin ymmärtämys.

"Korpraalitason strategien on turha esitellä tyhmyyksiään. Ensin pitäisi perehtyä asiaan."

Korpraali tasolta on ennenkin ponnistettu sodanjohtoon! Korpraaleja ei ole pilattu millään korkealentoisilla sotateoriolla.
Tavallinen korpraalijärki riittää maailman sotilaallisen valloituksen valmisteluun ja alustavaan toteutukseen (Adolf Hitler).

korppi ei noki korpp kirjoitti:

Korpraali tasolta on ennenkin ponnistettu sodanjohtoon! Korpraaleja ei ole pilattu millään korkealentoisilla sotateoriolla.
Tavallinen korpraalijärki riittää maailman sotilaallisen valloituksen valmisteluun ja alustavaan toteutukseen (Adolf Hitler).

Lue lisää

järjen ja tiedon puute.

tarvitaan kirjoitti:

ratsuväen vääpelin ymmärtämys.

"Korpraalitason strategien on turha esitellä tyhmyyksiään. Ensin pitäisi perehtyä asiaan."

ratsuväen vääpelistä on tullut ylipäällikkö?

kenestä kirjoitti:

ratsuväen vääpelistä on tullut ylipäällikkö?

Ylipäälliköstä en tiedä, mutta Puna-armeijan marsalkka Budjonny oli alkujaan keisarillisen armeijan ratsuväen vääpeli.

Mussolinikin oli muuten korpraali.

Alikersanttitason ylipäälliköistä mainittakoon Mauno Henrik Koivisto.

nautti kirjoitti:

ylipäällikkönä sotilaiden, poliitikkojen ja koko kansan luottamusta. Hän oli paikalle pätevin mahdollinen henkilö.
M. oli mm. sodan alla tutustunut perusteellisilla käynneillä Saksan, Ranskan ja Englannin sotateollisuuteen ja uuteen sotamateriaaliin. Hän oli erittäin hyvin selvillä ajanmukaisesta sodankäynnistä ja sen vaatimuksista. Pienen maan resurssit ja poliittiset realiteetit tulivat vain joka kohdassa vastaan ja estivät lennokkaat ajatukset.

Mannerheim oli viimeistään Talvisodassa nähnyt millaista oli ajanmukaisesti varustetun armeijan sodankäynti käytännössä.

Korpraalitason strategien on turha esitellä tyhmyyksiään. Ensin pitäisi perehtyä asiaan.

Lue lisää

jos nyt otetaan vaikkapa 75-vuotias lääkäri tai insinööri ja laitetaan nykyajan työelämään, luhistuu vanhus ylivoimaisiin paineisiin nopeasti. Ja näissä ammateissa on vielä kova tieteellinen pohja jonka perusperiaatteet hitaasti muuttuvat. Sodankäynti, joka ei ole perusteiltaan tiedettä vaan oikeiden tieteiden käytäntöön soveltamista, on paljon alttiimpi vaikeasti hallittaville muutoksille. Kun perusosaaminen on hankittu hevospelien ja jalkamarssien aikaan eikä teknistä koulutusta ole, on ymmärrettävää että vaatimukset ylittävät edellytykset. Saman ilmiön voi havaita esimerkiksi nykyvanhusten vaikeuksina hallita uutta tietotekniikkaa.

se että kirjoitti:

jos nyt otetaan vaikkapa 75-vuotias lääkäri tai insinööri ja laitetaan nykyajan työelämään, luhistuu vanhus ylivoimaisiin paineisiin nopeasti. Ja näissä ammateissa on vielä kova tieteellinen pohja jonka perusperiaatteet hitaasti muuttuvat. Sodankäynti, joka ei ole perusteiltaan tiedettä vaan oikeiden tieteiden käytäntöön soveltamista, on paljon alttiimpi vaikeasti hallittaville muutoksille. Kun perusosaaminen on hankittu hevospelien ja jalkamarssien aikaan eikä teknistä koulutusta ole, on ymmärrettävää että vaatimukset ylittävät edellytykset. Saman ilmiön voi havaita esimerkiksi nykyvanhusten vaikeuksina hallita uutta tietotekniikkaa.

Lue lisää

Mannerheimin luhistumisesta Talvisodassa tai myöhemmin.

Mitä tulee asiantuntemukseen, hän perehtyi puolustusneuvoston puheenjohtana kahdeksan vuotta perusteellisesti sekä taktiseen että tekniseen kehitykseen mm. pitkillä tutustumismatkoilla Saksaan, Ranskaan, Englantiin ja Ruotsiin.

Kyllä Marskin ikää epäiltiin jo ennen sotaa, mutta epäilijät joutuivat tarkistamaan kantansa. Mm. kriittiset Paasikivi, Tanner ja Linkomies pitivät häntä korvaamattomana.

2. MS:n alkaessa kaikkien maiden armeijat olivat vahvasti hevosvetoisia ja ja jalkaisin liikkuvia. Näin mm. puna-armeija ja Wehrmacht.

Kinan ulkopuolinen kirjoitti:

Ylipäälliköstä en tiedä, mutta Puna-armeijan marsalkka Budjonny oli alkujaan keisarillisen armeijan ratsuväen vääpeli.

Mussolinikin oli muuten korpraali.

Alikersanttitason ylipäälliköistä mainittakoon Mauno Henrik Koivisto.

Lue lisää

Valehtelit taas.

Kyse oli mten Mannerehimin pätevyydestä sodan ajan ylipäälliköksi. Yksikään noista ei ollut ylennyt kenraaliluutnantiksi rintama-ansioilla. Mannerheim oli.

nautti kirjoitti:

ylipäällikkönä sotilaiden, poliitikkojen ja koko kansan luottamusta. Hän oli paikalle pätevin mahdollinen henkilö.
M. oli mm. sodan alla tutustunut perusteellisilla käynneillä Saksan, Ranskan ja Englannin sotateollisuuteen ja uuteen sotamateriaaliin. Hän oli erittäin hyvin selvillä ajanmukaisesta sodankäynnistä ja sen vaatimuksista. Pienen maan resurssit ja poliittiset realiteetit tulivat vain joka kohdassa vastaan ja estivät lennokkaat ajatukset.

Mannerheim oli viimeistään Talvisodassa nähnyt millaista oli ajanmukaisesti varustetun armeijan sodankäynti käytännössä.

Korpraalitason strategien on turha esitellä tyhmyyksiään. Ensin pitäisi perehtyä asiaan.

Lue lisää

Tarkoitatko että Neuvostoliiton Armeijan oli talvisodassa ajan mukaan varustautunut? Ah tarkoitat että Marski pääsi tutustumaan nykyaikaiseen taktiikkaa. Kyllä varmaan nauroi räkäiset paskanaurut nekkujen esityksille.

"sodanjohtoon yli-ikäinen vanhus jonka vanhentunut ammattiosaaminen oli jalkamarssien, hevosten ja tussarien ajalta ja jonka aivot eivät enää kyenneet omaksumaan teknistyneen nykyaikaisen suuren mittakaavan sodankäynnin realiteetteja. "

Todellisuudessa yksi Suomen terävimpiä aivoja sodanjohdossa ja Airon hermot kestivät minkä tilanteen hyvänsä! Tiltujen mustamaalaus vaikuttaa lähinnä huvittavalle ja säälittävälle!

Vuonna 1942 mies oli 44 vuotias eli juuri sopivassa iässä esikuntahommiin. Useimmat vastaavassa asemassa olevat rintaman toisella puolella olivat häntä vanhempia!

Mannerheim ei haudannut suunnitelmaa tyhmyyttään vaan ajatteli teon poliittisia seurauksia.

"Sorokan valtaus todella suunniteltiin Mannerheimin käskystä."

Jälleen esimerkki siitä, ettei sotasuunnitelmien laatiminen aina välttämättä todista vielä mitään.

"Sitä ei toimeenpantu Rytin ja Mannerheimin yhteisen harkinnan pohjalta."

Ryti oli tuossa vaiheessa jo järkiintynyt, alkusodan suursuomalaiset höyryt haihtuneet pankkimiehen päästä.

"Se olisi todennäköisesti johtanut USA:n sodanjulistukseen."

Se olisi myös jäänyt Stalinin ja Molotovin mieleen ja aiheuttanut myöhemmin armottoman koston.

"Lisäksi armeijalla ei juuri ollut hyölläyshaluja."

Miehistö oli hyökkäyssodan tappioiden lamauttamaa ja makasi korsuissaan odotellen rauhan tuloa.

"Vuoden -41 tappiot olivat eriottäin raskaat."

Myös v:n 1941 mobilisaatioaste oli poikkeuksellinen. Sitä ei kyetty ylläpitämään.

"Pienellä maalla ei ole juuri varaa hyökkäyssotiin."

Suur-Suomen tavoitteleminen v. 1941 oli Suomelta veristä uhkapeliä, joka oli viedä maan samanlaiseen perikatoon kuin Suomen liittolaismaa Saksan.

Koroljov kirjoitti:

"Sorokan valtaus todella suunniteltiin Mannerheimin käskystä."

Jälleen esimerkki siitä, ettei sotasuunnitelmien laatiminen aina välttämättä todista vielä mitään.

"Sitä ei toimeenpantu Rytin ja Mannerheimin yhteisen harkinnan pohjalta."

Ryti oli tuossa vaiheessa jo järkiintynyt, alkusodan suursuomalaiset höyryt haihtuneet pankkimiehen päästä.

"Se olisi todennäköisesti johtanut USA:n sodanjulistukseen."

Se olisi myös jäänyt Stalinin ja Molotovin mieleen ja aiheuttanut myöhemmin armottoman koston.

"Lisäksi armeijalla ei juuri ollut hyölläyshaluja."

Miehistö oli hyökkäyssodan tappioiden lamauttamaa ja makasi korsuissaan odotellen rauhan tuloa.

"Vuoden -41 tappiot olivat eriottäin raskaat."

Myös v:n 1941 mobilisaatioaste oli poikkeuksellinen. Sitä ei kyetty ylläpitämään.

"Pienellä maalla ei ole juuri varaa hyökkäyssotiin."

Suur-Suomen tavoitteleminen v. 1941 oli Suomelta veristä uhkapeliä, joka oli viedä maan samanlaiseen perikatoon kuin Suomen liittolaismaa Saksan.

Lue lisää

sinua yhtenä palstan täysijärkisimmistä.

kärsi suuri osa Suomen ylintä sotilasjohtoa. Mukana oli suurimmalta osin vain itse asiassa muutaman viikon peruskoulutuksen Saksan keisarillisessa armeijassa saanutta jääkäriupseeristoa jonka tosiasiallinen ammattikokemus oli komppaniatason tehtävistä ensimmäisen maailmansodan itärintamalta ja Suomen punakapinasta. Vain muutamia toisen maailmansodan tasoisen sodankäynnin veroisia kyvykkyyksiä löytyi, esimerkkinä V.P. Nenonen.

Rateki kirjoitti:

kärsi suuri osa Suomen ylintä sotilasjohtoa. Mukana oli suurimmalta osin vain itse asiassa muutaman viikon peruskoulutuksen Saksan keisarillisessa armeijassa saanutta jääkäriupseeristoa jonka tosiasiallinen ammattikokemus oli komppaniatason tehtävistä ensimmäisen maailmansodan itärintamalta ja Suomen punakapinasta. Vain muutamia toisen maailmansodan tasoisen sodankäynnin veroisia kyvykkyyksiä löytyi, esimerkkinä V.P. Nenonen.

Lue lisää

Tuo ei ollut tilanne edes 1918. Käytössä oli sodan jälkeen myös noin 170 Venäjän armeijassa palvellutta upseeria, joukossa ainakin parikymmentä yleisesikuntaupseeeria. Jääkäreillä oli takanaan kolmen vuoden saksalainen koulutus rintamakokemuksineen. Monet toimivat 1918 pataljoonankomentajina, muutamat rykmentinkomentajina ja Sihvo jopa rintamapäällikkönä.

Ennen Talvisotaa oli omassa sotakorkeakoulussa koulutettu 370 yleisesikunatupseeria. Lisäksi useat kymmenet olivat käyneet sotakorkean Ranskassa, Englannissa, Saksassa, Virossa, Italiassa tai Ruotsissa.

Suomessa oli Kadettikoulun ja SKK:n lisäksi toiminnassa jatkokoulutusta antavat suojeluskuntien päällystökoulu ja Taistelukoulu. Kaikkiaan kurssitettiin niissä ennen sotia runsaat 2 000 upseeria joukkueenjohtajista pataljoonan- ja rykmentinkomentajan tasolle asti.

Suomalainen upseeristo oli kansainvälisessäkin vertailussa hyvin koulutettu. Kaikilla eversteillä ja kenraaleilla oli joko sotakorkeakoulu tai komentajkurssi takanaan. Käytännössä kaikilla oli rintamakokemusta ainakin kahdesta sodasta. Ei muiden sotaakäyvien maiden tilanne ollut yhtään sen parempi, yleensä huonompi.

Olet esittänyt nuo perättömät väitteesi moneen kertaan. Teetkö sen tyhmyyttäsi, tietämättömyyttäsi vai vain valehtelun halusta? Vai kaikista?



V.P. Nenonen oli tykistöteoreetikko, ei komentaja.

taas kerran! kirjoitti:

Tuo ei ollut tilanne edes 1918. Käytössä oli sodan jälkeen myös noin 170 Venäjän armeijassa palvellutta upseeria, joukossa ainakin parikymmentä yleisesikuntaupseeeria. Jääkäreillä oli takanaan kolmen vuoden saksalainen koulutus rintamakokemuksineen. Monet toimivat 1918 pataljoonankomentajina, muutamat rykmentinkomentajina ja Sihvo jopa rintamapäällikkönä.

Ennen Talvisotaa oli omassa sotakorkeakoulussa koulutettu 370 yleisesikunatupseeria. Lisäksi useat kymmenet olivat käyneet sotakorkean Ranskassa, Englannissa, Saksassa, Virossa, Italiassa tai Ruotsissa.

Suomessa oli Kadettikoulun ja SKK:n lisäksi toiminnassa jatkokoulutusta antavat suojeluskuntien päällystökoulu ja Taistelukoulu. Kaikkiaan kurssitettiin niissä ennen sotia runsaat 2 000 upseeria joukkueenjohtajista pataljoonan- ja rykmentinkomentajan tasolle asti.

Suomalainen upseeristo oli kansainvälisessäkin vertailussa hyvin koulutettu. Kaikilla eversteillä ja kenraaleilla oli joko sotakorkeakoulu tai komentajkurssi takanaan. Käytännössä kaikilla oli rintamakokemusta ainakin kahdesta sodasta. Ei muiden sotaakäyvien maiden tilanne ollut yhtään sen parempi, yleensä huonompi.

Olet esittänyt nuo perättömät väitteesi moneen kertaan. Teetkö sen tyhmyyttäsi, tietämättömyyttäsi vai vain valehtelun halusta? Vai kaikista?



V.P. Nenonen oli tykistöteoreetikko, ei komentaja.

Lue lisää

olevan ehdottoman vakuuttunut Mannerheimin ja muunkin ylimmän johdon kyvykkyydestä, niin voisitko vastata muutamaan mieltäni askarruttaneeseen kysymykseen.
Talvisota.
1. Miksi Päämajan reservit olivat pääaseman murtuessa Lähteen lohkolla Laatokan-Karjalassa ja Itä-Kannaksella.
2. Miksi Talvisodassa Viipurinlahti jätettiin täysin avoimeksi jota sitten loppuvaiheessa paikkailtiin hätäisillä tilapäisratkaisuilla.

Jatkosota.
1.Miksi pääosa linnoitusvoimasta käytettiin Karhumäen "kovertamiseen ja Syvärin Pisi-Sammatus-asemassa. U-linjan rakentaminen aloitettiin myöhään ja varsinainen painopiste siirrettiin Kannakselle vasta hyvin loppuvaiheessa.
2. Miksi Päämajan reservit olivat Valkeasaaren murtuessa Sallassa, Maaselässä ja Syvärillä.

Jos ystävällisesti vastaat edellisiin, niin lisää kovia "pähkinöitä" löytyy myös jatkossa.

tunnut kirjoitti:

olevan ehdottoman vakuuttunut Mannerheimin ja muunkin ylimmän johdon kyvykkyydestä, niin voisitko vastata muutamaan mieltäni askarruttaneeseen kysymykseen.
Talvisota.
1. Miksi Päämajan reservit olivat pääaseman murtuessa Lähteen lohkolla Laatokan-Karjalassa ja Itä-Kannaksella.
2. Miksi Talvisodassa Viipurinlahti jätettiin täysin avoimeksi jota sitten loppuvaiheessa paikkailtiin hätäisillä tilapäisratkaisuilla.

Jatkosota.
1.Miksi pääosa linnoitusvoimasta käytettiin Karhumäen "kovertamiseen ja Syvärin Pisi-Sammatus-asemassa. U-linjan rakentaminen aloitettiin myöhään ja varsinainen painopiste siirrettiin Kannakselle vasta hyvin loppuvaiheessa.
2. Miksi Päämajan reservit olivat Valkeasaaren murtuessa Sallassa, Maaselässä ja Syvärillä.

Jos ystävällisesti vastaat edellisiin, niin lisää kovia "pähkinöitä" löytyy myös jatkossa.

Lue lisää

myös virheitä. Ja lisäksi se toinen osapuoli tekee parhaansa meidän suunnitelmiemme kaatamiseksi. Sillä on yhtä kyvykkäät ja hyvin koulutetut johtajat kuin meilläkin. Ja aina suuremmat resurssit. Ne lopulta sodan ratkaisevat. Kyvyillä voi heikompai osapuoli niittää onnistumisia tietyissä tilanteissa.Lopulta aina vahvempi voittaa.

Ilman Maanerheimin ja muun johdon kyvykkyyttä, olisi puna-armeija marssinut Talvisodassa parissa viikoosa Ouluun ja Helsinkiin. Kerro, mitä sen jälkeen olisi tehty.

Kysyttävää?

tunnut kirjoitti:

olevan ehdottoman vakuuttunut Mannerheimin ja muunkin ylimmän johdon kyvykkyydestä, niin voisitko vastata muutamaan mieltäni askarruttaneeseen kysymykseen.
Talvisota.
1. Miksi Päämajan reservit olivat pääaseman murtuessa Lähteen lohkolla Laatokan-Karjalassa ja Itä-Kannaksella.
2. Miksi Talvisodassa Viipurinlahti jätettiin täysin avoimeksi jota sitten loppuvaiheessa paikkailtiin hätäisillä tilapäisratkaisuilla.

Jatkosota.
1.Miksi pääosa linnoitusvoimasta käytettiin Karhumäen "kovertamiseen ja Syvärin Pisi-Sammatus-asemassa. U-linjan rakentaminen aloitettiin myöhään ja varsinainen painopiste siirrettiin Kannakselle vasta hyvin loppuvaiheessa.
2. Miksi Päämajan reservit olivat Valkeasaaren murtuessa Sallassa, Maaselässä ja Syvärillä.

Jos ystävällisesti vastaat edellisiin, niin lisää kovia "pähkinöitä" löytyy myös jatkossa.

Lue lisää

johtamisen heikot puolet. Tiedän myös upseerisotn koulutuksen puutteet.Halusin korjata "Ratekin" valeet sodanjohdon koulutuksesta, en väittää sitä erehtymättömäksi. Jos koulutus takaisi johtamisen virheettömyyden, niin eihän yksikään maa häviäisi yhtään sotaa.

tehdään aina kirjoitti:

myös virheitä. Ja lisäksi se toinen osapuoli tekee parhaansa meidän suunnitelmiemme kaatamiseksi. Sillä on yhtä kyvykkäät ja hyvin koulutetut johtajat kuin meilläkin. Ja aina suuremmat resurssit. Ne lopulta sodan ratkaisevat. Kyvyillä voi heikompai osapuoli niittää onnistumisia tietyissä tilanteissa.Lopulta aina vahvempi voittaa.

Ilman Maanerheimin ja muun johdon kyvykkyyttä, olisi puna-armeija marssinut Talvisodassa parissa viikoosa Ouluun ja Helsinkiin. Kerro, mitä sen jälkeen olisi tehty.

Kysyttävää?

Lue lisää

tuo sinun tapasi sivuuttaa varsinainen asia ja sen sijaan "pölistä" sitäkin enemmän asian syrjästä.

"Kysyttävää? "

juontaa kirjoitti:

tuo sinun tapasi sivuuttaa varsinainen asia ja sen sijaan "pölistä" sitäkin enemmän asian syrjästä.

"Kysyttävää? "

tapasi vaihtaa kokonaan aihetta. Minä käsittelin upseeriston saamaa koulutusta ja siitä syntyvää pätevyyttä. Sinä läksit vaatimaan selvityksiä sodanjohdon virheisiin. Ne on eri asioita. En ole missään väittänyt, etteikö Marski ja muut kenraalit olisi tehneet sodassa virheitä. Niitä tekivät kaikki sodanjohdot ja kaikki kenraalit. En minä ole niistä vastuussa.

Kyllä Neuvostoliitolla oli suuremmat tappiot vuonna 1941. hyölläyshaluja? Tarkoitat hyökkäyshaluja. Oli niillä.

Hyökkäyssotiin on varaa jos kaverina on Saksa.

Rateki kirjoitti:

kärsi suuri osa Suomen ylintä sotilasjohtoa. Mukana oli suurimmalta osin vain itse asiassa muutaman viikon peruskoulutuksen Saksan keisarillisessa armeijassa saanutta jääkäriupseeristoa jonka tosiasiallinen ammattikokemus oli komppaniatason tehtävistä ensimmäisen maailmansodan itärintamalta ja Suomen punakapinasta. Vain muutamia toisen maailmansodan tasoisen sodankäynnin veroisia kyvykkyyksiä löytyi, esimerkkinä V.P. Nenonen.

Lue lisää

Kyllä Arne Somersalo oli esimerkiksi koulutetumpi kuin Dietl. Kenraali Dietl tämä Narvikin sankari ei korpisoturiksi kelvannut.

Nenonen oli ihan ok.

tehdään aina kirjoitti:

myös virheitä. Ja lisäksi se toinen osapuoli tekee parhaansa meidän suunnitelmiemme kaatamiseksi. Sillä on yhtä kyvykkäät ja hyvin koulutetut johtajat kuin meilläkin. Ja aina suuremmat resurssit. Ne lopulta sodan ratkaisevat. Kyvyillä voi heikompai osapuoli niittää onnistumisia tietyissä tilanteissa.Lopulta aina vahvempi voittaa.

Ilman Maanerheimin ja muun johdon kyvykkyyttä, olisi puna-armeija marssinut Talvisodassa parissa viikoosa Ouluun ja Helsinkiin. Kerro, mitä sen jälkeen olisi tehty.

Kysyttävää?

Lue lisää

Ei nekuilla kyllä "kyvykkäitä ja koulutettuja" johtajia paljon ollut. Suurin osa tais olla Talonpoikia jotka oli kouluytettu Funzen sotilasakatemiassa.

Kyllä esimerkiksi Hugo Österman oli talvisodassa pätevämpi kuin Marski. Tämä omituinen Mannerheimin jumaloiminen joss tyypin toimintaa ei saa kyseenalaistaa. Jopa Unkarin Horthy teki virheitä. Olihan hän ollut sentään Itävalta-Unkarin laivastonkomentaja.

taas et tiedä mittää kirjoitti:

Kyllä Neuvostoliitolla oli suuremmat tappiot vuonna 1941. hyölläyshaluja? Tarkoitat hyökkäyshaluja. Oli niillä.

Hyökkäyssotiin on varaa jos kaverina on Saksa.

Suomen tappiot vuoden -41 loppuun mennessä olivat järkyttävät. Varsinkin pohjoisen ja Itä-Karjalan joukto olivat henkisesti ja fyysisesti lopussa. Koska oli lupailtu lyhyttä ja voittoisaa sotaa, ne tunsivat itsensä petetyiksi.

Hyökkäyshalujen puuttumista osoittavat monet joukkokieltäytymiset jo lokakuusta alkaen. Satoja miehiä tuomittiin niistä vankeruteen. Kyse oli kuitenkin kahdessa sodassa urheasti taistelleista sotilaista. He vain olivat täysin lopussa joka suhteessa.

Asemasotaan ryhdyttiin juuri siksi, että odotettiin Saksan ratkaisevan sodan voitoksi. Oma osuus katsottiin tehdyksi hyökkäyksen osalta.

freddy krueger kirjoitti:

Ei nekuilla kyllä "kyvykkäitä ja koulutettuja" johtajia paljon ollut. Suurin osa tais olla Talonpoikia jotka oli kouluytettu Funzen sotilasakatemiassa.

Kyllä esimerkiksi Hugo Österman oli talvisodassa pätevämpi kuin Marski. Tämä omituinen Mannerheimin jumaloiminen joss tyypin toimintaa ei saa kyseenalaistaa. Jopa Unkarin Horthy teki virheitä. Olihan hän ollut sentään Itävalta-Unkarin laivastonkomentaja.

Lue lisää

oli vakinaisessa väessä noin 70 000 sodan alkaessa. Koulutus oli erittäin laajaa ja perusteellista. Veti täysin vertoja länsimaille.

"Ei nekuilla kyllä "kyvykkäitä ja koulutettuja" johtajia paljon ollut. Suurin osa tais olla Talonpoikia jotka oli kouluytettu Funzen sotilasakatemiassa."

"Kyllä esimerkiksi Hugo Österman oli talvisodassa pätevämpi kuin Marski. "

Miten niin? Hän oli suorittanut Ruotsin Sotakorkeakoulun toisen vuosikurssin 1927-28.

Marskilla oli vuosien kokemus suursodasta ja 8 vuotta puolustusneuvoston pj:na.

"Tämä omituinen Mannerheimin jumaloiminen joss tyypin toimintaa ei saa kyseenalaistaa."

Kuka on jumaloinut ja missä?

"Jopa Unkarin Horthy teki virheitä. Olihan hän ollut sentään Itävalta-Unkarin laivastonkomentaja."

Mitä Horthy tähän kuuluu?

Airo oli lojaali mies loppuun asti. Marskin oikea käsi.

tottunut Airoon jo 1933 alkaen puolustusneuvoston sihteerinä.

Airolla oli ranskalainen sotakorkeakoulutus, joka perustui puolustuksen korostamiseen. Hän laati Suomen puolustussuunnitelmat 1930-luvulla.
Hän oli kylmäpäinen ja nopeaälyinen sekä perin pohjin asioihin perehtynyt.

halunnut hyökkäystä, koska tavoitteet oli saavutettu ja hinta oli jo ollut kovin kallis.
Lisäksi oli vaara USA:n sodanjulistuksesta.

Marski halusi mennä tuleen toisten housuilla eli saksalaiset olisiavat saaneet hyökkäävät ja putsaavat kaupungin. Hinta resupaekka-armeijallemme olisi tullut ilmeisen kovaksi, eikä usakaan siitä olisi tykännyt.

terävyytensä loppuun asti, kuten haastattelu osoittaa.

Ranskan sotakorkean suorittivat mm. jääkäriupseerit Martola, Erik Heinrichs, Oesch, Grandell ja taisi olla muitakin.

Venäläiset arvostivat Heinricsia, joka esitti näkemyksensä suoraan neuvottelupöydässä, eikä kykkinyt marskin selän takana piilossa.

Heinrichs oli Marskin luottomies, joka ajoi nimenomaan tämän näkemyksiä.
Hän oli kyllä mukana Moskovassa, mutta rooli oli vähäinen.

Hölynpölyä-taas kirjoitti:

Heinrichs oli Marskin luottomies, joka ajoi nimenomaan tämän näkemyksiä.
Hän oli kyllä mukana Moskovassa, mutta rooli oli vähäinen.

Ilmeisesti kuvittelet, että Airo olisi ollut sopiva Moskovaan, ja marskin näkemyksiä olisi ollut sopiva esittää siellä. Tuskin Heinrics esitti muuta kuin sotilaan arvioita vattimusten seuraamuksista. Suomen ja Neuvostoliiton välisen YYA-sopimusneuvotteluiden sotilasasiantuntijana Moskovassa 1948 toimi kenraali Erik Heinrichs. Seuraavaksi kai väität, että YYA-sopimus oli vähäinen.

On oma asiasi, mitä kuvittelet, mutta älä pane höpinöitäsi minun tiliini.

Airo oli Marskin lähin operatiivinen apulainen, mutta Heinrichs lähettiin neuvottelemaan vaikeista asioista.
Heinrichs laati ensimmäisen luonnoksen YYA-sopimuksesta.

"Seuraavaksi kai väität, että YYA-sopimus oli vähäinen. "

Vähäinen on nimenomaan sinun älynlahjasi.

Sirkukseen ne olisivat Airon siellä laittaneet häkkiin istumaan. Silkkaa paskaahan sinä suollatkin. Et kai sinä, niin tyhmä ole, ettet ymmärrä, miksi Airo ei sitä tehnyt.

Airoa ei lähetty Moskovaan, koska hän ei ollut neuvottelija, vaan operaattori. Airon tahdittomuus neuvotteluissa oli nähty jo ennen sotaa ruotsalaisten kanssa.

Heinrichs taas oli tunnettu nimenomaan maltillisena neuvottelijana.

Et tiedä asiasta mitään. Sen kyllä huomaa.

Asekätkennästä syytetty Airo sai olla kehnossa tutkintavankeudessa pitempään kuin monet tuomitut ja pääsi vapaaksi niihin aikoihin, kun YYA:ta sorvattiin, vai vielä Stalinin ja Molon kanssa neuvottelemaan kakun päälle. Buhhuhhuu

1. Marski hallitsi täysin sotateknisen ja taktisen kehityksen. Toinen asia oli, pystyttiinkö sitä Suomen kapasiteetilla seuraamaan.

2. Saksan sotatekninen kehitys ei ollut kenraalien vastuulla. He kyllä tiesivät ja tunsivat sen vaatimukset joka päivä.

3. Suomalaiset rintamakenraalit olivat saaneet yleisesikuntaupseerin koulutuksen ulkomailla tai Suomessa. Useimmilla oli kokemusta Saksan itärintamalta.

4. Marski johti ratsuväkeä taisteluissa 1905 ja uudelleen 1914-1917 aina armeijakuntatasolle asti. Hän toimi lyhyen aikaa armeijaa vastaavan sotatoimiryhmän komentajana.
1918 hän toimi ylipäällikkönä.

Olet surkimus valeissakin.

Jopas-tuli-valeita kirjoitti:

1. Marski hallitsi täysin sotateknisen ja taktisen kehityksen. Toinen asia oli, pystyttiinkö sitä Suomen kapasiteetilla seuraamaan.

2. Saksan sotatekninen kehitys ei ollut kenraalien vastuulla. He kyllä tiesivät ja tunsivat sen vaatimukset joka päivä.

3. Suomalaiset rintamakenraalit olivat saaneet yleisesikuntaupseerin koulutuksen ulkomailla tai Suomessa. Useimmilla oli kokemusta Saksan itärintamalta.

4. Marski johti ratsuväkeä taisteluissa 1905 ja uudelleen 1914-1917 aina armeijakuntatasolle asti. Hän toimi lyhyen aikaa armeijaa vastaavan sotatoimiryhmän komentajana.
1918 hän toimi ylipäällikkönä.

Olet surkimus valeissakin.

Lue lisää

Mihin perustuu väite että marski hallitsi täysin sotateknisen ja taktisen kehityksen? Oikeampi näkemys on ettei marskilla ollut juurikaan kykyä strategiseen suunnitteluun eikä hän ymmärtänyt oikeastaan mitään sotatekniikasta. Seikkailut kaukana itä-Karjalassa, linnoittamisen koko efortin suuntaaminen alueille joita ei ollut edes tarkoituskaan kuulemma pitää, typerä asemasodan puuhastelu ottamatta lainkaan huomioon sotatilanteen huonoa kehitystä laajemmin koko itärintamalla, uskominen siihen että Suomi jää jotenkin ihmeellisesti sivuun sodan loppuselvittelyistä, ym. osoittavat että marskin modus operandi oli sekavaa touhuilua ja reagointia.

sotateknisen ja taktisen kehityksen, koska sai siitä jatkuvasti raportteja sekä tiedustelulta, että yhteysupseereilta.
Linnoittaminen Itä-Karjalassa perustui alueen laajuuteen, koska joukkoja ei ollut riittävästi.

Mannerheim teki virheen lähtiessään omia aikojaan hyökkäämään Itä-Karjalaan. Hän ei päässyt siitä eroon ennen kuin Puna-armeija erotti.

Marski erehtyi myös arvioimaan Stalinin toimivan Suomen kannalta toivottavalla tavalla.

Sinänsä Suomen resurssit eivät riittäneet mihinkään. Sotaan lähdettiin Saksan voittoon luottaen. Kun Saksa hävisi, Suomi hävisi.
Marskin tekemisillä ei lopputulokseen ollut suurta merkitystä.

Marski-hallitsi kirjoitti:

sotateknisen ja taktisen kehityksen, koska sai siitä jatkuvasti raportteja sekä tiedustelulta, että yhteysupseereilta.
Linnoittaminen Itä-Karjalassa perustui alueen laajuuteen, koska joukkoja ei ollut riittävästi.

Mannerheim teki virheen lähtiessään omia aikojaan hyökkäämään Itä-Karjalaan. Hän ei päässyt siitä eroon ennen kuin Puna-armeija erotti.

Marski erehtyi myös arvioimaan Stalinin toimivan Suomen kannalta toivottavalla tavalla.

Sinänsä Suomen resurssit eivät riittäneet mihinkään. Sotaan lähdettiin Saksan voittoon luottaen. Kun Saksa hävisi, Suomi hävisi.
Marskin tekemisillä ei lopputulokseen ollut suurta merkitystä.

Lue lisää

Raportteja saattoi hyvinkin saada mutta tuskin niistä paljoa ymmärsi ja eritoten ei edes reagoinut niihin mitenkään saati että olisi toiminut proaktiivisesti.