Sä olet niin ihana, kun olet vähän ujo.. :) Olet mun sydämeni ydin, liekki, joka saa mut heräämään henkiin.. Muusani, rakkaani, oma sydänkäpyseni.. :) Tarviin sua, koska rakastan sua..
Mun hänelle.. :)
Barbalala
10452
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 10
Vanhimmat
Eräs nainen muistuttaa barbalalaa. Kertoisitko minkä nimistä miestä etsit? :P
En tiedä uskallanko kirjoittaa hänen nimeään tähän, kun olen sen tänne aikaisemmin niin monta kertaa jo kirjoittanut.. Neljä kirjainta on hänen nimessään ja v-kirjaimella alkaa.. :)
Visa tai Vesa. Onnea etsintään :P
Hmmh juurikin tuo nimi.. :P Onnea tarvitaan, mutta ei mun tarvitse häntä etsiä, ei hän ole mihinkään hävinnyt.. ja toivottavasti ei häviäkään..
BarBar lalalaa :(
Hmm.. ei tää oo mitään peliä.. :/ ei oo ollu missään vaiheessa mitään peliä.. en leiki tunteilla, tai no, täällä kun olen niin omilla tunteillahan mä leikin, kun paha olo täällä vaan tulee.. :( Miks sulla on naama nurin tästä tektistä, tunnistitko kuka olen vai..? En mä halua, että kellekään tulis paha mieli mun kirjotuksista täällä..
ja arvata, mihin viittaat, siksi vain ruttuinen rusina. Ja toisaalta voihan se olla ihan kuviteltua. Enkä voi mitenkään varmasti tietää leikitkö vai et, siinä se harmitus.
´´
Uskaltaisitko kysyä minulta palstojen ulkopuolella miten asiat ovat, jos olet joku tuntemani henkilö.. Sillähän se selviää, kun rohkeasti suoraan vain kysyy.. Täällä ei ainakaan mikään asia varmistu, jos johonkin vastauksen haluat saada..
Ja niin, mistä sitä oikeastaan loppujen lopuksi kenestäkään tietää varmaksi, että leikkiikö joku toisen tunteilla vai ei.. mutta siihen tunteilla leikkimiseenkin on mielestäni varmasti jokin syy, mikä saa ihmisen tekemään sellaista kuin tekee.. Niin ja sekin, että toiset ihmiset tekee sitä tahallaan ja toiset tahattomasti.. Kukaan kun ei voi koskaan tietää kuka mitenkin tuntee tai asiat kokee..
Hmm, musta on hyvin tärkeää, että osaa luottaa ihmiseen tai ihmisiin.. tietenkään ei saa liikaa luottaa ja omaa järkeä on muistettava käyttää, mm. uusien vieraiden ihmisten kanssa kun on tekemisissä, mutta tuttujen kanssa luottamus on erilaista, kun silloin toisen ihmisen tuntee.. Ja minusta on ehkä jopa loukkaavaa, jos epäilee jollain tavalla tuttua henkilöä, joka ei ole antanut aihetta epäilylle..
Ilman luottamusta ei kuitenkaan pärjää ja ainainen epäileminen on väsyttävää.. Ja, jos jonkun tekemisten tai sanomisten todenmukaisuutta koko ajan epäilee, niin totuuden puhujalle tulee vain lähinnä turhautunut olo, eikä totuutta voi/jaksa epäilijälle loputtomiinkaan inttää.. jos ei usko niin se alkaa olla jo epäilijän oma ongelma.. kannattaisi miettiä eri ihmisten kohdalla onko syytä epäilyyn.. onko ihminen antanut todella aihetta epäilemiseen vaiko ei..
Lisääkin voisin kirjoittaa mietteitäni, mutta toi saa nyt riittää tällä erää..
ihmiset tulevat kovin erilaisista lähtökohdista toisiaan kohti. Yksi oppii jo lapsena, että on ihmisiä, joihin voi luottaa ja toinen taas sen, ettei voi luottaa edes läheisiinsä. Elämän varrella kasvun myötä toivottavasti monet asiat selkiintyvät, mutta lähtökohdastaan ei kai kokonaan voi päästä eroon.
Uusia ihmissuhteita muodostettaessa se luottamus on mielestäni tavallaan ansaittava. Itse kuvittelen lähtväni jotakuinkin 50/50 tilanteesta ja tutustummisen myötä se joko vahvistuu tai vähenee. Jotenkin ajattelen, että on tyhmää lähteä täysillä luottamaan uuteen ihmiseen kun ei vielä tunne häntä lainkaan.
Siinä olen kyllä kanssasi samaa mieltä, että jos rehellisenä ihmisenä joutuu koko ajan selittelemään ja vakuuttelemaan itseään, niin raskaaksi se käy.
Sitten on vielä sellainen asia, että monet haluavat vähän kaunistella asioita ja sen vuoksi eivät ole ihan rehellisiä. Sekin on valehtelemista, mutta ei sellainen kuitenkaan luottamusta vähennä.
Sitä, että joku leikkisi tunteilla tarkoituksella, niin onhan siihen varmasti syynsä. Jos sillä sitten on tarkoitus vahingoittaa toista ihmistä, niin sellaista ei oikein voi hyväksyä, toisin siinä on aina se toinen puoli, ts. jokin oma heikkous, joka sen aiheuttaa. Se taas tekee asiasta ymmärrettävämpää, mutta eihän sitä silti hyväksyä tarvitse.
Jos olisit ihminen, jota ajattelen, niin sattuneesta syystä odotan sitä selitystä enää kyselemättä.