unohtaa ikäväsi kohteen hankkimalla "korvikkeen", jotta et ikävöisi? Täällä yksi syyllinen. Seurauksena kaikki mitä "korvike" puhui tai teki muistutti siitä toisesta jota en saanut. Lopputuloksena olen toistaiseksi yksin, mutta en halua ketään uutta ennen kuin olen satavarma etten ikinä saa sitä oikeaa, joka tuntui syvemmällä sydämessä kuin kukaan. Jos saisin esittää yhden toivomuksen, en kolmea vaan vain yhden, haluaisin ehdottomasti aloittaa alusta ja tehdä sen oikean ihmisen onnelliseksi.
Oletko yrittänyt
jossain tilanteessa
30356
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 30
Vanhimmat
tylyä toista ihmistä kohtaan. Kerroitko hänelle, että oli vain korvike sulle? Aika itsekkäältä vaikutat.
tarkoitankin tässä nyt sitä ihmistä, jonka kanssa suostuin treffeille sen jälkeen kun ymmärsin ihastukseni puheista ettei hän ole kiinnostunut. Pidin häntä ("korviketta") mukavana, mutta tietysti totesimme molemmat ettei mukava riitä jos ei ole tarpeeksi tunteita. Hänkin lähti vain huvin vuoksi kokeilemaan treffejä.
Ootko sä se joka joskus kyseli täällä ihastuksensa perään ilmoittaen että muitakin ottajia olisi, että mitäs tehdään?
perään. Ja vaikka ottajia olisi, ei helpolla kelpaa.
Mitä yritit tehdä tämän ihastuksesi vuoksi?
Siitä suhteesta jäi jotain sellaista, joka asiasta aina muistuttaa, eikä tarvi sitten toista kertaa enää yrittääkään unohtaa kenenkään toisen kanssa.
että saisi kääntää aikaa tässä minun ja hänen tapauksessa vajaan vuoden taaksepäin, mutta näillä tiedoilla kuin nyt on. Kaikki menisi varmaankin sujuvasti (tai sitten ei :D) Mutta siis samat ajatukset, haluaisin aloittaa alusta sen erään tärkeän kanssa.
Saman verran voisin palata ajassa takaisin. Ehkä tekisin eri ratkaisut tällä kertaa.
..oon siivonnut, tiskannut, tehnyt kaikenlaisia kotihommia sekä samoillut metsäpoluilla sekä muutenkin ulkoillut paljon. Luonnossa ainakin saa paljon kaikenlaista muuta ajateltavaa ja silmä sielläkin lepää. Siellä ikävä ja kaipauskin kuin muuttaisi muotoaan jos nousee mielenpintaan ja iholle.
Sekin on osa minua, eikä varmasti pois lähde koskaan, mutta ei ihmisiä voi vaihtaa kuin sukkia ja korvata tosta vaan esimerkiksi nuhjaantuneen uudemmalla pariksi vielä ehjänä pysyneelle. Parisuhdekiemuroissa vasta sen jälkeen kun päättynyt/meneillä oleva suhde on loppuunkäsitelty on mahdollista mielestäni aloittaa jotain uutta. Tilanne on varmasti sama vaikka onko itse jäävä vai lähtevä osapuoli suhteessa, sillä jonkinlaista surutyötä päättynyt suhde jokatapauksessa aiheuttaa aina.
Ystävien kohdalla asia ei ehkä ole niin kimuranttia, ja korvaaminen jollakin toisella ihmiselläkin on varmasti poistuneen ihmisen tilalle hyvin tavanomaista, mutta niin lyhyt- kuin pitkäikäistäkään ystävää ei voi periaatteessa kyllä korvata toinen ihminen vaan vain sen hänen tuomansa henkisen tyydytksen tarvehierarkiassa ja hänen kanssaan vietetyn ajan täytteen.
En tiedä onko tuollainen kanta tullut omaan arvomaailmaani muuten vaan normaalisti kasvaessa ja kehittyessäni vai vasta ymmärtämällä ihmisten ainutlaatuisuuden ja korvaamattomuuden heidän poistuessaan, mutta ei sillä varmaan ole tässä kohdin merkitystä...
ihana!
..kiitos...
mutta koska otit korvikkeen, et koskaan saa sitä oikeaa. no thanks.
sitä oikeaa, hän itse antoi minun ymmärtää niin. Siksi korvike. Muussa tapauksessa en ikinä olisi edes harkinnut ketään toista.
ymmärtää, ettei hän minua saa. Kuitenkin tuntuu pahalta ajatella häntä jonkun muun kanssa, ja se on varmaan jo tapahtunutkin. Ei enää uskalla perään kysellä.
Miten hän antoi ymmärtää? Suoraan kysymykseesikö?
Vaikka olis ollutkin sopiva tarjolla, niin kiitos ei! Joko Hän tai ei kukaan muu joka edes etäisesti muistuttaa häntä. Hän on ainutkertainen ihminen johon olen kiinnittynyt jostain syystä ja ei häntä kukaan voi korvata. Eriasia on sitten hankkia muuten vaan sopivaa seuraa, mutta hänelle ei ole korviketta.
Täällä tai missään kukaan halua olla "tarjolla"..en minä ainakaan tarjoile yhtään mitään:D
silloin kun sopiva olisi ollut tarjolla ymmärsit varmasti sen että vaikka muistutti etäisesti niin oli eri ihminen ja ymmärsitkin äkkiä ettet tosiaan voi tätä ainutkertaista saada. Ainoa jarru siinä tilanteessa itsensä arvostaminen ja se että tiesi ympäristön seuraavan asiaa. Korvike tosiaan voi hetkeksi tuoda helpotuksen mutta onko se pysyvää? Riippuu mitä kukaki hakee elämältä-
on sekin että kun ei ole missään tarjolla niin ei ketään koskaan saa.
Mitä draamaa ja missä?
Silloin kun tutustuin tähän tiettyyn henkilöön, hän muistutti tätä toista ja jäin hetkeksi sen tunteen valtaan, mutta vain hetkeksi. Tosiasiallisesti hän on hyvin kaukana alkuperäisestä kaivatusta. En siinä tilanteessa ole ajatellut saanko kaivattuni vai en. Voiko ylipäätänsä toisen ihmisen jotenkin saada? Me ollaan kaikki vapaita yksilöitä eikä kenenkään orjia vaikka näissä tunneasioissa nämä ikävän tunteet ottavatkin vangiksi. Sanotaanko vielä loppuun näin, että tilaisuus oli tehdä ns. varkaan, mutta ei tehnyt!
On vain yksi Hän!
No kuka tämä kaivattusi on?
Ap, oletko mies vai nainen?
Missäs sovit treffit? Ihan mielenkiinnosta kyselen vain?:)
Siis ne " korvikkeen" kanssa?
"kai se on ihan sama". ...Jos kerran jostain tietystä jutusta ei näyttänyt voivan tulla mitään. Sitten sitä käy muutaman kerran treffeillä, jotka menivät tavallaan ihan mukavasti, mutta ei niistä mitään tullut. Ja sen tiesi kyllä koko ajan. Miksi edes sitten meni, voisi kysyä. Hyvä kysymys.
Miksi väkisin yrittää, jos tunne puuttuu, sitä joko on tai ei ole. tai se joko tulee tai ei tule..
Nyt tietää mistä puhuu, koska se on tapahtunut kaksi kertaa, ja yksin silti ollaan:D
Hänenlaistaan ei ole toista eikä hän ole korvattavissa.
Nii, kaikkea sitä joutuu tekemään, itseään harhauttaakseen.