Höyry vedeksi

Enpä tuota lontootaa tajua maallikko. Se on toki selvää että paljon on tutkittu ja laskettu. Mikähän mahtaa olla höyryn virtausnopeus, lämpötila ja paine voimalan turbiinissa.

Akkiä luulisi että höyryveturin mäntäsysteemillä saisi paremmin voiman talteen kuin noihin pieniin siipiin puhaltamalla.

Pähkääjä kirjoitti:

Enpä tuota lontootaa tajua maallikko. Se on toki selvää että paljon on tutkittu ja laskettu. Mikähän mahtaa olla höyryn virtausnopeus, lämpötila ja paine voimalan turbiinissa.

Akkiä luulisi että höyryveturin mäntäsysteemillä saisi paremmin voiman talteen kuin noihin pieniin siipiin puhaltamalla.

Lue lisää

Tyypillisessä höyryvoimalaitoksessa höyryn lämpötila ja paine juuri ennen turbiinia on noin 510-540 C ja 100-200 bar. Turbiinin jälkeen lämpötila on vain 20-30 C ja paine noin 0,02-0,03 bar (absoluuttinen paine). Höyry virtaa turbiinin sisällä keskimäärin ehkä noin 150-200 m/s.

Höyryturbiinin hyötysuhde on huomattavasti korkeampi kuin hörykoneen.

martta0 kirjoitti:

Tyypillisessä höyryvoimalaitoksessa höyryn lämpötila ja paine juuri ennen turbiinia on noin 510-540 C ja 100-200 bar. Turbiinin jälkeen lämpötila on vain 20-30 C ja paine noin 0,02-0,03 bar (absoluuttinen paine). Höyry virtaa turbiinin sisällä keskimäärin ehkä noin 150-200 m/s.

Höyryturbiinin hyötysuhde on huomattavasti korkeampi kuin hörykoneen.

Lue lisää

Johtuuko tämä jööhtyminen siitä kun höyryn paine laskee ja tiheys pienenee?

Eli sama ilkiö kuin jöääkaapissa tms. kylmäkoneessa?

Pähkääjä kirjoitti:

Johtuuko tämä jööhtyminen siitä kun höyryn paine laskee ja tiheys pienenee?

Eli sama ilkiö kuin jöääkaapissa tms. kylmäkoneessa?

Höyryn lämpötilan laskeminen turbiinissa johtuu nimenomaan siitä, kun paine laskee voimakkaasti ja samalla ominaistilavuus kasvaa rajusti (höyry niinsanotusti paisuu). Lisäksi höyry luovuttaa energiastaan noin reilun kolmasosan. Tällä energialla pyöritetään turbiinin akselia ja samalla generaattoria. Höyry myös nesteytyy osittain, turbiinista poistuvassa höyryssä on noin 10 % nestemäistä vettä pieninä pisaroina.

Jossain vaiheessahan tuo sumu tiivistyisi vedeksi, jos oletetaan että tuo putki olisi tarpeeksi pitkä ja riittävän kylmä.

Siis tuota pähkään, kai se noroksi se vesi menee lopulta, ja nopeus on tuo 200 km/h, koska mitään jarruttavaa voimaa ei ole.

Siis ajatuksena absurdi, mutta muuta ratkaisua en kyllä näe.

Pähkääjä kirjoitti:

Jossain vaiheessahan tuo sumu tiivistyisi vedeksi, jos oletetaan että tuo putki olisi tarpeeksi pitkä ja riittävän kylmä.

Siis tuota pähkään, kai se noroksi se vesi menee lopulta, ja nopeus on tuo 200 km/h, koska mitään jarruttavaa voimaa ei ole.

Siis ajatuksena absurdi, mutta muuta ratkaisua en kyllä näe.

Lue lisää

>

Ei välttämättä. On monia aerosoleja, jotka ovat pysyviä. Mikään laki ei siis komenna, että tuon veden pitäisi tiivistyä vesinoroksi. Edes siinä tapauksessa, että tuo sumu jäätyy, ei välttämättä tapahdu mitään tiivistymistä. Pikkuhileiden nopeus on sitten 200 km/h, jos tosiaan jarruttavia voimia ei ole.

Kun tarkemmin pähkäsin, tulin ajatukseen että hidastuu, sillä muistan kun pienenä leikin lasisella kardemummaputkella. Tein putkeen sen korkista männän, teippasin korkin tiivisteosan pyöreän kynän päälle, vettä putkeen ja kynttilällä lämmitin. Kovalla paineella työnsi, mutta tiivistyessään imi männän takaisin pohjaan.

Mutta eikö tämä nesteen tiivistymien ja hidastuminen aiheuta alipaineen putkeen?

Eli alkupään höyryynkin tulee imua jonka supistuva höyry aiheuttaa?

Ja eikö tämä alipaine aiheuta höyryn jäähtymistä ja siten nopeuttaa tiivistymistä?

Tämä jäähtyminen varmaan antaa lisää tehoa höyryturbiinin siipiin?

Pähkääjä kirjoitti:

Kun tarkemmin pähkäsin, tulin ajatukseen että hidastuu, sillä muistan kun pienenä leikin lasisella kardemummaputkella. Tein putkeen sen korkista männän, teippasin korkin tiivisteosan pyöreän kynän päälle, vettä putkeen ja kynttilällä lämmitin. Kovalla paineella työnsi, mutta tiivistyessään imi männän takaisin pohjaan.

Mutta eikö tämä nesteen tiivistymien ja hidastuminen aiheuta alipaineen putkeen?

Eli alkupään höyryynkin tulee imua jonka supistuva höyry aiheuttaa?

Ja eikö tämä alipaine aiheuta höyryn jäähtymistä ja siten nopeuttaa tiivistymistä?

Tämä jäähtyminen varmaan antaa lisää tehoa höyryturbiinin siipiin?

Lue lisää

Hei martta0

Tuo höyryasia askarruttaa vieläkin mieltäni.

Varmaan kaiken voi osoittaa kuten on....

Jos viitsit niin kirjoita osoitteeseen: [email protected]

Eli olen se laskutaidoton pähkääjä. Kerron sitten lisää asiasta.

>

Mutta mikäänhän ei määrää, että tuo vesi tiivistyisi koko putken täyttäväksi vesipatsaaksi. Tiivistyminen voi olla vain sumuksi menemistä, jolla tosiaan on sama nopeus kuin höyryllä: virtauksen tiheys nimittäin säilyy hyvinkin siinäkin tapauksessa, että vesi tiivistyy (joka on siis vesihöyryn tiheys).

Alipaine tuonne tietenkin tulisi, mutta siitä ei nyt ollut kyse.

noh ! kirjoitti:

>

Mutta mikäänhän ei määrää, että tuo vesi tiivistyisi koko putken täyttäväksi vesipatsaaksi. Tiivistyminen voi olla vain sumuksi menemistä, jolla tosiaan on sama nopeus kuin höyryllä: virtauksen tiheys nimittäin säilyy hyvinkin siinäkin tapauksessa, että vesi tiivistyy (joka on siis vesihöyryn tiheys).

Alipaine tuonne tietenkin tulisi, mutta siitä ei nyt ollut kyse.

Lue lisää

Tuo minun laskema esimerkki pätee tietenkin pystysuorassa putkessa, jolloin se todellakin täyttyy kokonaan nestemäisellä vedellä ja liikkuu eteenpäin (ylös) nopeudella 0,275 m/s. Vaakasuorassa putkessa höyrystä syntyy vain osittain putken täyttämä vesipatja, jonka liikkumisnpeutta ei noin vain voi laskea. Missään tapauksessa se ei kuitenkaan ole 200 km/h.