Ei oo kavereita, ei oo tyttöystävää, ei oo koulukavereita, ei oo harrastuksia muuta kuin tietokone, lukios menee huonosti, ei oo edes sisaruksia joiden kans tehdä jotain hauskaa, ei oo elämää. Olen onneksi huomannut että ujouteni on laskenut tässä vuoden aikana, mutta siitä ei oo viel mitään iloo kun ei oo ketään jolle edes puhua. Onko kellään hyviä vinkkejä mitä minun pitäisi tehdä? =)
ei mee hyvin
Nolo
71113
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Aloíta jokin kiva harrastus, mieti mielessäsi mikä sinua todella kiinnostaa. Kyllä sinulla täytyy olla jokin muukin kiinnostuksenkohde kuin tietokone. Harrastukset rikastuttavat elämää ja saavat hyvälle tuulelle.
Mene ihmisten ilmoille, onhan sekin parempi kuin menemättä ollenkaan sosiaaliseen ympäristöön. Voit testata oma rohkeutesi kysymällä tuntemattomilta esim. anteeksi, mutta paljon kello on? tämä on jo aika hyvä edistysaskel. Sitä huomaa, että ihmiset ovat yllättävän välinpitämättömiä eikä heidän reaktiointejaan tarvitse pelätä.
Olen itse hiljainen, mutta en voisi sanoa itseäni ujoksi. Puhun silloin, kun sille on aihetta. Ulkoilen paljon ja minulla on kavereita, muttei poikaystävää.
käy netissä vähemmän, liiku enemmän! eikai se ole liikaa pyydetty?
Maailma on täynnä eri mahdollisuuksia. Aloita säästämään jotain matkaa varten, vaikka vain lyhyellekin..
Matkalla tapaa uusia ihmisiä ja on pakko olla sosiaalinen. Nykyään on halpaa matkustaa. Mieluummin lennä vaikka jonnekin Euroopan kaupunkiin 2-3 päiväksi. Ota lukemista mukaan. Ota kartta esille ja katso mikä Euroopan kaupunki voisi sinua kiinnostaa. Sen jälkeen ala suunnitelemaan matkaa. Jos sinulla ei ole nyt rahaa, ala säästämään. Ehkä sinulla on mahdollisuus mennä töihin..
Matkustaminen on vain yksi mahdollisuus.. harrastaa voi paljon muutakin. Ei yksin olemisessa ole mitään pahaa. Kiinnostaako ehkä kirjojen lukeminen.. uuden kirjan lukeminen piristää ihmeellisesti. Aloittaminen on aina vaikeata.
Vaikka olet ujo, saatat silti olla sosiaalinen.. sinua saattavat kiinnostaa lähimmäiset ihmiset. Onko lähelläsi vanhainkotia? Vanhainkodit ovat täynnä yksinäisiä vanhuksia. Ehkä haluaisit vapaaehtoisesti käydä tapaamassa jotain mummoa tai vaaria, käydä hänen kanssa ulkoilemassa, lukea vanhukselle kirjoja.. siinä vasta vanhus ilahtuisi. Ja samalla sinulle hyvä tilaisuus harjoitella sosiaalisuutta.
Tässä vain pari esimerkkiä. Elämä on täynnä eri mahdollisuuksia. Käytä mielikuvitustasi. Osaat varmasti jotain.. kirjoita paperille lista, mitkä asiat sinua kiinnostavat tai voisivat kiinnostaa. Uskalla kokeilla myös aivan uusia ideoita!
Minäkin olen ujo. Olen aina ollut ja tulen varmaan aina olemaankin.
Ujoudelle voi kuulemma silti tehdä jotain. Sen haittavaikutuksia voi vähentää.
Pitää vaan uskaltaa mennä puhumaan ihmisille, vaikka helppoa se ei ole. Kaikki ovat epävarmoja jokatapauksessa, niin että kannattaa kuitenkin yrittää.
Tietenkään ei tarvitse olla sellanen ylienerginen, yllättävä ja rempseä, mutta on huomattavasti helpompi elää, jos ei
joka tilanteessa kieltäydy puhumasta tai vetäydy kerta toisensa jälkeen yksinäisyyteen.
Ujot ovat usein älykkäitä ja herkkiä ja he tekevät työnsä muita tunnollisemmin, niin
että on ujoudesta hyötyäkin:)
Olin tässä eilen ystäväni synttäreillä enkä tuntenut siellä ketään. Pelotti ihan kauheasti lähteä, mutta ajattelin sitten, että pakko on uskaltaa,
ei se niin kauheata voi olla.
No, yksi henkilö katseli minua kuin ihmettä, tuijotti vaikka kuinka kauan siinä vastapäätä ja kysyi sitten, olenko ujo. Vastasin kyllä
ja jäin vain hymyilemään. Mitä olisin voinut sanoa?
Käyn tuollaisilla hetkillä mielessäni varmaan 10 eri vastausvaihtoehtoa sekunnissa, mutta mikään niistä ei ole hyvä, joten turpa pysyy kiinni ja olemukseni vain kutistuu ja katoaa.
Illan aikana eräs toinen kyseli varmaan 3 kertaa että olenko aina tällainen. Vastasin etten tiedä. Ensin mainittu henkilö pyysi minua huutamaan kovalla äänellä, jotta voittaisin ujouteni ja nauroin vain. Sitten aloin jutella heidän kanssan vaikka mistä ja aloin olla ylpeä itsestäni. Vielä mitä!
Jälleen kerran muutama muu tuli kysymään minulta, että olenko ujo. Heistä se oli selvästi jotakin aivan käsittämätöntä.
Raivostuttaa, kun ei voi olla oma itsensä eikä voi vain ottaa rennosti.
Jooh tuttua on, jotkut idiootit tulee mesoamaan että "huuda nyt jotain" blaablaa. Mitä se niille kuuluu? Enhän minäkään sano niille että "pidä ääliö se turpas kiinni jos ei oo muuta sanottavaa kun tuollasta hirveetä paskaa". Tjooh, eli ole oma itsesi, tuollaisista ei kannata välittää.
Vaikeampaa täst tekee se että viihdyn liian hyvin tietokoneella ja kun on vielä "kavereita" internetissä. Koulu ja muut tuntuu sivuasioilta.
Ujous on siis mahdollista nujertaa. Kaikki ovat epävarmoja itsestään, siitä ei pääse mihinkään.
Vaikka helppoa ujoudesta vapautuminen ei ole, pitää ajatella positiivisesti.
Tutusti uusiin ihmisiin ja vietä aikaa heidän kanssaan.
Kädenkäänteessä kaikki ei käy, mutta kun ujoudesta on tullut toisarvoinen ongelma, niin tunne on hirveän vapauttava.
Voisit vaikka hankkia aktiivisempia harrastuksia, missä tutustua samanhenkisiin ihmisiin. Tai netistäkin voi löytää kamuja, joita tavata livenä.