Minulla on 6kk ikäinen chihu tyttönen, joka pelkää muita koiria. Syynä on se että ihmiset vahingossa tai tahallaan ovat päästäneet riehakkaan koiransa pentuni luokse kysymättä ensin että saako päästää. Ja nyt pentu pelkää kaikkia muita koiria. Pelkään että siitä tulee vihainen ja arvaamaton muita koiria kohtaan jos se ei totu pian muihin hauveleihin. Meillä ei ole tuttavapiirissä yhtään rauhallista ja pennuista tykkäävää koiraa joka sopisi pennulle kaveriksi.
Eli siis kannattaako pentua viedä esim koirapuistoon, vai onko joku muu paikka jossa sen olisi voisi tottua muihin koiriin? Ja miten totuttaminen kannattaisi aloittaa kun koirani pelkää?
Toivottavasti jollakin olisi jotain hyviä ja asiallisia neuvoja. Olisin tosi kiitollinen!!
Eli siis kannattaako pentua viedä esim koirapuistoon, vai onko joku muu paikka jossa sen olisi voisi tottua muihin koiriin? Ja miten totuttaminen kannattaisi aloittaa kun koirani pelkää?
Toivottavasti jollakin olisi jotain hyviä ja asiallisia neuvoja. Olisin tosi kiitollinen!!
Vastaukset 13
Vanhimmat
arkaa koiraa koirapuistoon väkisin pedon suuhun, pakolla tutustumaan pieneen aidattuun tilaan.
Miksi sen on pakko tutustua muihin jos se ei halua? Tästä aiheesta ollut täällä miljoona ketjua, käytä hakua.
Pyysin asiallisia ja hyviä neuvoja... mielestäni "käytä hakua" ei ole sellainen :D sori...
Siis meillä on aina pennut opetettu ensin isojen ja rauhallisten koirien kanssa olemaan. Monilla paikkakunnilla toimii jo erilaisia koirien "päivähoitopaikkoja", joiden kautta saa avun tällaiseenkin ongelmaan. Jos ei siis tuttavapiiristä löydy. Kannattaa kuitenkin kysellä naapureilta ja muilta sitä vieraampaakin kontaktia, tosi monet ovat kyllä valmiita auttamaan. Tarvitset vaan aikaa, ja koirasi useita hyviä ja rauhallisia tutustumisen hetkiä. Kiinnitä myöskin omaan käytökseen huomiota, ethän vain ruoki koirasi epävarmuutta omalla toiminnallasi. Pelkäätkö jo etukäteen kaikkia kohtaamisia, otatko koirasi herkästi syliin, eli "pelastatko" sen liian helposti. Koira, se pienikin tarvitsee myöskin itseluottamuksen vahvistamista ja onnistumisen kokemuksia. Itse aloittaisin, ehkä sillä lailla, jos ei niitä rauhallisia koiria ole, Että alkuun lenkillä esim. mentäisiin ohi koulutuskentästä, alkuun kauempaa ja pikku hiljaa sitten lähemmäs, jos sellainen mahdollisuus on olemassa. Vähän samaantapaan kuin totuttelu kaikkeen muuhunkin tapahtuu, esimerkiski ampumaradan läheisyydessä, ei niitä koiria heti viedä lähelle pauketta, vaan totutellaan pikku hiljaa :) Itse en siis veisi ensimmäisenä koirapuistoon, jos siellä on muita. Hajuihin sinällään saattaisin käydä tutustumassa sielläkin, jossakin vaiheessa. Koiran käytöstä seuraten.
Et ole vielä menettänyt peliä. Itselleni tuli aikuinen kodinvaihtaja, jolla ei ollut tullessaan minkäänlaista perussosiaalistamista tehty. Se oli pelkopurija, pelkäsi lähes kaikkea, ihmisiä, autoja ja muita koiria. Ensimmäinen haaste oli saada se luottamaan minuun, se oli kaiken edellytys. Mutta siitä tuli mitä ihanin ja jopa sosialisin yksilö, vaikkakaan kaikista peloistaan se ei päässyt koskaan, eli humalaisia se pelkäsi jonkin verran lopun ikäänsä. Mutta koska niin huonoa kohtelua oli saanut humalassa eka kodissaan, se oli täysin ymmärrettävää.
hyvistä neuvoista. Olen yrittänyt juuri välttää sitä koirani "pelastamista". En ota sitä syliin tai mitään sellaista. Annan sen mennä hihnassa niin kauas kun pääsee, enkä yritä pakottaa sitä muiden koirien luokse, koska en usko että se parantaisi yhtään asiaa.. Ollaan käyty hauvelin kanssa koirapuistossa sillon kun siellä ei ole muita, niin on saanu kunnolla haistella muitten koirien hajuja, ja haisteleekin niitä ihan innoissaan..
Pitäisi varmaan miettiä jotain päivähoitopaikkaa tai koirakoulua :)
Tuosta syliin nappaamisesta. Se ei ole joka tilanteessa välttämättä huono vaihtoehto, eli, jos et voi tilannetta muuten välttää mitenkään, ja koira on liki paniikissa, niin syliin vaan ja poistut rauhallisesti paikalta. Jos koira on jo valmiiksi tosi pelokas, niin se on inhimillisempää, lisä vahingot vaan vaikeuttaisivat ongelmaa. Eli, jos irtokoira tulee, ja se ei pysähdy, niin sinun tulee auttaa omaasi, mutta silloinkin vaan pysyt rauhallisena, ja viet koiran turvalliseen paikkaan, ja sitten taas maahan. Itse en voinut ottaa syliin (koira oli kookas), mutta käytin metodia, että annoin koirani mennä jalkojeni taakse piiloon, eli tavallaan annoin sen turvautua minuun. Pikku hiljaa se siitä alkoi menemään, mutta on ihan turhaa pakottaa koira kohtaamaan älyttömiä pelkojaan. Tilanteen mukaan siis. Ja vain ensiapuna tilanteessa, jossa se on pakollista. Itse tunnet koirasi parhaiten, seuraile sen rajoja.
ovatko vanhemmat ja sisaruksetkin arkoja? Arkoja koiria ei pitäisi jalostaa. Kannattaa lukea paljon, ettet tee väärin ja pelota koiraa lisää, neuvojia on moneen junaan, pitää mennä oman koiran perusluonteen mukaan.
Sanoit "Syynä on se että ihmiset vahingossa tai tahallaan ovat päästäneet riehakkaan koiransa pentuni luokse kysymättä ensin että saako päästää"
On tietysti luonnollinen reaktio syyttää muita, mutta kyseessä voi olla pari muutakin asiaa. Pentu voi olla luonteeltaan arka eli piirre on jo sen perimässä. Ja toinen asia on se, että olet antanut ko. asian tapahtua viemällä pentusi paikkaan, jossa ne "riehakkaat" koirat ovat päässeet koirasi luokse. Sinä olet viime kädessä kuitenkin se, joka päättää missä ja kenen kanssa koirasi leikkii.
Vaikeinta on se, että pentuna koetut negatiiviset asiat iskostuvat yleensä lujasti koiran päähän, joten valmistaudu siihen, että koirasi ei koskaan suhtaudu täysin luottavaisesti muihin. Olet siis valitettavasti jo menettänyt sen vaiheen, jossa koira parhaiten totutetaan sosiaaliseksi ja luottavaiseksi. Yrittää silti kannattaa vieläkin.
Niinhän sen pitäis olla, että itse sais päättää kenen kanssa ja milloin pentusi leikkii. Aina ja välillä turhankin usein se ei kuitenkaan ole mahdollista. Itsellä viime aikoina ihan liiankin paljon irtokoirien kanssa ollut ongelmia ja riepoo todella nämä omistajat, jotka ei kato sen oman elukan perään ollenkaan tai koira ei tottele. Meinaan, että aina se oma varovaisuuskaan ei takaa ongelmilta.
Mun tietojen mukaan vanhemmat ja sisarukset tulee hyvin toimeen muiden koirien kanssa. Perusluonteeltaan koirani ei ole arka ainakaan ihmisiä kohtaan, päinvastoin se tuntuu rakastavan varauksetta jokaista vastaan tulevaa ihmistä :D Se ei ehkä ole aina hyvä asia, mutta en todellakaan päästä koiraani sellaisten ihmisten luokse jotka eivät sitä halua.. eikä se ollut muitakaan koiria kohtaan pelokas ennen näitä muutamia ikäviä tapahtumia...
Jos lähden koiran kanssa omasta pihasta ja nurkan takaa ryntää villi koira, niin se ei välttämättä ole minun syytäni... Toisella kertaa olin ulkona yksin pentuni ja erään sukulaiseni koiran kanssa, joka alkaa olla jo vähän vanha ja suhtautuu hiukan varauksella vieraisiin koiriin.
Näin hiukan kauempaa että eräs sukulaiseni naapuri tulee kahden koiransa (mäyräkoira ja tanskandogi) kanssa meitä vastaan joten ajattelin että parempi lähteä toiseen suuntaan. Naapurilta kuitenkin pääsi ilmeisesti (ja toivottavasti) vahingossa mäyriksen hihna irti ja se lähti juoksemaan meitä kohti. Huusin omistajalle että toinen koirista saattaa olla vihainen ja yritin asettua ulkoiluttamani vanhemman koiran ja mäyrikseen väliin ettei tule tappelua. Naapuri yritti tulla nappaamaan mäyristään kiinni ja päästi samalla tanskandoginsa minun pentuni luokse, joka oli tietenkin kauhuissaan. Minä en kuitenkaan sitä oikein kerennut huomaamaan koska yritin suojella mäyriksen nahkaa. (Olen nyt jälkeenpäin tajunnut että niin ei olisi pitänyt tehdä.. kaduttaa tosi paljon kun en suojellut pentuani :( ) Mies sai vihdoin koiransa kiinni ja lähti nopeasti pois.. ei edes pyytänyt anteeksi. Tiedän että tein itsekin tilanteessa asioita väärin, mutta ei syy voi kokonaan olla kai minun?
Mutta täytyy vain jatkaa yrittämistä ja toivoa että tilanne paranee. Pentua kuitenkin selvästi kiinnostaa toiset koirat :)
Sinuna menisin johonkin pentukurssille tai muihin koulutustilaisuuksiin, jossa koirat eivät ole varsinaisesti tekemisissä keskenään. Koira tottuu turvallisessa, hallitussa tilanteessa toisten koirien läheisyyteen ja vielä tekemään kaikkea kivaa kanssasi. Ei sen tarvitsekaan olla kaikkien kanssa parasta kaveria, kunhan oppii luottamaan, että kanssasi on turvallista liikkua ja koira lähellä ei ole yhtä kuin koira iholla.
Olen kyllä miettinyt. Vähän vaan se mietityttää että pentukurssilla saattaa olla isoja ja riehakkaita pentuja jotka saattavat vain hermostuttaa pentuani enemmän tai saattavat vahingossa päästä liian lähelle.
Mutta sitä juuri haluaisin, että pentuni voisi olla muiden koirien lähettyvillä pelkäämättä. Haluan kuitenkin ennen sen kaikkea sen parasta... Ja tulee kyllä vähän paha mieli kun ajattelee ettei koirani luota minuun laumansa johtajana niin paljon että voisi olla pelkäämättä muita koiria.
Itse en veisi ihan alkuun pentukurssille- Juuri siitä syystä, että siellä on suuri riski noille tapahtumille (juu, vaikka niiden koirien pitäisikin olla kiinni). Yksi vaihtoehto olisi esim. ongelmakoirakouluttajat, heillä saattaisi olla omasta takaa sellainen luotettava koira kaveriksi, jonka kanssa olisi hyvä aloittaa.
Peli ei tosiaan ole vielä menetetty. Rakenna luottamusta, jos sen menettä mistä murehdit, kaikenlaisella yhteisellä kivalla toiminnalla. Jokainen koiran mielestkin ihana yhteisen tekemisen hetki rakentaa tätä suhdettanne. Vaikka ei muita koiria olisi lähelläkään. Chihuahuakin kyllä jäljestää mielellään ym, ja joka onnistumisesta se myöskin saa mahdollisuuden "itsetuntonsa" pönkittämiseen. Ei niin kuin ihminen, mutta niin kuin koira, sekin kyllä nauttii haasteista ja siitä että Onnistuu ratkaisemaan jonkun arvoituksen :) Eli, lähtökohtaisesti, joka ikinen onnistuminen vie eteenpäin.
Etsi treffiseuraa paikkakunnaltasi aktiivisesti. Ja samalla valikoivasti. Koira, jolla on selkeä "viestintä" ja ruumiinkieli, ja on jo rauhallinen, sekä omistajansa hallinnassa on kaikkein paras. Ja tällaisia koiria kyllä on. Siitä se vaan pikku hiljaa sitten lähtee. Ei siitä, että leikkivät yhdessä, vaan alku voi olla vaikka se, että istut maassa koira sylissäsi muina miehinä, ja tuo koira kulkee ensin ohi kauempaa, sitten pikku hiljaa lähemmäksi. Vosii olla hyvä, että tutustuisit koiraan ensin ilman omaasi, niin voisit olla itsekin luottavaisempi, jos kyseessä on vieras koira. Siitä se lähtee, että et itse pelkää ja ole epävarma :)