Minkälaisessa formaatissa laajakuvaohjelmat lähetetään analogialähtysten loppuessa? Ja osaako digiboksit tehdä anamorfisesta kuvasta tavalliseen 4:3 telkkuun sopivan letterboksin?
Iso(?) osa tv-kannasta on v. 2007 yhä 4:3 kuvasuhteisia, mutta jonkin sortin digiboksi pitää olla. Joten, jos kuva letterboksataan, niin laajakuvatelkun omistajat joutuvat kärsimään kahteen suuntaan zoomatusta kuvasta. Jos taas kuva lähetetään anamorfisena, niin laajakuva-tv:n zoomi tekee paljon parempaa jälkeä, mutta vanhojen telkkujen omistajat kärsivät vääristyneestä kuvasuhteesta.
Jälkimmäisessä tilanteessa kaikki voittaisivat jos digiboksi osaisi järkevän kuvasuhteen muunnoksen. Eli laajakuvalähetys näkyisi laajakuvana laajakuva-tv:ssä ja letterboksina 4:3 tv:ssä. Näin ei kuitenkaan taida olla?
Pelkään, että teknologiauskovaiset on tässäkin kohtaa jättäneet käytännön asiat miettimättä ja tyrkyttäneet digiä vain sen takia kun ovat sellaisen keksineet.
Sama juttu kuin progressive-pal:n kanssa. Sitä ei ilmeisesti ole edes speksattu standardiin mukaan tulevaisuuden vaihtoehdoksi. Sen seurauksena tämä 2000-luvun digitaaliformaatti kärsii elinkaarensa loppuun asti 1950-luvun lomitus-purkan rajoituksista.
Ideana digitaalinen tv on kyllä kaunis, mutta alusta asti on tuntunut, että tässä ei ole nähty metsää puilta. Ja pelko vahvistuu koko ajan.
Iso(?) osa tv-kannasta on v. 2007 yhä 4:3 kuvasuhteisia, mutta jonkin sortin digiboksi pitää olla. Joten, jos kuva letterboksataan, niin laajakuvatelkun omistajat joutuvat kärsimään kahteen suuntaan zoomatusta kuvasta. Jos taas kuva lähetetään anamorfisena, niin laajakuva-tv:n zoomi tekee paljon parempaa jälkeä, mutta vanhojen telkkujen omistajat kärsivät vääristyneestä kuvasuhteesta.
Jälkimmäisessä tilanteessa kaikki voittaisivat jos digiboksi osaisi järkevän kuvasuhteen muunnoksen. Eli laajakuvalähetys näkyisi laajakuvana laajakuva-tv:ssä ja letterboksina 4:3 tv:ssä. Näin ei kuitenkaan taida olla?
Pelkään, että teknologiauskovaiset on tässäkin kohtaa jättäneet käytännön asiat miettimättä ja tyrkyttäneet digiä vain sen takia kun ovat sellaisen keksineet.
Sama juttu kuin progressive-pal:n kanssa. Sitä ei ilmeisesti ole edes speksattu standardiin mukaan tulevaisuuden vaihtoehdoksi. Sen seurauksena tämä 2000-luvun digitaaliformaatti kärsii elinkaarensa loppuun asti 1950-luvun lomitus-purkan rajoituksista.
Ideana digitaalinen tv on kyllä kaunis, mutta alusta asti on tuntunut, että tässä ei ole nähty metsää puilta. Ja pelko vahvistuu koko ajan.
Vastaukset 12
Vanhimmat
Digiboksista löytyy juuri tuollainen ominaisuus. Boksista pitää valita käytettävän television kuvasuhde, eli joko 4:3 tai 16:9.
Jo nyt tulee suomalaisilta kanavilta yllättävän paljon aitoa laajakuvaa. Kun boksi on säädetty oikein, näkyy laajakuvalähetys 16:9-telkkarissa laajana(ilman mitään zoomausta) ja 4:3-telkkarin kanssa kuvasta tulee letterbox.
?????????
(vaihdoin nimmaria, kun Anadigi oli jo varattu)
Jos todella on noin, niin jotain on sentään kehittäjien tasolla ajateltu. Eli jos lähete on aitoa laajakuvaa (ei siis valmiiksi letterboksattua), niin digiboksi tunkee sen ulos pal-plussana (vaimikäsenytoli), vai? Jos todellakin on näin, niin kiitän tiedosta ja seison korjattuna.
Jälkimmäiseen valituksen aiheeseen, eli progressive-pal:n puutteeseen, ei taida kuitenkaan löytyä korjausta digiboksin valikoista?
Käytännössä digi-tv korjaa kaksi analogisen tv:n kolmesta mielestäni suurimmasta viasta. Heikon lähetteen tai heijastusten aiheuttamat häiriöt kuvassa ja kokonaan tai osittain mustat sururaidat laajakuvaformaattiin talletetuista ohjelmista. Mutta kolmas, lomitetun kuvan värinä 50Hz tv:ssä tai 100Hz tv:n aiheuttamat häiriöt vaakasuuntaisessa liikkeessä eivät korjaannu.
No, ehkä siihen tulee korjaus seuraavassa suuressa tv-tekniikan muutoksessa joskus 50 vuoden päästä =)
Sen verran tarkennusta tuohon, että 4:3 telkkarissa kuva tosiaan on letterbox mutta muunnos ei tapahdu boksissa vaan telkkarissa, joka säätyy automaattisesti wide-modeen. Eli näkyvässä kuvassa on mustat palkit ylhäällä ja alhaalla ja kuva-alueella kaikki näkyvät 576 juovaa. Kuva on minusta näin silminnähden parempi kuin letterboxina lähetetyssä analogisessa lähetyksessä.
Millä taikatelkkarilla noin pystyy katsomaan, että 576 vaakajuovaa näkyy, vaikka telkkarin vaakaresoluutiosta on käytössä vain vähän yli puolet?
En ihan ymmärrä mitä tarkoitat, että vaakaresoluutiosta on puolet käytössä?
Digikuvan resoluutio on (vaaka x pysty) 720 x 576 pikseliä. Vaikka sanotaan että juovia on 625, niin niistä kuvan muodostukseen käytetään vain tuo 576 juovaa. Uusissa 4:3 -telkkareissa on useimmissa wide-mode, jossa kuvaa litistetään kasaan ylhäältä ja alhaalta niin että nuo 576 juovaa näkyvät pystysuunnassa kapeammalla alueella ja siksi jää ne mustat palkit ylös ja alas. Siellä ei siis ole edes "pimeitä" juovia.
Etuna tästä on se, että aidolla laajakuvalähetyksellä kuvan pystytarkkuus säilyy yhtä hyvänä kuin 4:3 -lähetyksellä, juovia ei hukata. Vaakatarkkuushan säilyy myös entisellään kun sille ei mitään ole tehtykään.
En puhunut lähetteen resoluutiosta, vaan laitteiston toistamasta resoluutiosta.
En jaksa ryhtyä selittämään tässä kuvaputkitelevision toimintaperiaattetta täydellisesti, mutta kerrotaan nyt tässä yhteydessä olennaisin seikka...
Kuvaputken sisäpinnassa on fosforista koostuavia pisteitä. Fosforipisteet saadaan hehkumaan suuntaamalla niihin eletronisuihku ja hehkuvat fosforipisteet synnyttävät näkyvän kuvan. Kuvaputken pinnalla on vain tietty määrä fosforipisteitä ja ne ovat aina kiinteästi paikallaan.
Nyt jos 4:3-telkkariin laitetaan mustilla palkeilla varustettu kuva, niin varsinaista informaatiota sisältävän kuvan muodostaa enää noin vain reilut puolet kuvaputken pisteistä.
Jaahah, nyt oivalsin asian ytimen. Kuvaputken tarkkus riippuu reikälevyn tai hilaristikon reikien suuruudesta ja se varmaan onkin optimoitu sille 4:3 -kuvalle. Kuvan tarkkuus "outputissa" eli siinä telkkarin kuvapinnalla on tosiaan tuota kautta huonompi matalassa kuvassa, mutta ainakin omissa silmissäni se anamorfisena telkkariin asti tuotu kuva silti näyttää paremmalta vanhassa töllössäkin laajakuvamodessa kuin letterboksina. Juovia kun ei enää silloin minun silmilläni näe, ainakaan parin-kolmen metrin päästä; juovat varmaan katoaa juuri tuon kuvaputken "huonomman" erottelun takia.
Säätyykö kuva todellakin vasta telkkarissa, eikä boksissa? Ei kai ainakaan vanhemmissa telkkareissa ole mitään automaattisesti(eikä sen paremmin manuaalisesti) säätyvää kuvasuhdetta?
Boksejakin on tietysti erilaisia ja minulla on kokemusta vain yhdestä mallista(tosin useamman television kanssa), mutta käsitykseni mukaan kuvasuhde määräytyy nimenomaan jo boksissa. Sen takia asetuksista pitää valita käytettävän television kuvasuhde oikein. Vanhastakin 4:3 kuvasuhteen telkkarista laajakuvalähetys näkyy oikean muotoiseksi litistettynä, eikä ko. laitteessa itsessään varmasti ole mitään tekniikkaa kuvasuhteen muokkaamiseen.
Tämä säätyminen on digiboksissa valittava ominaisuus. Esim. Finluxin boksissa asetus "auto" ohjaa scartin kautta telkkaria siten, että telkkarin mode säätyy automaattisesti lähetyksen mukaan. Nykyisin on jo runsaasti aitoja laajakuvalähetyksiä, ja "vanhanaikainen" 4:3 -telkkarikin säätyy 16:9 -kuvasuhteelle, jos se siihen pystyy. Boksi siis lähettää telkkarille anamorfista (=pystysuunnassa "venytettyä") kuvaa - ei letterboksattua.
Mikäli 4:3 -telkkari ei osaa näyttää laajakuvalähetyksiä oikein 16:9 -modessa, boksista on valittava "4:3" tai "letterbox", jolloin muunnos tapahtuu lähetyksen mukaan jo digiboksissa ja mikä tahansa telkkari näyttää kuvasuhteen silloin oikeana. Tämä asetus on tarpeen useissa viime vuosituhannen telkuissa!
Tätä pelkäsinkin. Pelkkää purkkaa koko laajakuva.
Anamorfista kuvaa ei ole venytetty pystysuunnassa, vaan kavennettu vaakasuunnassa. Laajakuva-tv sitten venyttää kuvan takaisin koko ruudun levyiseksi. Vaakasuunnassa venytys toimii paljon paremmin kuin pystysuunnassa, mutta se on silti pelkkä zoomi. 4:3 kuvasuhteinen signaali on 4:3 kuvasuhteinen signaali, vaikka se kuinka sisältäisi anamorfisen kuvan.
Onko tietoa piirtääkö finluxin digitelkkari laajakuvan jotenkin nativisti suoraan digilähetteestä, vai tapahtuuko sielläkin 16:9 -> 4:3 anamorf -> zoomaus ruudulle -ketju?
Kun erilliset komponentit toimivat noin, niin saattaisi olla kiusallisen helppoa vain tunkea olemassa olevat kamat samaan koteloon ja myydä se aitona digi-tv:nä
Mitä enemmän digi-tv:stä opin, sitä vähemmän sitä haluan.
Päätellen siitäkin, että tuon anamorfisen kuvan saa näkyviin sellaisenaankin tavallisessa 4:3 -telkussa (siis ikäänkuin pystysuunnassa venytettynä) päättelysi osui ilmeisesti oikeaan. Vaakaresoluutio on sama vanha 720 pikseliä digikielellä sanottuna. Anamorfisuuden etu kuitenkin on se, että niistä 576:sta näkyvästä vaakajuovasta voidaan haluttaessa kaikki hyödyntää, kun se kuva venytetään pystysuunnassa koko ruudun korkuiseksi. Eli letterbox-formaattiin nähden pystyresoluutio kasvaa aina tavalliseen 4:3-tarkkuuteen asti mutta ei tosiaan yhtään ylitse. Samaan tapaan kuin Cinemascope-elokuvassa.