Uponor control system DEM

Olin tuossa keväällä koulutuksessa, jossa kerrottiin tuosta systeemistä ja en enää ihmettele miksi upon markkanaosuudet ovat romahtaneet. Niin kaukana mennään mitoitusperusteista alkaen todellisuuden tuolla puolen että huh huh!

Missä olet nähnyt testin tiedot? Onko jossain julkisessa jakelussa?

Langattomuus ei ole mikään etu, vaan haitta uutta rakentaessa. Saneerauskohteessa langattomuus on ok, kun sillä säästää johdotuksen, jota valmiisiin rakenteisiin voi olla työläs ja kallis tehdä. Itse ainakin vierasta kaikkia hienoukisia sellaisissa perustoiminnoissa kuin lämmitys ja ilmanvaihto sekä viimeaikaisten uutiseten perusteella esimerkiksi perustusten tuuletus/kuivatus. Pattertien vaihtot eivät myöskään kuulu tärkeisiin toimintoihin. Palohälyttimetkin pitää nykyisin uusissa olla verkosta virtansa saavia, kun ne patterit aina joskus loppuu niin ettei sitä huomaa.

täsmälleen kirjoitti:

Langattomuus ei ole mikään etu, vaan haitta uutta rakentaessa. Saneerauskohteessa langattomuus on ok, kun sillä säästää johdotuksen, jota valmiisiin rakenteisiin voi olla työläs ja kallis tehdä. Itse ainakin vierasta kaikkia hienoukisia sellaisissa perustoiminnoissa kuin lämmitys ja ilmanvaihto sekä viimeaikaisten uutiseten perusteella esimerkiksi perustusten tuuletus/kuivatus. Pattertien vaihtot eivät myöskään kuulu tärkeisiin toimintoihin. Palohälyttimetkin pitää nykyisin uusissa olla verkosta virtansa saavia, kun ne patterit aina joskus loppuu niin ettei sitä huomaa.

Lue lisää

tekee tuloaan, markkinoille on tullut/ tulossa kytkimiä, tunnistimia, termostaatteja jne jotka ovat paristottomia. En juuri nyt muista valmistajaa, mutta ottavat siihen impulsiin tarvittavan virran liikkeestä ja valosta tms.

Joten vähentävät omakotitaloissakin kaapelinvetoa merkittävästi ja kerrostaloissa jopa kilometritolkulla, eikä tarvitse huolehtia paristojen vaihdoista, ikävä kyllä komponentit maksavat vielä hieman, muistaakseni pelkkä kytkin (tai kytkin ja vastaanotin) oli jotain 100€ luokkaa...

Jos joku tietää valmistajan, niin saa pistää tietoa, muuten palaan myöhemmin itse asiaan...

täsmälleen kirjoitti:

Langattomuus ei ole mikään etu, vaan haitta uutta rakentaessa. Saneerauskohteessa langattomuus on ok, kun sillä säästää johdotuksen, jota valmiisiin rakenteisiin voi olla työläs ja kallis tehdä. Itse ainakin vierasta kaikkia hienoukisia sellaisissa perustoiminnoissa kuin lämmitys ja ilmanvaihto sekä viimeaikaisten uutiseten perusteella esimerkiksi perustusten tuuletus/kuivatus. Pattertien vaihtot eivät myöskään kuulu tärkeisiin toimintoihin. Palohälyttimetkin pitää nykyisin uusissa olla verkosta virtansa saavia, kun ne patterit aina joskus loppuu niin ettei sitä huomaa.

Lue lisää

Eihän langattomuus olekkaan mielestäni se juttu tuossa vaan se että esisäätöjä ei tarvita ja linjojen säätö tapahtuu tarkemmin, eikä toimilaitteet ole perinteistä on/off mallia.

Minulla on Uponorin langaton järjestelmä ja säästöä tulee koko ajan. Ensinnäkin se ei ohjaa kiertovesipumppua vaan jakotukin lähtöjä moottoroitujen venttiilisäätimien avulla.

Mistä säästö tulee? Kun ikkunasta paistaa aurinko ja huoneen ohjelämpötila ylittyy, niin järjestelmä katkaisee huoneen lämmityksen. Sama tapahtuu kun uuni, kuivausrumpu yms. tuo lisälämpöä huoneisiin. Parhaiten järjestelmä toimii, kun käyttää takkaa/leivinuunia. Lämmönlähteen säteilylämmön ansiosta usean huoneen lämmitys sulkeutuu. Minulla se toimii vielä erityisen hyvin, koska lattialämmitysputket ovat lattialaudan alla ja puu ei varaa lämpöä eikä tunnu jalan alla kylmältä. Viime talven kovina pakkaspäivinäkin lattialämmitys oli päällä vain silloin tällöin osassa huoneita, mutta kosteissa tiloissa lämpöä oli jatkuvasti. Kosteita tiloja järjestelmä lämmitti vain tarpeen mukaan. Jos vielä haluaa kikkailla, niin voi asettaa eco-lämpötilan työpäivän ajaksi, kyllä siinäkin säästöä kertyy.

Minusta langallinen systeemi on jo antiikkia. En ole varma saako sitä enää edes Uponorilta. Järjestelmän paremmaksi vakuudeksi voi kertoa, että taloni vuotuinen lämmönkulutus on 15,3 Kwh/m3. Talossa asuu viisihenkinen perhe.

JA. kirjoitti:

Minulla on Uponorin langaton järjestelmä ja säästöä tulee koko ajan. Ensinnäkin se ei ohjaa kiertovesipumppua vaan jakotukin lähtöjä moottoroitujen venttiilisäätimien avulla.

Mistä säästö tulee? Kun ikkunasta paistaa aurinko ja huoneen ohjelämpötila ylittyy, niin järjestelmä katkaisee huoneen lämmityksen. Sama tapahtuu kun uuni, kuivausrumpu yms. tuo lisälämpöä huoneisiin. Parhaiten järjestelmä toimii, kun käyttää takkaa/leivinuunia. Lämmönlähteen säteilylämmön ansiosta usean huoneen lämmitys sulkeutuu. Minulla se toimii vielä erityisen hyvin, koska lattialämmitysputket ovat lattialaudan alla ja puu ei varaa lämpöä eikä tunnu jalan alla kylmältä. Viime talven kovina pakkaspäivinäkin lattialämmitys oli päällä vain silloin tällöin osassa huoneita, mutta kosteissa tiloissa lämpöä oli jatkuvasti. Kosteita tiloja järjestelmä lämmitti vain tarpeen mukaan. Jos vielä haluaa kikkailla, niin voi asettaa eco-lämpötilan työpäivän ajaksi, kyllä siinäkin säästöä kertyy.

Minusta langallinen systeemi on jo antiikkia. En ole varma saako sitä enää edes Uponorilta. Järjestelmän paremmaksi vakuudeksi voi kertoa, että taloni vuotuinen lämmönkulutus on 15,3 Kwh/m3. Talossa asuu viisihenkinen perhe.

Lue lisää

Miten sinulla on toteutettu kosteiden tilojen lattialämmitys kesä aikaan? Onko kosteat tilat omalla jakotukilla jolloin muut tilat saadaan sulkuventtiilillä pois päältä kesällä vai sulkeeko uponorin toimilaitteet täysin kaikki muut linjat silloin kun termostaatit eivät lämpöä enään pyydä?

Kauanko termostaateissa kestää paristot?

Mietityttää vielä tuo mahdollinen säästö, koska esimerkiksi takkaa lämmitettäessä lattiassa on kuitenkin aika pitkä viive, takka pitää tietysti olla varaava ja mahdollisimman massiivinen.

Ja kyllähän nykyisissä muissakin systeemeissä on huonetermostaatit ja toimilaitteet.

Vaihtoedoista on enään jäljellä Nereus ja Uponor joista pitäisi valita. Uponorin uusi systeemi olisi n. 20% kalliimpi kun nereuksen, mutta kiinnostaa jotenkin tuo uusi tekniikka ja mahdollinen energian säästö.

pkp kirjoitti:

Miten sinulla on toteutettu kosteiden tilojen lattialämmitys kesä aikaan? Onko kosteat tilat omalla jakotukilla jolloin muut tilat saadaan sulkuventtiilillä pois päältä kesällä vai sulkeeko uponorin toimilaitteet täysin kaikki muut linjat silloin kun termostaatit eivät lämpöä enään pyydä?

Kauanko termostaateissa kestää paristot?

Mietityttää vielä tuo mahdollinen säästö, koska esimerkiksi takkaa lämmitettäessä lattiassa on kuitenkin aika pitkä viive, takka pitää tietysti olla varaava ja mahdollisimman massiivinen.

Ja kyllähän nykyisissä muissakin systeemeissä on huonetermostaatit ja toimilaitteet.

Vaihtoedoista on enään jäljellä Nereus ja Uponor joista pitäisi valita. Uponorin uusi systeemi olisi n. 20% kalliimpi kun nereuksen, mutta kiinnostaa jotenkin tuo uusi tekniikka ja mahdollinen energian säästö.

Lue lisää

Uponorin toimilaite sulkee kierron jakotukista lähtien kaikista huoneista sekä kesällä että talvella, kun lämpöä ei tarvita. Yläkerrassa on oma jakotukki. Kesällä kosteiden tilojen lämmitys on vain harvoin päällä, kun lämpöä riittää muutenkin. Olen säätänyt maakaasukattilan (kondenssi) ohjelämpötilan normaalia alhaisemmaksi, päivä 20,5 ja yö 18,5. En tosin tiedä onko siitä mitään hyötyä.

Minulla on 4500 kg takkaleivinuuni ja 2000 kg tiilipiippu, jossa toinen pelti on yläkerrassa. Jos talvella laittaa makuuhuoneen oven kiinni, niin lattialämmitys kytkeytyy päälle alle kahdessa tunnissa.

Pattereita olen vaihtanut kahden vuoden aikana kahteen huoneeseen.

Vertaa Nereuksen ja Uponorin putkea. Itse vakuutuin välittömästi, kun vertasin kädessäni eri valmistajien putkia. Uponorin Wirsbo on laadukas putki, jonka ns. laskennallinen elinikä on yli 100 vuotta.

Itse uskon, että suurimman mahdollisuuden säästöön minulla tuo Uponorin järjestelmä. Koskaan ei ole liian kuuma tai liian kylmä, jos viime kesää ei oteta lukuun. Ensimmäiset kuukaudet tarkkailin ahkerasti näyttöpaneelista järjestelmän toimintaa, mutta nyt se tuntuu turhalta. Kaikki hoituu täysin automaattisesti

JA. kirjoitti:

Uponorin toimilaite sulkee kierron jakotukista lähtien kaikista huoneista sekä kesällä että talvella, kun lämpöä ei tarvita. Yläkerrassa on oma jakotukki. Kesällä kosteiden tilojen lämmitys on vain harvoin päällä, kun lämpöä riittää muutenkin. Olen säätänyt maakaasukattilan (kondenssi) ohjelämpötilan normaalia alhaisemmaksi, päivä 20,5 ja yö 18,5. En tosin tiedä onko siitä mitään hyötyä.

Minulla on 4500 kg takkaleivinuuni ja 2000 kg tiilipiippu, jossa toinen pelti on yläkerrassa. Jos talvella laittaa makuuhuoneen oven kiinni, niin lattialämmitys kytkeytyy päälle alle kahdessa tunnissa.

Pattereita olen vaihtanut kahden vuoden aikana kahteen huoneeseen.

Vertaa Nereuksen ja Uponorin putkea. Itse vakuutuin välittömästi, kun vertasin kädessäni eri valmistajien putkia. Uponorin Wirsbo on laadukas putki, jonka ns. laskennallinen elinikä on yli 100 vuotta.

Itse uskon, että suurimman mahdollisuuden säästöön minulla tuo Uponorin järjestelmä. Koskaan ei ole liian kuuma tai liian kylmä, jos viime kesää ei oteta lukuun. Ensimmäiset kuukaudet tarkkailin ahkerasti näyttöpaneelista järjestelmän toimintaa, mutta nyt se tuntuu turhalta. Kaikki hoituu täysin automaattisesti

Lue lisää

Niin sehän tuossa juuri mietityttääkin kesä aikaan kun lämpöä ei tarvita ilmaan mutta laattaan tarvitaan jotta tuntuu jalalle mukavalta ja kuivuu nopeammin. Tästä tietysti syntyy ylilämpöä kosteisiin tiloihin mutta se ei haittaa.

Saako uponorin säädettyä niin että lämmittää lattiaa vaikka ilman lämpötilan puolesta ei tarvisikaan.

pkp kirjoitti:

Niin sehän tuossa juuri mietityttääkin kesä aikaan kun lämpöä ei tarvita ilmaan mutta laattaan tarvitaan jotta tuntuu jalalle mukavalta ja kuivuu nopeammin. Tästä tietysti syntyy ylilämpöä kosteisiin tiloihin mutta se ei haittaa.

Saako uponorin säädettyä niin että lämmittää lattiaa vaikka ilman lämpötilan puolesta ei tarvisikaan.

Lue lisää

Siihen on erillinen termostaatti, jonka voi pinnillä vaihtaa säätämään joko lattian lämpötilaa tai kylpyhuoneen lämpötilaa. Itse olen laittanut sen ilman lämpötilan mukaan huoneessa.

Kylpyhuoneen kuivauksessa hyvällä ilmanvaihdolla on suurempi merkitys kuin lattian lämmityksellä.

JA. kirjoitti:

Siihen on erillinen termostaatti, jonka voi pinnillä vaihtaa säätämään joko lattian lämpötilaa tai kylpyhuoneen lämpötilaa. Itse olen laittanut sen ilman lämpötilan mukaan huoneessa.

Kylpyhuoneen kuivauksessa hyvällä ilmanvaihdolla on suurempi merkitys kuin lattian lämmityksellä.

Lue lisää

Ompa mullistava järjestelmä.

Ihan tavallisessa langalisessa termostaatissa (38 euroa) on mahdollisuus käyttää molempia, sekä lattia- että huonetermostaattia, eivätkä se sulje toisiaan pois (lattia aina lämmin, vaikka huonelämpötila ei sitä vaatisikaan).

Huh huh...

Niin ja kosteissa tiloissa on käsisäätöpyörät toimilaitteiden sijaan.....

rakentaja4 kirjoitti:

Niin ja kosteissa tiloissa on käsisäätöpyörät toimilaitteiden sijaan.....

Vesikiertoisessa lattialämmityksessä termarit ovat turhia, ei ole järkeä käyttää kattilaa kuumemmalla ja sitten supistella piirien kiertoa. Varsinkin jos putket ovat betonissa termareista ei todellakaan ole mitään hyötyä vaikka olisi tulisija, koska lattialämmityksen reagointiaika on 12 tuntia.

Ostin ja asensin 5 kpl warmia termareita ja otin ekana vuonna saman tien toimilaitteet jakotukeista pois.