Luin kerran jutun jossa Tsadissa ollut suomalainen rauhanturvaaja kertoi vaikutelmiaan Muukalaislegioonan toiminnasta. Kaverin mielstä "toiminta ei vaikuttanut kauhean ammattitaitoiselta kun legioonalaisten leirin valotkin näkyivät yöllä. Vartiomiehiäkään ei kertoiman mukaan näkynyt".
Tuli mieleen että suomalaisten reservin tissiposkien pitäisi varmaan käydä neuvomassa ranskalaisia Keski-Afrikan oloissa toimimisesta. Koomisinta on että suomalaiset tissiposket eivät kestäneet Tsadin oloisssa kuin kolmen kuukauden jakson kerrallaan kun olot olivat niin rankat. Eihän kolmessa kuukaudessa kerkiä tottua kunnolla edes ilmastoon. Mitä Suomi tekee tuollaisilla sotilailla joille leiriolosuhteet ovat ylitsepääsemätön rasitus?
Tuli mieleen että suomalaisten reservin tissiposkien pitäisi varmaan käydä neuvomassa ranskalaisia Keski-Afrikan oloissa toimimisesta. Koomisinta on että suomalaiset tissiposket eivät kestäneet Tsadin oloisssa kuin kolmen kuukauden jakson kerrallaan kun olot olivat niin rankat. Eihän kolmessa kuukaudessa kerkiä tottua kunnolla edes ilmastoon. Mitä Suomi tekee tuollaisilla sotilailla joille leiriolosuhteet ovat ylitsepääsemätön rasitus?
Vastaukset 4
Vanhimmat
Muukalaislegioonalaiset kun ovat amattimiehiä, niin ei ne mitään pykäliä pyöritä tuollaisissa lällypaikoissa.
Se on sitä ammattitaitoa ettei rasitu liikaa, vaan säästää voimat tositilanteisiin.
tarjota koulutusapua legioonalle. historiallisen taistelukokemuksensa ja erinomaisen upseeriaineksensa pohjalta, Suomella olisi mielestäni tosipaljon annettavaa kaikkien muiden maiden armeijoille.
Meillä on Suomessa erinomaiset puolustuvoimat. Kaikki on otettu huomioon ja naisiakin pestattu jakelemaan persettä ja ylenemään reittä pitkin, -vaikka ei ne kauheita säihkysääriä olekkaan, mutta vittu se on niilläkin. Kyllä SA on loistava armeija ja leikkikoulu.
Ei se leirielämä ole se ongelma vaan jatkuva helle, kosteus ja suomalaisia tovereitaan suuremmat hyttyset.