Niin onko normaalia, jos ei tahdo nousta ylös sängystä? Tahtoisi vaan maata siinä ja ajatella.. Joskus viikonloppuisin saatan lojua useampia tunteja sängyssä, kun tuntuu että päivä on ihan turha eikä sillä ole mitään annettavaa minulle. On vaan tylsää, sama se nukkua koko päivä.. Joskus en meinaa kyetä ylös, kun tuntuu etten pysty nousemaan.
Jotkut päivät ovat suht normaaleja, että pääsen ylös ja teen asioita, mutta usein ei huvita yhtään mikään.
Saatan vaan lojua koko päivän sängyssä, ehkä kuunnellen musiikkia ja ajatellen. Täysin syömättä ja juomatta.
Kouluun on pakko nostaa itseni niskasta ylös. Ja pakottaa lähtemään. Joitakin aamutunteja olen ollut poissa, kun en ole saanut itseäni ylös.
Unettomuutta on myös esiintynyt 1vrk:n tai 2vrk:n jaksoina.
Sitten olen huomannut, etten osaa enää nauttia niin hyvin asioista, enkä osaa arvostaa saavutuksiani. Tuntuu vaan että epäonnistun kaikessa mihin ryhdyn, vaikka muut sanoisivat toisin. Kehuista tulee vain vaivaantunut olo, koska tuntuu etten ansaitse niitä.
Olen kyllä suht kriittinen ollut aina itseäni kohtaan, mutta tämä tuntuu jo oudolta.
Onko tämä ihan normaalia, että kuvittelenko vaan sen olevan jotain muuta?
Jotkut päivät ovat suht normaaleja, että pääsen ylös ja teen asioita, mutta usein ei huvita yhtään mikään.
Saatan vaan lojua koko päivän sängyssä, ehkä kuunnellen musiikkia ja ajatellen. Täysin syömättä ja juomatta.
Kouluun on pakko nostaa itseni niskasta ylös. Ja pakottaa lähtemään. Joitakin aamutunteja olen ollut poissa, kun en ole saanut itseäni ylös.
Unettomuutta on myös esiintynyt 1vrk:n tai 2vrk:n jaksoina.
Sitten olen huomannut, etten osaa enää nauttia niin hyvin asioista, enkä osaa arvostaa saavutuksiani. Tuntuu vaan että epäonnistun kaikessa mihin ryhdyn, vaikka muut sanoisivat toisin. Kehuista tulee vain vaivaantunut olo, koska tuntuu etten ansaitse niitä.
Olen kyllä suht kriittinen ollut aina itseäni kohtaan, mutta tämä tuntuu jo oudolta.
Onko tämä ihan normaalia, että kuvittelenko vaan sen olevan jotain muuta?
Vastaukset 5
Vanhimmat
nyt vain kipin kapin rohkeasti juttusille psykologin tai psykiatrin kanssa,yksityisesti tai terveyskeskukseen..näyttää,että jossain masennuksen hiiri nakertaa..tätä on liikenteessä,vaikka ei tartu..juttele asiantuntijan kanssa,voi selvitä pian ja saat oikeat ohjeet..normaali mikä normaali,mutta kärsiä ei kannatakun apua löytyy...raahaudu,jos et muuten jaxa mennä,mutta mene.JOKA TAPAUKSESSA!
Ei kai tämä nyt tästä enää pahenekkaan. Eli eikö tämä mene itsestään pois?
En nimittäin halua tai edes osaa puhua asioistani tutuille saati tuntemattomille.
Ei mene pois itsestään, ei! Pahenee vain ja usko pois, lopussa häämöttää hautausmaa. Masennus on tappava tauti ja vaatii lääkärinhoitoa. Kipin kapin lääkärille! Heti! Vaikkapa terveyskeskukseen tai Mielenterveystoimistoon.
Tiedän koska olen itsekin sairastanut vaikean masennuksen. Itselläni alkoi ihan samalla tavalla, halusin vain nukkua, vietin päiviä sängyssä. En tuntenut mitään iloa mistään. Kaikki tuntui vaan ihan tyhjänpäiväiseltä ja turhalta, myös oma elämä. Siinä vaiheessa itsemurha ja kaiken tyhjyyden lopettaminen on pelottavan lähellä.
Siis vauhtia nyt vastaanotolle! Apua on saatavilla.
Aivan normaalia laiskuutta. Otat vaan itseäsi niskasta kiinni ja nouset ylös heti kellon soitua. Siitä mielialakin nousee kun koko päivä ei mene hukkaan petillä lojuessa.
Olet nimittäin vaarassa ajautua vaikeaan kierteeseen. Laiskuuttasi et meinaa viitsiä nousta sängystä ylös. Seurauksena huono omatunto kun koko päivä meni harakoille ja muutenkin naatti olo. Illalla sitten ei meinaa nukuttaa, kun on tullut nukuttua jo muutama vuosi varastoonkin ja kun uneen pääsy viivästyy, niin seuraavana aamuna on vielä hankalampi päästä sängystä ylös.
ystävä..usko mua..vieraalle asiantuntijalle on ehkä helpompi puhua kuin tutulle..olen itse kokenut,ja myös ollut työssä masentuneiden ihmisten kanssa..hiljaa se alkaa noin..en usko laiskuuteesi,pikemminkin olet suorittaja ja vastuullinen ja nyt on tullut henkinen uupumus.masennus on vakava sairaus..mitä aiemmin haet apua,sitä lyhyemmän ajan kärsit..itsesi parhaaksi tilaa aika mielenterveystoimistosta,näinä aikoina se on ihan luonnollista,ei ainakaan mitään hävettävää.please..teethän niin..