Olen miettinyt seuraavaa asiaa:
Jos toinen aviopuolisoista (tämä juttu vanh.lest.koskeva)kieltää uskon ja ottaa eron ja myöhemmin tekeekin parannuksen, saako mennä uuden puolison kanssa naimisiin?vai onko palattava ensimmäisen puolison luo?
Ja voiko ensimmäinen puoliso , joka on "jätetty", mennä uusiin naimisiin, vai onko se aina ja jokatapauksessa niin,että minkä Jumala on yhdistänyt, sitä älköön ihminen erottako?
toivon asiallisia vastauksia.
Jos toinen aviopuolisoista (tämä juttu vanh.lest.koskeva)kieltää uskon ja ottaa eron ja myöhemmin tekeekin parannuksen, saako mennä uuden puolison kanssa naimisiin?vai onko palattava ensimmäisen puolison luo?
Ja voiko ensimmäinen puoliso , joka on "jätetty", mennä uusiin naimisiin, vai onko se aina ja jokatapauksessa niin,että minkä Jumala on yhdistänyt, sitä älköön ihminen erottako?
toivon asiallisia vastauksia.
Vastaukset 18
Vanhimmat
Uskoa ei eron tähden tarvitse kenenkään kieltää.
Avioero on ajallisen liiton PURKAMISTA eikä Jumalan ja ihmisen välisen liiton lopettamista.
Jumalalle kelpaa totuudessa tehty työ, vaikka se olisi avioero puolison huoraamisen tähden.
Ei siinä tartte viisasteluja eikä olettamuksia.
Selvä selkeä asia ei kaipaa kieroiluja.
sun kanta tuli selväks.
Vastatkaa muutkin...
Vaan oli jo.
kommentoit jo, se riittää.En tarvitse enää mielipiteitäs.
On aivan toista kuin viisas selitys.
Mutta ethän sinä totuutta etsikkään vaan tahtoisit lisää sekaannusta tähän *monelle niin sekavaan asiaan*
Minulle se on täysin selvä asia *olen sen raamatusta opetellut*
Enkä UMPILUISTEN selityksiä siihen tarvitse.
HUORUUS eron syynä.
Silloin voi molemmat mennä uuden kanssa avioliittoon.
Ja uskon kanssa sillä ei ole mitään tekemistä, vaan avioliitto niinkuin erokin on kaikille sama ympäri maapallon.
tuokaan nyt niin asiallinen vastaus...?
No anyway....
Mites sitten selität sen,-kun sulta tuntuu vastaukset tulevan kuin apteekin hyllyltä - että "vain kuolema voi teidät erottaa.." ??
Apteekin hyllyltä, vaan omasta mielesi kieroudesta.
Toki sivuvaikutuksia on apteekin hyllyltäkin tulevilla aineilla, mutta kokonaisuus niissä kuitenkin on parantavaa, jollei niitä sekaoittele toistensa kanssa.
Jopas on paksua tekstiä, luehan hieman tarkemmin sitä Raamattuasi! Huoruutta ei tule hyväksyä vaan pitää tehdä parannus, kohta jo väität että miehekkeet saavat keskenään homostellakin kun huoruudenkin hyväksyt!
Paksua, raamatusta olen lukenut, ja voit olla varma että enemmän tässä asiassa kuin sinä.
Tuo tekstini on hentoa ja lohdullista, mutta kuten niin usein eivät kaikki tahdo tulla lohdutetuksi vaan tahtovat rakentaa omille linjauksille omilla työkaluillaan omien tarvikkeittensa ja omien perusteluinsa päälle.
Yrititkö edes vaikuttaa puolisoosi että tämä olisi kääntynyt pois haureuden tieltä, vaan noin vaan eron otit?
Oletus on aina, vakas nakkasi ämmänsä pihalle, ja erokirjan perään.
Todellisuudessa asia oli juuri toisinpäin, ja luuletko että miKÄÄÄN pitäisi menevää naista;
se on jumalantahdon rikkomista jos eroaa aviopuolisostaan...ja se on hiemean suurempi synti kuin esim pahaa puhuminen kaverista....eli jos ottaa eron ei luultavasti ole enää uskovainen jos semmoset mielessä.....toinen osapuoli, siis se joka on jätetty kuin "nalli kalliolle" ei saa mennä naimisiin enne kuin ex on kuollut!!
On vakaa lakihenki.
Kuinka usko voisi mennä jos uskovaisen puoliso huoraisi, ja se olisi liian raskasta toiselle, ja hän päättäisi erota, niin kuinka siinä menisi usko, ei hän USKOSTAAN ole aikonutkaan luopua, vaan helpottaa elämäänsä.
Ja antaa vapauden puolisolleen ottaa se jonka tunsi paremmaksi niin että oli valmis rikkomaan sen liiton jonka Juhlallisesti Jumalalle lupasi pitää Pyhänä.
Aviovuode kun SOTKETAAN synninlokaan ; niin SELLAINEN ON LUPA VAIHTAA.
Tosin vaihdiossa tulee myös olla tarkkana, että sen minkä valitsee UUDEKSI VUOTEEKSI että se myös on sitä mitä pitääkin siis AVIOVUODE.
Erään tapauksen tiedän ettei se ollut kuin HUORAVUODE ja sittemmin muuttui HAUREUDENPETIKSI.
Ja uskovainen on hänkin.
Hyvä, löytyyhän täältä vielä aitoja Jumalan sanan noudattajiakin, se on tosiaan niin tarkoitettu että vasta kuolema erottaa, turha siihen on keksiä synnillensä tekosyitä. Niin helposti nykyään erotaan, jos kimmastusissaan sattuu vaimoaan läimäisemään niin heti löytyy siihen patenttivastaus, avioero, vaikka yhdessä pitäisi Jumalalta voimia ja anteeksiantamusta rukoilla eikä heti luovutttaa. Onhan se jo kauhean väärin lapsiakin kohtaan, Jumala on jokaiselle vanhemmat määrännyt, ei heitä sattumanvaraisesti arvota, ja pitäisi kunnioittaa lasten oikeutta molempiin vanhempiinsa. Meissä kaikissahan on huonot puolemme, mutta jos avioliittovalan on tehnyt, niin pitää tietää ettei sitä köykäisin perustein ole saanut tehdä, vaan kumppaniaan on rakastettava vikoinennkin niin myötä kuin vastoinkäymisissä.
Jos onnistuisin vastaamaan sinulle ttei tulisi vatsaväänteitä.
Tietysti saa ja exä on vapaa huolimaan niinikään, toiselle.
Et saanut vastausta kysymykseesi niinkuin ei täältä koskaan mitään asiallista.
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=1000000000000003&conference=4500000000000098&posting=22000000003139612