Asuntojen hinnat nousee 10 % vuodessa ja kuka siinä kärsii? Vuokralainen? Ei . Asunnon ostaja kärsii nahoissansa hintojen nousun. Outoa että täällä piikitellään vuokralaista hintojen noususta mutta loppupeleissä hyvä veli asunnon omistaja maksaa lystin. Jos asunnon ostajalla oli varaa ostaa 2 K, niin hetkenpäästä sillä rahalla saa vain 1 K. Onko se muka voittoa? Kuinka moni asunnon ostaja nyt sitten realisoi asuntonsa koska on valmiiksi "laskenut" voittonsa. Ei yksikään. Kaikki ovat velkavankeudessa 10-25 vuotta maksaessaan omistusasuntoa ja haavelilevat voitoista jotka lopulta ovat suhteellista joista perikunta pääsee nauttimaan täysin rinnoin.
Hinnat nousee 10 % vuosi
totuus totuus
13381
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 13
Vanhimmat
asunnon ostaja ei haaveile mistään voitosta vaan ostaa itselleen kodin.
se on nimenomaan vuokralainen joka siitä kärsii. Ja monesti itseasiassa veronmaksajat jotka sen asumistuen ym. mahdollistaa. Viime aikoina asuntojen hinnat ovat nousseet enemmän kuin palkat, mutta idea onkin, että kun nyt ostat, niin saat lyötyä asumiskulut lukkoon. Eivät ne siitä nouse enää hirveitä summia. Joka tapauksessa vähemmän kuin vuokrat. Jos nyt ostat itsellesi asunnon ja maksat siitä vastikkeen (esim 300€) lisäksi lainanlyhennystä (esim. 700€) niin se summa ei siitä hirveästi nouse. Vastike tietysti elää, mutta vuokralaisella sen vain ja ainoastaan nousee. 10 vuoden kuluttua tästä vuokralainen todennäköisesti maksaa jo enemmän asumisestaan kuin omistaja joka nyt ostikin sitten sen kalliin asunnon. Ja jos ostat omakotitalon, niin säästät vielä enemmän ja saat enemmän tilaa ja asumismukavuutta (näin se vain on, itse ikävä kyllä asun väliaikaisesti kerrostalossa työkomennuksen takia). Omakotitalossa remonttikustannukset kumminkin ovat aina pienemmät kuin kerrostalossa (vrt. kaksion putkiremontti 25k-40k ja omakotitalon putkiremontti 2k-10k) vaikka kaikki pitääkin itse maksaa. Mutta yhtälailla siihen saa lainaa jos haluaa. Ja hyvin rakennetussa omakotitalossa on vähemmän korjattavaa kuin kerrostalossa koskaan. Toki pitää osata katsoa ja tutkia (mikä taito ihmisillä ikävä kyllä on vähentynyt).
Tietysti on aina mahdollista että tulee se suuri rommaus, mutta ymmärtäkää että se vaatisi erittäin suuren taloudellisen kriisin (palkkojen pitää tippua samaa tahtia) koska uusien talojen rakentaminen kumminkin määrää sen hinta-tason. toinen vaihtoehto olisi tietysti että uusia asuntoja alettaisiin tehdä nopeammin ja halvemmin, jolloinka asunnoista ei olisi niin suurta kilpailua, mutta esimerkiksi meidän firmassa (suuri rakennusyhtiö) tahti on tahallaan hidasta jotta saadaan kova hinta. Tulevia rakennustöitä tiedetään jo parhaimmillaan 10 vuoden päähän ja tontit ym. on jo hankittu/varattu mutta silti tehdään hitaasti.
Voittotavoite meillä on aina vähintään 20%, joskin PK-seudulla puhutaankin jo isommasta prosentista. Ja koska tavaraa ei ole tarjolla, niin ihmiset maksavat enemmän vanhoistakin. Näin se vain menee. Suurimman tilin tekevät ne jotka itse rakentavat itselleen (palkkatyö siis minimissään). Silloin on hyvin mahdollista että rakennuskulujen ja myyntiarvon ero on niin suuri että se kattaa lainan korkoineen. Toki kaikki riippuu kaikesta (mm. tontin hinta, omatekesmisaste jne.) Itse olen rakentanut itselleni kolme taloa (toki työsuhde-etuna välineiden ym. laina lähes ilmaista) joista kolmannen rakensin ilman lainarahaa. Toki myönnän että tontin vantaalta sain ennakkoperintönä kun äitini ei kotona enää pärjännyt, mutta ymmärrätte idean.
Mutta muistakaa aina myös se, että kotia ei osteta sen arvon takia, vaan sen takia että elämässä on joku kiinnekohta josta voi pitää kiinni. Itse haluan jättää jotain lapsilleni kunhan itsestä aika jättää. Ja aina voi tulla yllätyksiä (tulipalo, homevaurio ym.) mutta sitten pitää katsoa elämäntilannetta uudestaan
Viestissäsi on paljon totuuden sanoja, mutta pari kohtaa pistää silmään:
>>Viime aikoina asuntojen hinnat ovat nousseet enemmän kuin palkat, mutta idea onkin, että kun nyt ostat, niin saat lyötyä asumiskulut lukkoon. Eivät ne siitä nouse enää hirveitä summia. Joka tapauksessa vähemmän kuin vuokrat. Jos nyt ostat itsellesi asunnon ja maksat siitä vastikkeen (esim 300€) lisäksi lainanlyhennystä (esim. 700€) niin se summa ei siitä hirveästi nouse. Vastike tietysti elää, mutta vuokralaisella sen vain ja ainoastaan nousee.
Ongelma on se, että useimmat ostavat asuntonsa lainalla. Kyse ei ole siis asumiskustannuksista vastikkeen muodossa vaan lainarahan hinnasta. Kun korot ovat painuneet nollaan, ovat asuntojen hinnat raketoineet ylös. Kun nyt ostat asunnon, niin lyöt samalla maksettavan summan lukkoon. Velallinen maksaa siis 200 tonnin lainaa, vaikka asuntojen hinta laskisi 160 tonniin. Nykyinen korkojen nollataso jäänee maan taloushistoriassa muutaman vuoden mittaiseksi poikkeukseksi ja pian palataan normaaliin totuttuun tasoon. Koska laina-ajat ovat usein pitkiä (15-25 v.), niin lainanottaja joutuu pakostakin maksamaan vuositolkulla näitä normaaleja korkoja. Riippuen lainatyypistä, summasta ja laina-ajan pituudesta kuukausierä kasvaa helposti sadoilla euroilla. Näin jopa yleisimmässä eli annuiteettilainassa. Kiinteää tasaerää maksavilla maksuaika pitenee vuosilla. Muutos voi olla nopea: korot tulivat alas 5%:sta 0,5%:iin parissa vuodessa. Jos palaudutaan takaisin vaikkapa kolmessa vuodessa, niin viime aikoina lainan ottaneet ja kovalla hinnalla asunnon ostaneet voivat varautua, että kuukausierät kasvavat usealla sadalla eurolla. Vastaavasti samankokoisen asunnon vuokra tuskin nousee saman verran.
>>Tietysti on aina mahdollista että tulee se suuri rommaus, mutta ymmärtäkää että se vaatisi erittäin suuren taloudellisen kriisin (palkkojen pitää tippua samaa tahtia) koska uusien talojen rakentaminen kumminkin määrää sen hinta-tason.
Jos tulee uusi taloudellinen kriisi, niin palkat eivät keskimäärin tipu vaan palkansaajien määrä tippuu. Toisinsanoen työttömyys kasvaa. Erityisesti nuorisotyöttömyys on Suomessa paha ja se kolahtaa asunnoissa lujaa, sillä nuoret ovat niitä jotka siirtyvät omistusasujiksi ja ensiasunnon ostajiksi. Heidän vaikutus asuntomarkkinoilla on merkittävä. Jos työttömien määrä kasvaa, pienenee potentiaalisten ostajien määrä ja ylikysyntä normalisoituu. Sitä myöten myös asuntojen hinnat laskevat.
>>toinen vaihtoehto olisi tietysti että uusia asuntoja alettaisiin tehdä nopeammin ja halvemmin, jolloinka asunnoista ei olisi niin suurta kilpailua, mutta esimerkiksi meidän firmassa (suuri rakennusyhtiö) tahti on tahallaan hidasta jotta saadaan kova hinta. Tulevia rakennustöitä tiedetään jo parhaimmillaan 10 vuoden päähän ja tontit ym. on jo hankittu/varattu mutta silti tehdään hitaasti. Voittotavoite meillä on aina vähintään 20%, joskin PK-seudulla puhutaankin jo isommasta prosentista. Ja koska tavaraa ei ole tarjolla, niin ihmiset maksavat enemmän vanhoistakin.
Minusta on hölmöä tehdä hitaasti ja vähän siksi, että rakennusyhtiö saa paremman hinnan. En usko, että fiksut rakennusyhtiöt hidastelevat sen vuoksi. Potentiaalisia ostajia nimittäin olisi (mikä on hyvä rakennusyhtiöille), mutta koska uudistuotantoa ei tule riittävästi he siirtyvät kilpailemaan vanhoista asunnoista. Sen vuoksi vanhojen asuntojen hinnat nousevat ja rakennusyhtiöthän eivät siitä hyödy, koska ne myyvät yleensä vain uusia asuntoja. Uusien ja vanhojen asuntojen hintaerokin on painunut todella pieneksi. Rakennusyhtiöiden kannalta olisi parempi rakentaa paljon ja kiinnittää mahdollisimman suuri määrä ennakko-ostajia niihin. Siten saisi heti vuosien tilausreservin. Rakennusyhtiöiden suurin syy olla rakentamatta tarpeeksi johtuu kuitenkin käsijarrun vetämisestä päälle finanssikriisissä. Ne eivät halunneet toistaa 80-luvun virheitä, jolloin valmistui ennätysmäärä uusia asuntoja suoraan laman suuhun ja rakennusfirmaa kaatui kuin heinää. Lisäksi rakennusyhtiöt eivät voi rakentaa tarpeeksi pieniä asuntoja, jotka myisivät hyvin, koska taloissa on 75 neliön keskikokovaatimus. Tämä vaatimus on rakennusyhtiöiden kannalta erittäin epämotivoivaa, koska pienet asunnot menevät kaupaksi nopeasti mutta isot ja kalleimmat jäävät roikkumaan myyntilistalle.
Kyllä nyt kärsii se joka jäi odottomaan romahdusta...
Jakomäestä homepaskan kuplahintaan. Vittu sinun neuvojasi. Minä nyt tässä kärsin. Kukaan ei halua tätä ostaa enää. Painu vittuun neuvoinesi!
Siinä suhteessahan asunto on harvinainen hyödyke, että ilmaista nollavaihtoehtoa ei ole. Ihminen voi elää ilman televisiota tai autoa, mutta asunto on pakkohankinta joko ostamalla tai vuokraamalla.
Minulle perussyy omistamiseen on se, että omistajan ei tarvitse maksaa vuokraa. Vastiketta vuokraan verrattaessa kuukaudessa säästyvä rahamäärä on niin suuri, että asuntoon sijoitettu pääoma on ihan oikeasti kannattava sijoitus. Lisäbonuksena sitten tulee se, että asunnon käytöstä ei määrää joku muu omien etujensa pohjalta. Se miten asuntoni hinta oston jälkeen kehittyy, on aika lailla toisarvoinen seikka. Sijainti ja pinta-ala eivät muutu miksikään vaikka hinta heiluu.
Jos hintojen ja vuokrien suhteet muuttuisivat radikaalisti, olisin kyllä valmis myymään asunnon, siirtymään vuokralle ja hankkimaan vuokrarahat vapautunutta pääomaa sijoittamalla. Sellaisesta ei kuitenkaan ole näkynyt merkkiäkään kymmeneen vuoteen, vaikka hinnat ovatkin nousseet hieman vuokria nopeammin tänä aikana. Matka vuokra-asumisen kannattavuusrajalle on vielä tavattoman pitkä.
"Minulle perussyy omistamiseen on se, että omistajan ei tarvitse maksaa vuokraa. Vastiketta vuokraan verrattaessa kuukaudessa säästyvä rahamäärä on niin suuri, että asuntoon sijoitettu pääoma on ihan oikeasti kannattava sijoitus. "
Moni ajattelee noin, mutta se on, uskokaa täi älkää, väärin päätelty. Huomioon pitää ottaa aina vaihtoehtoiskustannukset, eli se, mitä muuta samalla rahalla saa. Eli jos lasket yhteen yhtiövastikkeesi ja lainanlyhennyksesi, sekä tulevat remontit taloyhtiössä, niin vertaa sitä käyttämääsi summaa siihen, paljonko saisit tuloa, jos sijoittaisit pääoman erilailla, vaikka osakkeisiin.
Itse lasken asunnon arvoa potentiaalisena sijoituksena, se kertoo hyvin, että kannattaako jotain yksiötä tai kaksiota ostaa. Eli tuottaako siihen laitettu rahamäärä edes yhtä paljon, kuin saman rahan laittaminen muualle kasvamaan. Nyt ei ole tullut sellaista (sijoitus)asuntoa vastaan moneen vuoteen, vaan hinnat ovat n 30 000 euroa liian kalliita Helsingissä.
Tionen asia on kokonaan se, että useimmat ostavat oman asuntonsa jostain muusta syystä, siis itselleen kodiksi, mikä on ennen kaikkea psykologinen asia. Silloin sitä ei vain pitäisi kuvitella tehneensä hyvää sijoitusta, vaan mieltää maksavansa vähän extraa elämisestä itseään miellyttävällä tavalla. Jokaisen oma valinta sekin on, ja eihän kaikkea tietysti pidä edes yrittää mitata taloudelliselta kantilta.
Moni muuli joutuu tyytymään surkeaan homeloukkuun isäntä haaveessaan. Paskaduunin pikku liksalla pystyisi asumaan vuokralla ihan siedettävässä kämpässä.
Sitä ei pienellä liksalla voi muuta kuin ostaa oman. Vuokralaisella muuttuu ääni kellossa yleensä sitten, kun löytyy puoliso kuluja jakamaan. Sitten pitääkin mennä lainatiskille hattu kourassa, kun se perheasunto tai omakotitalo ei olekaan ihan halpa. Omasta kun siihen lähtee niin on vähintään se maksettu velkaosuus lähtöjä + arvonnousu päälle. Sitten sen "homeloukun" voi myydä ja käyttää myyntivoittoa käsirahana tai laittaa vuokralle ja käyttää vakuutena isompaan asuntoon. Vuokralta kun lähtee, joutuu ostamaan kalliin lainaturvan ja markkinahintaisen vakuuden kun laina on asunnon hinnan suuruinen, jos säästöjä ei löydy vähintään 30% asunnon hinnasta.
Omistusasujalla tuo säästäminen on paljon helpompaa kuin vuokralaisella, koska varallisuus kasvaa joka kuukausi lyhennyksen verran.
Arvonnousu on bonus. Asuminen on välttämättömyyshyödyke (tulojen noustessa ylellisyyshyödyke mutta ei siitä sen enempää) joten on jokaisen oma valinta kerryttääkö asumisesta maksamallaan rahalla omaa omaisuuttaan vai jonkun toisen omaisuutta.
70-luvun neukku räkä lähiössä. Puoliksi velkanen. Saneeraus maksaisi kolmekertaa homeläävän hinnan. Mikä arvo?
Kysy suoraan vuokraisännältäsi.
BUHAHAHAHA!!!!
Panki on nyt kiini. Velkaorja ei voi kysellä mitään pankinjohtajaisännältään.