Seurattuani tätä ns. keskustelua eli pääosin kirjallista huutoa ja meuhkaamista, ihmettelen, miksi näinkin iäkkäät ihmiset ovat pääosin kärttyisiä ja vihaisia aina. Mukavia ja loukkaamattomia mielipiteitä löytyy todella vähän, sen sijaan yksi ja toinen pyrkii peittoamaan jonkun sanomiset kuin "halolla päähän vaan". Asian sijasta riitelevät ihmiset. Eikö voisi ajatella,että tulisitte hyväntuulisina kirjoittelemaan, eihän muiden huomioiominen ole meiltä keneltäkään pois? Joku kommentoi,että kylläpä tämän palstan kirjoittajat antavat karmean kuvan vanhenemisesta ja 60 -ikäisistä. Totta tuo on. Onko tänne valikoitunut erityisen riitaisaa vai ainoastaan perinjuurin suomalaista väkeä?
Mitä kaikkea te vihaatte? Siitä vaan. Sitäpaitsi olisi mielenkiintoista tietää, mitä tämän ikäiset ihmiset vihaavat, jos kykenevät olemaan rehellisiä. Mikä saa aikaan halun loukata tuntematonta? Onko tässä hieman sama asia kuin yleisissä käymälöissä: kun ei ole kyseessä oma vessa, tuntemattomana voi heitellä kaiken eteen irtoavan lattioille tai seinille ja siten pilata myös muiden asioimiset? Mikä tekee meistä suomalaisista kyvyttömiä purkamaan paineitamme siten,että emme aiheuttaisi sivullisille tuskaa ? Ikäkysymys tämä ei suoranaisesti ole, kuitenkin tämän ikäisiltä odottaa jo jonkinasteista kypsyyttä.
Ihailen nimimerkkejä Dementer ja 1943, jotka aina yhtä tasaisina vastailevat kaikenlaisiin juttuihin perustellen, miksi ovat sitä mieltä kuin ovat. Pidän myös laiska-lassen humaanista tyylistä. Kiitos, teidän mielipiteitänne on ilo lukea. Niistä voisivat monet ottaa esimerkkiä. Itse ainakin yritän. En vihaa mitään, ei riitä enää energiaa.
Mitä kaikkea te vihaatte? Siitä vaan. Sitäpaitsi olisi mielenkiintoista tietää, mitä tämän ikäiset ihmiset vihaavat, jos kykenevät olemaan rehellisiä. Mikä saa aikaan halun loukata tuntematonta? Onko tässä hieman sama asia kuin yleisissä käymälöissä: kun ei ole kyseessä oma vessa, tuntemattomana voi heitellä kaiken eteen irtoavan lattioille tai seinille ja siten pilata myös muiden asioimiset? Mikä tekee meistä suomalaisista kyvyttömiä purkamaan paineitamme siten,että emme aiheuttaisi sivullisille tuskaa ? Ikäkysymys tämä ei suoranaisesti ole, kuitenkin tämän ikäisiltä odottaa jo jonkinasteista kypsyyttä.
Ihailen nimimerkkejä Dementer ja 1943, jotka aina yhtä tasaisina vastailevat kaikenlaisiin juttuihin perustellen, miksi ovat sitä mieltä kuin ovat. Pidän myös laiska-lassen humaanista tyylistä. Kiitos, teidän mielipiteitänne on ilo lukea. Niistä voisivat monet ottaa esimerkkiä. Itse ainakin yritän. En vihaa mitään, ei riitä enää energiaa.
Vastaukset 92
Vanhimmat
joskus ja silloin tällöin olen poikennut olen 61 Hyvin kuvaa tuo "halolla päähän vaan" se ainoa oikea totuus tuntuu olevan vain omilla näppiksillä.
Joskus käy niin, että haluaisi vastata samalla mitalla, mutta en tarvitse rähinää enkä rähinäseuraa.
Pitkään olin pelkkä oma itseni mutta nyt olen yrittänyt terävöityä.
Siis sortunut kuvittelemieni ympäristön paineiden alle!
En ole koskaan ymmärtänyt sisältöä sanonnassa onnen kätkemisestä.
Eihän yhden onni ole toiselta pois!
Joskus tulee tarkoituksella härnättyä.
Kiitti kuitenkin!
Muidenkin kuin elinkumppanin kehu lämmittää!
Emmehän ole. Kuulostat itse nyt vihaiselta, mutta miksi olet?
Tänään on hyvä päivä, ilma on viilentynyt ja tuuli puhaltaa raikkaasti lounaasta. Tänään pitää olla hyvällä tuulella.
Kysynkin sinulta (Ui liiveihin ) saman kysymyksen, miksi kirjoitat kärtyisän ja negatiivis aiheisen aloituksen ? Olis mukava kuulla , miksi olet kärtyisä ?
Kun vastaat, luulempa että saat vastauksen myös aloitukseesi ?
Hyvä, että kääsit kirjoituksesi yleistykseksi. Aloit setvimään tätä suomaisuuden surkeutta, joka ei itseasiassa ole lainkaan niin erilaista kuin muunmaanlaisten surkeus ; )
Suomalaiset ovat kateita, empatiakyvyttömiä, pelkäävät erilaisuutta, ovat sisäänkääntyneitä vihaisia murjottajia. OVATKO?
Se, että napsautan takaisin joillekin hihittäjille tai paskan tärkeille tarkoittaa, että napsautan ehdottomasti aina aiheesta. Vihaa en voi tuntea ihmisiä kohtaan joita en edes tunne.
Siinä olen samaa mieltä kanssasi, että mainitsemasi nimimerkit ovat palstan helmiä.
Kun tuon tietäisi olisikin viisas. En usko näitä ilmanpilaajia olevan montaa, ovat vain kovin tuotteliaita.
Kun joku kirjoittaa tyytyväisyydestään, on välittömästi tämä katkera ja kateellinen kyselemässä, mitä tai mikä luulet olevasi?
Tuntuu ettei monetkaan lue avauksiin tulleita vastauksia, on tärkeintä tuoda minä ja minun mielestäni , eikä siinäkään mitään, kunhan eivät inttäisi kysymyksiä joihin on jo kirjoiteltu vastaukset aiemmin, pyydetään etsimään jotain , kun itseltä kuluisi siihen aikaa, ( näin lukee eräällä sivulla ) eikä edes kiitosta ymmärretä esittää vastaukset saatuaan.
Rekattuina kirjoittaa vain muutama, usea on täällä maininnut syyksi nikistään luopumisen johtuneen saamastaan törkeydestä.
Onhan täälläkin näitä joiden mielestä ei minkäänlaista kitkaa 60 palstalla ole, eipä niin hehän sitä pataa myös hämmentävät kaikkitietävyydessään.
juu, just,, heh heh hee, niin ,,,,
Enää ei tarvi käännellä poskea. Pitää paukauttaa, kun asiaa on. Hysyttelijät on perseestä.
Vertaan nutturapaapojiin, jotka aiheuttanet suunattomasti tuhoa.
Ei me vihasia, ihan naurussa suin!
Siperia opettanut.
No jos menisit niiden pariin, joita ymmärrät. Minä en ole vihaisia viestejä täältä löytänyt kuin aniharvoja. Jos lienevät Sinulta? Sinä näytät tulkitsevan eri mieltä olemiset vihaiseksi huutamiseksi. Se on sitä elämän kokemattomuutta. Puuttuu elämän laaja kokemus. Ehkä se ymmärtäminen sitten sujuu paremmin, jos etsii palstan, joka vastaa omaa elämänkokemustasoa!
kysymys oli "ui liiveihin" aloittajalta !
Olen monta kertaa samaa ajatellut,miksi pitää niin röyhkeästi kirjoittaa ja rumasti puhua?
Tuoko se jotain "kiksejä",kun osaa mahdollisimman rumasti toisen mielipiteen tyrmätä!
Ovat itsekeskeisiä,ainoa oikea totuus kuullaan vain heidän suustaan.
Luulen samoin,kuin eräs,että sama ihminen kirjoittaa monella nikillä.
Kyllä sen tyylistä tuntee.
Ontäällä aivan asiallisia ja tasapainoisia kirjoittajia myös,kaikeksi onneksi!
Ettei tulisi tavaksi,että kaikki rupeaa rähisemään.
Kiitos hyvästä avauksesta!
Varmaan jees martat tarvi oman sivun, missä ei saa ottaa kantaa mihinkään.
Tätäkin sivua monesti sellaiseksi yritetty.
(14 50) on varmaan tavallista paremi ihminen, vertaista yhtä hyvää on vaikea löytää, ku itse kirjoitta ja itse vastaa saa mieleiset vastaukset ja kysymykset, siihen ei toisilla ole asiaa ottaa kantaa suuntaan eikä toiseen.
Auta armias jos joku on erimieltä, se tulkitaan kiusaamiseksi, hyökkäykseksi, kysynkin, sua mairittelevat kanannotot on niitä ihania ja oikeita ?
Kyllä totuuden nimissä näin asiat on. Kiusaamista ei juurikaan esiinny, muutama viesti mutta ei niitä voi yleistää. Tykkään juuri tällä palstalla syystä, että tällä syntyy keskustelua ilman taka-ajatuksia, häntää kainalossa. Mutta negatiiviselle ihmiselle yksi tai kaksi ovat yhtä kuin TE KAIKKI. Vain omat viestit tyydyttävät häntä.
Keskustelua syntyy juuri erilaisista mielipiteistä, kikaikki ei voi olla samaa mieltä, toisilla on elämän kokemusta ja näkemystä tietoa enemmän kuin toisilla, peroonallisuudet on kovin erilaisia, toiset avarakatseisia, toiset lyhytnäköisiä, luonevikaisia, itsekkäitä, siis juuri siksi nämä palstat onkin mielenkiintoisia, erialisten ihmisten mielipiteitten ja ilmaisutaidon vuoksi.
Olemmehan vain ikääntyviä ihmisiä, erilaisine elämän tarinoinemme. Ketään ei voi sormella osotella huonommaksi on vain erilaisia ihmisiä kokemuksineen.
Kaikkein parhaimmat jutut tulee "railakkaista" eriävistä hyvin perustelluista mielipiteistä, hyvän huumorin säestyksellä.
Mielipiteet tosiaan eivät ole riidan haastamista kuten aloittaja vetoaa. Minusta riidan haastaminen on selvästi erotettavissa oleva asia. Toinen juttu sitten onkin nuo lähes murkkuikäisten vedot, jotka tuntee jo tekstityylistä ja joissa useinmiten ei ole päätä eikä häntää, ovat lähinnä usein riidan haastamista. Mutta ne eivät ole vallitsevia palstalla, ovat vähemmistöjä, joten niiden perusteella ei voi nimetä koko palstan linjaa.
Miksi taas maristaan ? Aloittaja on tainnu nousta pylly edellä sängystä, ku on noin pahalla tuulella. Aloittaja varmaan on tavallista parempi ihminen ku ei kestä eriäviä mielipiteitä, kuinka eriävät mielipiteet voi olla kiusaamista , mollaamista, ilkeiylä kysynvaan ?
Keskustelusta tulee tosi lattea, jos teenäisesti kehutaan ja kiitelleään , aidot mielipiteet on parasta juttu tuokiossa.
Mitäs tekevät näinkin keskenkasvuiset "iäkkäiden" palstalla?
"Seurattuani tätä ns. keskustelua eli pääosin kirjallista huutoa ja meuhkaamista, ihmettelen, miksi näinkin iäkkäät ihmiset ovat pääosin kärttyisiä ja vihaisia aina."
Tuo kertoo kaiken, täysin keskenkasvuinen kakara asialla. 60 mikään iäkäs ole, vielä 20 vuotta ennenkuin voi alkaa iäkkäästä puhua.
tunteet liikkuvat, ne terävöittävät ihmisen aisteja ja ovat käyttövoimaa, pitävät toimintoja yllä. Kyllä 60-kymppiset ovat jo maailmaa nähneitä ja oman arvomaailmansa luoneita, on sitä jotakin mitä voi kutsua näkemykseksi tai elämänkokemukseksi ja sitä pitäisi nuorempienkin arvostaa.
Ja netissäkin oikeus olla oma itsensä ja rehellisesti ilmaista mielipiteensä, myös silloin kun on eriävällä kannalla. Se on sananvapautta ja virkistävää on ihmisten ja mielipiteitten erilaisuus, vaikka joskus tuleekin vähän nenille.
Ei olla pääosin kärttyisiä ja vihaisia, pikemminkin päinvastoin. Mikä siinä on pelottavaa?
Ei tänne kesken kasvuiset kirjoittele, enemmänkin " jälkeen jääneet " kehityksessä !
En ole huomannu kärtyisyyttä kenessäkään kirjoittajassa, ehkä tämä aloittaja on kärtysä ihminen , kun on sananki löytänyt käyttöönsä, eriävät mielipiteet kumpuaa elämän kokemuksista, toisilla sitä on toisilla ei. Nillä joilla ei ole elämän kokemusta on eläneet suojattua elämään pienen pienissä ympyröissä, ei heiltä voi odottaa laajakatseista näkemystä elämän eri vaiheista.
Avioliitossa eläneet ihmiset ovat aivan erilaisia kuin niinsanotut "vanhat piiat ja pojat", heillä on laajempi näkemys elämän "taisteu tantereesta" kuin yksin eläneen ihmisen kokemukset ja näkemykset.
Lehtiotsikko "vanhus jäi auton alle" IKÄ oli------1950 syntynyt.
Oletko tutustunut toimittajiin? En tiedä mitään muuta ammattia sellaista, jossa voi sählätä mielin määrin. Jonkin verran heidän kanssan kun on tullut oltua tekemisissä, niin kun lukee noita lehtijuttua, ei voi kun nauraa.
Olet ymmätänyt asian väärin nythän on nuoruus vasta alkamassa, eikä kaikkien tarvitse olla saamaa mieltä niinkuin suomalaisessa politiikassa.
Tämähän on sitä varten, että voi purhaa paineita ja sitten joku rovasti tai maallikko saarnaajat ne ottavat ne avosylin vastaan.
sinähän "Ui liiveihin" olet haukkumisessakin meitä parempi.
Kirjoitapppas nyt seuraavaksi jokin hyvä aloitus ja näytät meille esimerkkiä, kiitos,
samalla "Ui liiveihin" nimimerkillä.
Kirjoitti tänne minkä tahansa aloituksen, on aina niitä, joiden mielestä aloittaja itse on ikävä ihminen tai liian nuori mihinkään tai elämää kokematon tai että tästä asiasta ei kannata keskustella tai että siitä on jo puhuttu, kuten nyt vaikka tästä. Kyllä tuollaiset kannanotot ovat minusta kärttyisyyttä, mitä muuta ne ovat? Päälle kuusikymppinen on iäkäs, hyvässä ja pahassa mielessä (krempat tuntuvat), muut voivat vapaasti olla muuta mieltä. Sanokaapas viisikymppiselle,että mehän ollaan samanikäisiä, olen oikeastaan päälle kuusikymppisenä paljon sinua nuorekkaampi ja katsokaa ilmeitä. Harvan pokeri pitää.
En tarkoita,että mukavia ovat vain ne, jotka muka minua jotenkin nuolevat tai ovat samaa mieltä. Tyyli ja suhtautumistapa ihmisiin ovat seikkoja, jotka erottavat mainitsemani nikit positiivisesti muista. Niitä voi hyvällä syyllä kutsua elämänkokemukseksi ja kypsyydeksi. Miksi joilllekin kommentoijille näkyy olevan vaikeaa,että tuntematon kehuu toista tuntematonta? Keneltä se on pois? Aika monelta ilmeisesti. Jos toisen kehuminen noin kirpaisee, pitää mennä peilin ääreen ihmettelemään,miksi sieltä näkyvää naamaa ei kukaan kehu kivaksi ihmiseksi, ihailusta puhumattakaan.
Eri mieltä saa toki olla, kyse on tavasta olla eri mieltä. Iva ja toisen haukkuminen henkilönä mielipiteen takia ovat keinoja, joilla saadaan riita aikaan - ainakin pahaa mieltä. Eriävän mielipiteen voi ilmaista myös siten,että ei revi toisen ihmisyyttä. Juuri tätä opiskelen mainitsemiltani kirjoittajilta. Kelpais varmaan muillekin. Tosin repimistapa näyttää olevan hyvässä käytössä kaikkialla, ehkä median ja poliitikkojen käytösoppi kantaa hedelmää. Olen nyt vaan sitä mieltä,että vanhempien on näytettävä esimerkkiä mieluummin hyvästä kuin pahasta. Siksi kannattaa miettiä,miten toisia kohtelee - edes nyt, koska tapaamme olla tapojemme orjia.
Negatiiviset ja muut aloitukset: tämä on keskustelupalsta, ota tai jätä, kuten eräs kirjoittaja jossakin nasevasti sanoi. Jos kaikkien mielen mukaan yrittää olla, ei tänne uusia kirjoituksia tule. Sekin ihme on nähty. Silloin todettiin,että onpas tylsää. Koko Suomi on samassa tilassa nykyisin, seisovaa vettä. Jos kumartaa joka suuntaan, tarttuu nokka tai pyrstö, ei ole vaihtoehtoja. Minua saa vapaasti vihata ja inhota, monet ovat sitä harjoittaneet kehoituksetta jo vuosia. Enkä ota vakinikkiä, enkä samaa nikkiäkään ihan vaan siksi. Ne monet, jotka aina tietävät, millainen on se erinomainen aloitus, joka jokaiselle kelpaa säätyyn katsomatta - siitä vaan kirjoittamaan olkaapa hyvät,jotta päästään joukolla ihailemaan ja kehumaan!
Kuinka puratte huonoa tuultanne? Kehutteko usein vai ette koskaan ketään - edes itseänne?
Vaimoni mielestä turhankin usein, mutta en koskaan aiheetta!
Toisen kehuminen vatii henkilön arviointia.
Joku ottaa sen keljuiluna.
Toinen epäilee takana olevan edun tavoittelua.
Yms.
Harva suhtautuu siihen luontevasti! "Ihanko totta? Kiva kuulla"!
Huono tuuleni purkautuu ukkosen lailla.
Jyrähtää ja salama iskee. Ilma on puhdas.
En muista milloin olisin oikeasti ollut huonotuulinen!
Maksimikestoksi arvioisi npari tuntia?
Tarkistin välillä elämäni sulostuttajalta.
Kertoi ei muistavansa ajankohtaa ja tuo kaksituntiseni on hänen mielestään roimaa liioittelua.
On asioita joihin ei voi vaikuttaa joten niiden kanssa on turha hilseillä!
Kun oman vaikutuspiirinsä asiat hoitaa parhaalla osaamallaan tavalla niin hittojako niidenkään suhteen kiveksiään puristelisi?
...ehkä olen pitänyt kirjoituksistasi ennemminkin..?
En pode koskaan huonoa tuulta! Mitä se apua se minulle tarjoaisi elämässäni?
Kehun aiheesta - siis omasta mielestäni mielenkiintoisista: hyvistä ajatuksista/totisista/hauskoista/järkevistä/sanomalehdestä-luetun-jatkeesta/omista tunteista/... tai ihan vaan ilmasta temmatuista lukijoita kiinnostavista ajatuksista!
Tuo kirjoittamani on niin henkilökohtaista, että on hukkaan heitettyä kiukkua vastata pahalla tuulella - halit kuitenkin!!! :D
Aloitus oli katkeransävyinen, pettymystä pursuava kiukutteleva purkaus, joten vastauksetkin olivat sen mukaisia.
"kiitos ja kumarrus" otsikon alla oli jo hieno suoritus, hienovaraisesti kiitoksen kipeydestä kärsivän ihmisen kirjallinen esitys, joka hipoi loisto suoritusta itsehillinnän saralla.
Kaikki kunnia onnistuneesta vastaukseta "ui liiveihin " esittäjälle.
Kaikesta huolimatta puolustan kaikkia kirjoittajia rehellisine mielipiteineen, oli ne sitten minkä sävyisiä tahansa, sillä olemme vain ihmisiä elämää eritavalla kokeneita.
Miksi pitäisi ihailla ja kehua? Ihmeellisellä tavalla ihmisillä pitää olla ihanteita, vaikka joku laulaja eduskuntaan ajamaan kansan hyvinvointia. Suomesta olen samaa mieltä, pokkaa itään ja länteen. En vihaa ketään, mutta olemalla auttavainen siitä ei kiitosta saa ja tämä ei koske suomalaisia, vaan ihmiset ovat samanlaisia---japanilaisista paistaa kyllä heti ystävällisyys ja avoimuus josta pidän.
Kerran olin erään retkikunnan mukana "piäkaupunnissa" peräti oopperassa, jossa Matti Talvela esitti pääosaa.
Paluumatkalla sitten eräs seurakunna papeista päätyi kyselemään, mitä kukakin piti esityksestä. Kun vuoro lankesi kohdalleni, kysyin, että kiitoksiako kerjäät, kehunko kehumisen vuoksi, vai haluatko todella kuulla minun mielipiteeni. No minun mielipiteeni halusi kuulla.
- En ymmärtänyt yhtään mitään, sillä olisi ensin pitänyt lukea se kirja, että olisi pysynyt juonessa kiinni. Kun sanoistakaan ei saanut täysin selvää, niin aivan pihalla olin. Komeaahan se laulun jylinä oli, mutta olisin mieluusti kyllä juonessakin ollut mukana.
Tuomitsevat katseet kääntyivät, ja armoton toruminen, että kuinka minä kehtasinkaan noin sanoa. Että kyllä me niin kovasti tykättiin että oli upeaa. (Meidänkin talon väki kehui maasta taivaaseen). Mutta annas olla, kun vedimme talomme oven perässämme kiinni, kuuluin kun kuorosta, yhtä aikaa monen suusta, että "Eipähän toistaan tartte enää mennä kattomaan, ei ollut vaivan väärtti".
Juuri niin, jos rehellisesti sanotana, niin ooppera ei ole mistään kotoisin, ellei tunne aiheutta, tai ole lukenut kirjaa, josta ooppera on tehty. Kylmilteen ei kannata oopperaan mennä, jos juoni ja sen kulku jää täysin vieraaksi.
Olin kerran toisten puolesta palkkapisteistä nouvottelemasta, kyllä siellä hauttiin ja kehuttiin, mutta tuli aika kun nouvotteliat itse katsoivat oman asian, mitä uusia tehtäviä halusivat ja mitä osasivat, nyt oli osaavaa porukkaa ja uutta oppivaa, kun asia tuli minulle sanoin en halua mitään uutta, sillä vanha työ on jo liian vaativa. Uusi aika perustuu valehtelemiseen ja nuolemiseen. Toisaalta tällä tavalla on työläiset saatu kuin ohjaamaan omaa "osastoa" ja samalla kaikilla osastoilla , niin työn johtoa voidaan vähentää hyvin paljon väliportaissa. Kiitoksella kumminkin muistan työpaikkaa, halusivat konsultiksi jälkeen päin, mutta työ ei ole elämä.
sinähän olet malliesimerkki juuri siitä, mistä aloituksessa kirjoitan, mutta et kerro, mistä olet oikeasti vihainen. Sillä kiukkuinen olet, noin katkeruutta tihkuvaa tekstiä kun sieltä tulee. Elämä lyö jokaista, mutta ei se ole syy tai lupa lyödä muita kostoksi. Herranen aika, en ole kiitoksen kipeä, minua oikeasti alkoi ihmetyttää tämä vihaisuus, sama joka tekstistäsi tulee ilmi. Luin tuon ketjun naisen ulkonäöstä ja olihan sen kommentoinnit paikka paikoin sellaista tekstiä, että ei sitä vitsiksi voi mitenkään vääntää. Kyllä siinä yksi ja toinen lyö oikein olan takaa ja ihan aiheetta. Oma lehmä ei ole ojassa ensinkään.
Kuulepas, meistä jokainen kaipaa huomaamista, ei kehumista välttämättä, mutta huomaamista. Kuten nyt vaikka sinä tuolla kommentillasi, muuten et olisi sitä kirjoittanut. Lyöt minua,jotta sinut huomattaisiin. Mikäs siinä, mutta kun ei oikein syytä lyömiseeen ole, ehkä voisit miettiä muita tapoja purkaa pahaa oloasi. Sanot puolustavasi kaikkia rehellisiä kirjoittajia mielipiteineen. Aika paljon sanottu, kun et mielipiteiden rehellisyydestä kuitenkaan totuutta tiedä, suosit siis omia luulojasi rehellisyydestä. Miten se puolustus käytännössä hoituu, näinkö? Ei tämä kuule puolustamiselta tunnu, ihan muulta. Jospas ensin olisit itsellesi rehellinen ja vasti sitten rientäisit puntaroimaan muiden rehellisyyttä.
Kerrot itsestäsi paljon, mahdatko tajutakaan kuinka paljon. Toivottavasti löydät elämästä myös iloisia asioita. Kyllä meitä on moneen junaan, ei voi muuta sanoa.
luettuani mielipiteitäsi, uskon sinun itsesi kiukkuttelevan, jo tuo ui liiveihin, minimerkki kuvaa aliarvioimista. Puhut toisen huomioon ottamisesta ja huomion kaipuusta no tällä ketjullahan saat huomiota itsellesi, mutta osaatko ottaa muut huomioon? Sinäkin kerrot mielipiteilläsi itsestäsi et vaan itse sitä huomaa. Joten iloisia asioita ajattelemaan, että juna ei jätä asemalle kiukuttelijaa jalkaa polkemaan.
Kesä on lyhyt ja kaunis kiukutteluun, joten hop hop pihalle vaikkapa rikkaruohojen kitkemiseen.
pitää ja pitää, ei tietenkään pidä, jollei tunne halua kiittämiseen ja kehumiseen, kyllä sinä sen tajuat. Tosin olen sitä mieltä,että jokaisella on varmasti syytä ainakin kiittää, mietiköön kukin tykönään ketä ja mitä. Minulla nyt vaan on tapana ajatella, että tuosta ihmisestä tai noista asioista voisi oppia jotakin, jotta elämä olisi sutjakampaa, kun ei tässä täydellisiä olla. Sitäkin on elinikäinen oppiminen. Mutta nämä ovat minun ajatuksiani. Jokainen ajatelkoon omilla aivoillaan ja toimikoon miten toimii. Pyrin nyt ainoastaan kiinnittämään huomiota siihen, miten me toisiamme kohtelemme, kun oikeaa nimeä eli kasvoja ei tarvitse paljastaa.
Minkälaisen kohtelun me esimerkiksi tulevaisuudessa saamme, kun tätä vanhusinhoa ja ikääntymisiljettävyyttä ruokitaan? Ei ole mukavaa olla taakka ja kuulla joka käänteessä olevansa tiellä ja nuorempien elätettävänä, kuten meille saaattaa käydä. Mutta ei ennätetä asioiden edelle. Jos mekin keskenämme vähättelemme toisiamme, malli on valmis.
Maaseudulla asuvat eivät ehkä tiedä, minkälaista kaupunkiyhteisössä jo nyt on, kun kyse on alueesta, jolla on paljon työttömyyttä ja pienituloisia eläkeläisiä rinnan. Niitä alueita on paljon, asutaan kerrostaloissa ja työtä ei ole. Kyllä siinä vanhat saavat kuulla kunniansa päivittäin. Minun tekee jo nyt pahaa kuulla nuorten silmitöntä haukkumista - ilkeää huomauttelua suureen ääneen pelkästään siitä,että vanhat eivät liiku vaikkapa kaupassa niin nopeasti kuin pitäisi, harmaapäiden inhottavuudesta ja siitä,että noidenkin pitäisi jo kuolla pois ja että me ei teitä kyllä elätetä ym. Vaikka käytännössä me mm. veroillamme näitä nuoria elätämme. Tätäkin tarkoitan. Se on jo tätä päivää eikä harvinaista lainkaan. Nuoret ovat nykyisin todella isokokoisia, kaikin tavoin eivätkä kaihda käydä käsiksi vanhaan ja heikkoon ihmiseen.
Kasvatus lähtee kotoa, aina. Niin myös kasvattamattomuus. Elämä antaa muuta silausta - pahaan ja hyvään. Mielestäni suomalaisen yhteiskunnan jonkinlainen yleisviha on todellisuutta ja kuitenkin elämme hyvinvointivaltiossa. Perustelen väitettäni mm. väkivaltatilastoilla, tämä nettikäyttäytyminenkin on ollut puheenaihe moneen kertaan julkisuudessa, niin myös perhe- ja parisuhdeväkivalta ja lasten huostaanotot. Yleistä siivottomuutta pidän myös vihan merkkinä, kapinana jotakin vastaan, mutta mitä? No niin, kukaan ei tietenkään jaksa tätä lukea, joten kiitos osallistumisesta, kuka ikinä jotakin osaa on lukenut. Tälläiset asiat minua huolestuttavat.
Niinhän se metsä vastaa, kuin sinne huudetaankin. Ota ensin malka omasta silmästäsi, ennenkuin näet ottaa sen toisen silmästä. Outo olet, kerrasaan outo tyyppi. Itse suollat halventavaa tekstiä kuutiokaupalla, ja sitten ihmettelet, että miksi sulle tulle samalla mitalla takaisin. Siinäpä sulle ehtoopuolen oppimista kylliksesi.
Se koira älähtää johon kalikka kalahtaa, sopii sinun kommenttiisi. Outo olet itse!
Sinähän Sinulle on työmaata. Ala pitää nuorille käytöstapaleirejä, iltoja yms. Kyllä nuoret sinne tulevat, kunhan vain joku niitä alkaisi pitämään. Ja kenellä nuorella ei kotona ole mallia ja opettajaa, sitä suuremmalla syyllä olis tarve juuri tuollaiseen toimintana. Ei se valitteleulla ja rääväämisellä parane.
"ui liiveihin" = huomaan sinulla olleen huonoja kokemuksia nuorista, jollai tavalla pursuat kiukkua heitä kohtaan.
Omakohtaisesti olen kokenut nuoret harvinaisen fiksuiksi, älykkäiksi, kohteliaiksi kansaihmisiksi, erittäin hyvin kasvatetuisksi, hyvin koulutettuja, heitä näkee päivittäin kaupungilla liikkuessa, tänäänkin.
Toimiessani palvelu ammatissa lähes neljäkymmentä vuotta, sain kokonais kuvan nuorista, noin 99.9% nuret oli erittäin fiksuja hyvinkäyttäytyviä kansalaisia, huomasin myös, jos yksi yksilö käyttäyty huonosti , yleisö oli kauhuissaan ja YLEISTI kaikkien käyttäytyvän huonosti, mikä mielestäni oli täysin väärin nuoria kohtaan, ei muutaman YKSILÖN takia voi kaikkia syyttää ja yleistää.
Niin mikä oli asiasi? Mistä kalikasta puhut, oliko sulla kokin kalikka?
Ihan täysin hanurista koko oopperat. Stana mitä teeskentelyä koko juttu.Ylilihavat ukot ja pyylevät akat huutaa eikä kukaan älyä mennä auttamaan.
melko usein tulee koko ryöppy vastaan henkilökohtaista herjaa, jolle ei ole mitään perustetta. Ilmeisesti joitakuita ottaa päähän, kun satuit kehaisemaan minua. Tietenkin voi olla eri mieltä asioista, mutta monet sotkevat henkilön tähän soppaan. Käytän vakinikkiäni, herhat valukoon kuin vesi hanhen selästä.
Minulla riittää energiaa, mutta en sitä tuhlaa palstan kirjoittajien kirjalliseen annin arvosteluun.
Aloituksestasi saa sen kuvan, että Sinulla oli kova tarve kertoa täydellisestä minästäsi.
Jaa. Vai sillä lailla. Lässynlässyn. Nyt täyttyy mennä. Elämä kutsuu. Palataan taas.
Käy peruskoulu loppuun ja opettele kirjoittamaan. Koulut alkaa ensiviikolla.
...lukaisin tämän ketjun, mutta olisihan sen ajan voinut rattoisamminkin viettää.
Aika ajoin palstalla on oikein mukavaakin keskustelua, leppoista ja huumoripitoista mistä tykkään.
Tämä ketju nyt kuitenkin taas osoitti kuinka mielellään piikitellään muista kirjoittajia. Näyttäisi peräti sille, että joskus jopa kilpaillaan nasevimmasta pilkasta.... Toivon oikeasti että olen väärässä.
En tunnista aloittajaa muusta kuin siitä että hänellä on erittäin sujuva kirjoitustyyli, pitkiä juttuja (joita on itsekin joskus "moittinut" pitkiksi) ja tylppäkärkinen keihäs. Yrittää saada meitä miettimään. Ja senhän tietää että teräviä piikkejähän siinä vaan vastaansa saa. Tulos näytti minusta plus miinus nollaa. Huonompiakin tuloksia on nähty!!!
Eiku uutta aloitusta kehiin, saa aivotkin tuuletusta eikä tarvitse jankata yhtä ja samaa aina vaan.
Saman totesin aika huvittuneena, kun luin viimeisimmän satsin. Tämäkin tietysti tulkitaan ylemmyydentunteeksi. Ei näille voi muuta kuin nauraa. Menevät piikit hukkaan, valitettavasti sekä täysin rehellisesti sanottuna. Jopa tämä nikki " ui liiveihin" todistaa kuulemma korokkeelle asettumista, oma tulkintani siitä on, että saa sanoa, mennä toisen osaan, tulla lähelle. En arvannut,että joidenkin tyyppien kehuminen on näin arka paikka monelle, ehkä heitä ei ole koskaan huomioitu mistään. Nyt piikittely on kai sen huomion hakemista, mitä ympäristöstä ei tule, että voi tuntea itsensä muka nokkelaksi. Mutta tämä juttu loppuu nyt tähän. Juupa juu, huonompiakin olen lukenut ja monta. Vihaisuudelle ei kylläkään löytynyt yhtään kunnon pohdintaa. Sekin kuulunee lajiin arka paikka.
Mikä on sun ongelmasi...??? En ymmärrä kirjoitustasi muuten, kuin siten, että yrität olla ylimmäinen profeetta, vaan oletko?
ja vihaisuus on yksi näyttö siitä. On kuin luonto valmistaisi kehojamme johonkin taistele tai pakene-reaktioon. Olenko väärässä?
tulin vasta maalta ja lukaisin ketjun läpi. Kiitoksia nyt alkuun sanoistasi, "ui liiveihin" ja yrityksestä saada aikaan keskustelua tärkeästä aiheesta.
Kuten itse sanot, aloittaja, kuka tahansa täällä alkaa ketjun, se kutsuu fooromille yhden tai useamman, joka "rehellisyyden nimissä" mollaa aloituksen ja yleensä myös kirjoittajan. Ehkä siitä syystä vain harva tekee aloituksia.
Jossain aikaisemmassa ketjussa Laiska-Lasse yritti saada aikaan hiukan samanlaista keskustelua vanhojen naisten kärttyisyydestä. Eiks se näin ollut ? Ei ottanut aihe tulta silloinkaan.
Itse koen, että olen aika tyypillinen 50-luvun kasvatuksen tuote: tyttölapset kasvatettiin kilteiksi, palvelemaan. Ja kun siinä putkessa viettää nuoruutensa ja aikuisuutensa, tämä vaihe tuntuu sellaiselta, jossa voi lopulta päästää itsensä irti. Ja se, mitä on aikaisemmin joutunut painamaan pinnan alle, on ainakin tuo viha ja kiukku, jota nyt meissä kaikissa kuitenkin on. Hormonaaliset muutokset ovat myös tosiasioita ja vaikuttavat tunne-elämäämme, vaikka sitä ei tahdota myöntää.
Hassua, että miellän, nämä "kärttyiset ja vihaiset" - vai ovatko he nyt sitten vain "rehellisiä" ja "persoonallisia" ? palstalaiset naisiksi. Eihän se mitenkään varmaa ole, että vain me naiset olemme pahoja suustamme.
Minua itseäni on kohdeltu täällä hyvin, varmasti ihan siitäkin syystä, että olen liian tavallinen herättääkseni suuria tunteita. Toisten puolesta olen kyllä ollut pahoillani. Ei tunnu kivalta tulla perusteellisesti väärin ymmärretyksi.
Eikä tuo aloittajan toive tietyn arvokkuuden lisäämisestä tässä iässä ole mielestäni mitenkään kohtuuton.
Vaikka me nyt lopulta saamme olla "oma itsemme" ei kai meidän tarvitse menettää kaikkea itsekontrollia, itsekriittisyyttä ? Temperamenttieroja meissä tietenkin on ja sehän on vain hyväksi. Täällä on monia sanavalmiita ja laaja-alaisia kirjoittajia ja sitten näitä tyytyväisiä ja vähäeleisiä - kaikilta voi oppia.
Sori vaan "ui liiveihin ", kalikka on kalhtanu aika lujaa, omakehu ja ylimielisyys paistoi räikeästi tekstistä, sallikaamme se toisillemme, no, me olemme kukanenkin omanlaisia persoonallisuuksia.
Ethän sinä mistään ole pahoillasi päinvastoin.Kävit vielä varmistamassa, että sinäkin osaltasi voit heittää nuolen - eikö niin? En nyt vaan niele näitä piikkejä, se on tosiasia. Minkälainen nilkki on ihminen, joka toimii tavallasi ja nämä muut? Kuka teitä pystyy kunnioittamaan ja arvostamaan, kun näkee minuutenne sellaisena kuin tässä ketjussa itseänne esittelette? Tältä palstalta löytyy paljon muutakin materiaalia.
Uskon myös,että suurin osa vastaajsta on naisia. Minkälaisia he ovat ystävyyssuhteissa, haluaako kukaan tällaisten ihmisten ystävyyttä? Entä äiti tai mummo, joka uskoo tutkimatta muutaman lauseen perusteella ,että itsevarmuus on ylimielisyyttä ja alkaa raivoisan puolustautumisen sättimällä kaikki "turhan ylpeiksi" luulemansa? Haukkumalla ja parjaamallako te kasvatatte? Tämäkin käyttäytymismalli siirtyy tyttärelle ja lapsenlapseille. Ei ihme,että erimielisyyksien tullessa on kädessä veitsi tai muu ase.
Kannatte mukananne valtavaa epäluuloisuutta ja heikkoa itsetuntoa. Ne eivät ole minun tai muidenkaan syy eivätkä ne oikeuta aikuista ihmistä purkautumaan tällä tavoin, jos on terve.
Valitsin aiheen ja nikin tarkoituksella nähdäkseni kuinka pitkälle pystytte menemään, kun jotenkin tunnette kirjoittajan ja ruokitte toinen toistanne. Siksi tämä ei yllätä. Piikit ovat niin naurettavan typeriä. Tason mataluus on yllätys. Myös se,että vain harva pystyy keskustelemaan ja keskittymään. Tässä liikutaan vielä keskitason ilkeilyssä. Olen lukenut todella inhottavia kommentteja, joita jotkut ovat kirjoittaneet esimerkiksi nikille 1943 aikoinaan. Hän on fiksu ja sivistynyt ihminen eikä ole sitä salannut. Muita esimerkkejä tietynlaisesta ristiinnaulitsemisesta löytyy paljon. Minä en ole fiksu enkä sivistynyt, mutta olen kiinnostunut tästä netti-lkeilystä, sen laajuudesta ja tavoista. Se on väkivaltaa. Tässä tapauksessa naisen tekemää vakivaltaa toista naista kohtaan. Ei tarvitse repiä hiuksia päästä, kun asian voi hoitaa netissä repimällä sielun ja näin ruokkia väkivaltaa.
Armolisia tasoittajia tarvitaan. Heiltä voi oppia, lkeyksistä ei opi mitään. Olen ihan yhtä ikävä ihminen kuin ennenkin luettuani kaikki persoonaani kohdistetut arviot. En muuttunut maailman valoksi, vaikka yritystä teillä oli niin maan perusteellisesti. On se niin väärin.
Sori vaan, tuotitte hyvää materiaalia erinäisiin juttuihin. Kai muistatte, että tämä on julkista kirjoittamista? Kaikki mitä kirjoitatte on kopioitavissa, lainattavissa ja julkaistavissa. Kommentit ovat liikuttavan aitoja ja kertovat suomalaisen 60 noin peruskoulun/kansakoulun käyneen keskiluokkaisen tai hieman alemman tulo- ja sosiaaliluokan naisen sietokyvystä kohdata toinen nainen. Pitäkää hyvänänne.
onkin hyvä tarkastella ja sen voi tehdä silloin, kun ei ole itse tulilinjalla tai osaa etäännyttää kritiikin.
Monille meistä taitaa olla sietämöntä, että joillakuilla on silmää nähdä ja rohkeutta sanoa.
Olen joskus miettinyt, että mahtavatko jotkut kirjoittajat mieltää nämä keskustelupalstat foorumeiksi joilla ikäänkuin KUULUU sanoa "suorat sanat" ja vaikka muualla olisi ihan iisisti täällä saa irrotella miten vain.
Ilkeily ei tosiaan rakenna ketään ja jos se antaa hetken mielen ylennyksen sille, joka ilkeilee, ei siitä taida paljon rakennuspuita jäädä hänellekään pitemmän päälle.
Mutta kun tämä on kaikille avoin foorumi niin täällä meidän tulee "elellä" toisiamme sietäen tai sitten ei. Vaikka olen itse liian kankeakielinen väitelläkseni mistään, myös väittely voi minusta olla välillä piristävää. Muutamat kirjoittajat ovat siinä taitavia. Samoin muistelen, että jos joku on kysynyt neuvoa omiin pulmiinsa, niitä on annettu ja avun tarvitsija on otettu vakavasti. Niin, että kyllä meistä löytyy myös myötätuntoa ja palvelunhalua.
..palstalle... sitä tämä aloituksesi on. Ikävä kyllä muuta ei tule sut älylliseen mieleeni. Tarkoituksesi on jatkaa ritaa loputtomiin on loukata muita. Siinä olet 100 %:n tarkkudella onnistunut. Jos olisit sanojesi takana lopettaisit kommentointisi, etkä jatkaisi ilkeyksiesi laukomista.
"lkeyksistä ei opi mitään." Kunpa ottaisit tuon ohjenuorassesi jatkossa.
Kasaa ja tee tutkimus omista mielipiteistäsi, omien kirjoitusten uudelleen lukeminen auttaa ymmärtämään omien kirjoitusten vajavaisuuden sekä valaisee sinua ymmärtämään miksi muut eivät sinua ymmärrä.
Miksi olet noin vihainen? Miksi kirjoitat noin ilkeästi? Miksi et näytä meille mallia, miten keskustellaan?
Yllä oleva kirjoituksesi oli yksi rumempia, mitä tällä palstalla olen lukenut ja silti Sinä arvostelet muita.
Erittäin terapeuttista luettavaa, lueppa "ui liiveihin" teksisi uudelleen, siitä on todella sinulle paljon hyötyä, voit oppia jopa jotakin, toivonmukaan.
Eilisen (nyt ilmeisesti poistetun) "hevon vittu"- keskusteluosion jälkeen sanon kaikille palstalaisille:
"Hyvää yötä Hanna ja lapset". Poistun valehtelijana takavasemmalle.
Eli en edes entisenä kilpaurheilija saavuttanut tiettyjen ihmisten silmissä pienintäkään uskottavuutta.
"Kun ihminen on sisäisesti kunnossa,on voimia ulkonaisen rikkinäisyyden keskellä hakea kokonaisvaltaista ehyttä elämään".
Ota itsellesi aikaa(OIA) ja nauti kesästä,niin teen minäkin.
Oikein hyvä aloitus meille jokaiselle, laittaa katsomaan peiliin ja pikkusen miettimään mitä ja miten tulikaan sanottua.
Yksi huono puoli näissä keskusteluissa on se, että kirjoittaa voi kaikenlaista jota ei nenätysten sanoisi. Toinen on se ettei näe- eikä kuule- kirjoittajan -ilmeitä ja- ääntä. Se tietenkin antaisi varmuuden mitä ihminen oikeastaan on sanonut, jos nenätysten oltaisi, oliko se juttu huumoria vai totista totta.
Eli, hyvin herkästi syntyy väärinkäsityksiä toisen kirjoittajan sanoista, kirjoituksen tulkinta saattaa joskus olla melko vaikeata.
Mutta, kirjoitellaan ja kuulostellaan ja opitaan toisistamme :)
Vanhat kärttyisät ukot ja akat pitäisi laittaa viikoksi BB-taloon. Espoon Kivenlahden teollisuusalueelle.
että "keskustelu" kirjoittamalla on sillä tavoin vajaata, että tärkein osa viestinnästä (juuri eleet, ilmeet, äänensävy) jäävät tavoittamatta, vain omien arvailujen varaan. Ja siitä syystä näitä väärinymmärryksiä - ja -tulkintoja tulee, muun muassa.
Juuri tuo "ylimielisyys" näyttää olevan sellainen piirre, jonka muut kirjoittajat näkevät, minä en. Ja jos näenkin, katson, ettei ole minun asiani siitä huomauttaa. Ymmärrän myös, että vaikka huomauttaisin,
se ei muuttaisi mitään, harva meidän ikäinen on opetettavissa. Miksi siis tuhlata ruutia ?
Yhtä ahkerasti huomautellaan "omakehusta". Minusta se on parhaimmillaan riemastuttava piirre ihmisessä ja liitän sen luovaan persoonallisuuteen - aika harvoin siihen liittyy toisten mollaamista.
Kiva, että edes pari kirjoittajaa näki aloituksen samansuuntaisesti kuin itse näin.
Omakehu - olen siitä joskus kommentoinutkin - ei ole ollenkaan huono asia. Siis, jos nyt osaan oikein tämän kirjoittaa ilman käsien liikkeitä ja ponnekasta "tietämystäni" niin yritän sanoa mitä se tänäpäivänä on. :)
Opiskeuaikani jouduimme kertomaan itsestämme hyviä asioita, mitä osaamme ja missä olemme eriyisen hyviä, niin käden taidoissa, persoonassamme ilmenevien piirteitten osalta ja mitä taitoja kenellä nyt sitten olikaan eli osaamisemme. Arvata saa, että oli todella vaikeata. Opettajamme totesi siihen, että ennenaikaan kasvatuksessa pidettiin kiinni siitä ettei itseään saanut kehua, vaan sen teki joku toinen. No, nyt se on äärettömän tärkeää osata sanoa itsestään ne hyvät piirteet ja taidot mitä omasta mielestään kokee itsessään olevan jo työtä hakiessa, myös kehitettävät asiat. Eli me ikäänkuin "myymme itsemme" työnantajalle. Tätä niinsanottua itsensä arvioimista/oman työn arvioimista opetellaan jo peruskoulun alaluokilla erilaisten tehtävien jälkeen, seurailin nuorimmaisiani heidän läksyjenteossa kymmenen vuotta sitten.
No sitten tämä oma osaaminen ja vielä kehitettävien taitojen arviointi tulee esille aina kehityskeskustelujen tiimoilta, kerran vuodessa. Näpyttelemme valmiille kaavakkeelle ne osaamiset ja kaikki muu uusi tieto/taito, jota on tullut vuoden aikana jos on tullut kuten myös kehitettävät asiat. Kaavake on työnantajamme nettiohjelmassa ja kaikki arvioidaan oikein numeroin. Sen jälkeen on yhteinen keskustelu esimiehen kanssa ja esimies kirjaa omalle puoliskolleen mikä hänen näkemyksensä on työntekijän osaamisesta eli vaikka minun. Sitten katotaan kuinka arviomme on osunut yhteen ja se esimiehen näkemys on sitten "oikea", toisaalta itse kritisoin tätä. (Tässä on helppo tekijä naamavärkki). Mutta tähän on menty työpaikoilla ainakin julkisen alan töissä.
Tosin tästä omasta kehusta on jo sananlaskuissakin sanonta..Se mikä on oikein jääköön jokaisen omaan harkintaan :)
Se saattais olla melko mielenkiinoista katottavaa :)))))
Hieman asiasta sivuun mutta sivuten.
Olimme aikoinaan toisella Suomesta Riikaan järjestetyllä ryhmämatkalla.
Kaksi ikääntynytt herraa oli sijoitettu samaan huoneseen.
Toisena aamuna herrosta toinen oli nukkumassa käytävän lattialla.
Oletimme tietenkin siinä käyneen "vajhanaikaisesti" alkoholin kanssa.
Väärä johtopäätös.
Herroista toisella oli jalkaproteesi ja toisella käsiproteesi.
Olivat yöllä hakanneet niillä toisiaan ja käsiproteesiherra voitti paremman liikkuvuutensa ansiosta.
Kärttyine jengi BB-talossa vaatisi avustavan henkilökunna äärimmäistä valppautta.
siis, että itsearvointia/työn arviointia harrastetaan noin systemaattisesti. Itse en keikkatyöläisenä päässyt/joutunut minkäänlaisiin kahityskeskusteluihin.
Saattaa olla, että tällaisella työskentelyllä saadaan omakuvaa ja tavoitteita selkiinnytettyä, mutta toisaalta, se, että työnantaja/opettaja lopulta kuitenkin sanoo "miten asiat ovat" tuntuu vähän
epäreilulta. Tavallaanhan koko keskustelu onkin sitten ollut "turha".
Minulle tuollainen itsearviointi on ollut aina vaikeata sen vuoksi, etteivät asiat ole koskaan aivan yksiselitteisiä ja kaikki riippuu siitä, mihin verrataan. Eli sokeitten maailmassa yksisilmäinenkin on kuningas. No kaikenlaista "kehitystä" täytyy harrastaa, ilmeisesti...
arviointia käytetään yleisesti koulumaailmassa esim. kun kartoitetaan ammatillisia uravalintoja.
Toimiessani pitkäaikaistyöttömien työnhaunohjaajana (v. 2002), opinto-ohjelmaan kuului itsensä kehumisen harjoitukset ja työnhakukirjeiden laatiminen sekä CV-tekeminen. Täytimme arviointikaavioita, jossa oppilas kartoitti omia vahvuuksiaan ja heikkouksiaan. Opetusohjelma sisälsi kahdeneskeisiä keskusteluja ohjaaja/opiskelija. Teimme tavoitelistan, jota opiskelija täyttäisi aina tavoitteen saavutettua/kariuduttua. Sovimme mitä henkilökohtaisia ominaisuuksia opiskelijan pitäisi vahvistaa ja mikä olisi riittävää tai mistä voisi karsia. Työhaastatteluharjoitukset painottuivat ilmeiden ja eleiden hallintaan ja vastaustekniikkaan.
Opettajana voi toimia ja menestyä, mutta käytännössä, voi käydä niin, että suutarin lapsella ei olekaan kenkiä ; )
Ei siis uusi ilmiö. Onko itsensä arviointi ja työnohjaus vasta nyt otettu julkisen sektorin koulutusohjelmiin?
Korppis, kun tytärpuoleni toimii samanlaisissa tehtävissä. Äkkiseltään tuntuu ihan hyvältä, tuo itsearviointi, vahvuuksien ja heikkouksien kartoittaminen, mutta onko sitten mahdollista ruveta
hankkimaan itselleen jotakin ominaisuutta, vaikka kärsivällisyyttä, jos on luonteeltaan kärsimätön, itseluottamusta, jos on aina ollut epävarma ? Ja onko ideaa ruveta "esittämään" jotakin, millä ei olekaan katetta ?
on ollut muutamana vuonna tämän kymmenen vuoden aikana, kun olen ollut kunnalla työssä. Aikaisemmista työnohjauksista en tiedä ja saattaa olla ihan kuntakohtaistakin ja kunnankin sisällä työalakohtaista. Ohajus on melko kallista. Työnohjaus on todella erinomainen väline työssä, kun sattuu olemaan asiansa osaava ohjaaja. Kaikista ei siihen ole, tämäkin on tullut koettua.
Tuo itsearviointi vahvuuksien ja "heikkouksien" tunnistaminen on tullut samoihin aikoihin mukaan. Itse valmistuin 2000 eli tähän arviointiin tutustuin (opiskellessani) ensimmäisen kerran vuonna -97.
Itse olen elämän matkalla saanut itseluottamusta ja kärsivällisyyttä. Vanha sanonta "kyllä työ tekijäänsä opettaa" pitää tässäkin asiassa paikkansa.
I
Uskon epävarman saavan varmuutta hyvän ohjaajan avulla. Kärsivällisyyttäkin voi oppia, mutta vain kokemusten kautta.
Kaikki mitä opimme kirjoista opettaaksemme muita leipätyönämme on sangen helppoa.
Ymmärtää itseä on vaikeampaa. Opettajalla voi oma elämä olla kriisissä. Olisiko tässäkin aloituksessa kysymys opettajasta, joka ei malta lopettaa.
Niin ja tuo minun kirjoitukseni oli täysin vastaava eri sanoin kirjoitettu kuin kirjoitus josta et ollut kuullutkaan ; ) No, näitä sattuu.
Itseasiassa itsearviointi teoriat olivat käytössä jo kahdeksankytluvulla kun opiskelin erilaisia työnjohto malleja. Työnohjaus tuli myöhemmin, muistan kun tuttavani (mielenterveystyöntekijä) kertoi saavansa työnohjausta.
Vapaaehtoistyössäni sain ensi tuntumaa työnohjauksesta pari vuotta sitten, tärkeä purkautumis- ja latausmenetelmä. Ehdottomasti tärkeää jos työ on henkisesti voimia vievää.
Kaheksytluvulla olin yksityisellä työssä ja silloin en ole vielä tiennyt näistä "työvälineistä".
Tuota työnohjausta meidän työssä on käytetty silloin, kun työyhteisö oireilee voimakkaasti, eli yhteistyötä ei synny ja tulee konfliktitilanteita ja myös silloin, jos työntekijäväki muuttuu oleellisesti. Sinällään tosi hieno tapa, kun ei etsitä "syyllisiä" vaan erilaisin keinoin päästään asioitten ytimeen. Tällä on ollut vuosien mittainen hyvä vaikutus ja muuttaa työntekijöitten asennetta eri osastoitten välillä ja vaikuttaa myös asiakaspalveluun ja työn "kohteeseen":)
Tämä menee nyt ohi aloituksen, mutta on osa aloituksen antamaa vinkkiä :)
Ja kesäloma jatkuu :))
olinhan minäkin työnohjauksessa jo 1980-luvulla kun hoidin sijaisuutta sosiaalialan työssä. Työ oli tosi kuormittavaa ja työnohjaaja oli pätevä ja pidetty. Sukset työntekijöitten välillä vain olivat niin pahasti ristissä, etteivät jännitteet hellittäneet, joskus tuntui, että tilanne vain paheni. Muistaakseni yksi työntekijä siirrettiin toisiin tehtäviin, enkä tiedä jatkosta.
Hyvää kesäloman jatkoa sinulle, tl.
on tullut monesta tuutista aloituksen arvostelua ja analyysiä kirjoittajasta, mikä ei suinkaan ole näkyvissä kirjoituksen perusteella. Minuakin on arvosteltu omakehusta ja ylimielisyydestä. Todellisuudessa olen onnellinen, elämääni tyytyväinen ihminen kuten varmaan aloittaja ja demeterkin. Opettajana toimiessani jotkut kollegani kiusaamistapauksissa menivät enemmistön puolelle haisteltuaan vähän ilmaa. Silloin pääsi helpommalla. Samanlaista käytöstä on aistittavissa täällä, jopa yllättävästi joku nikki on arvostellut aloitusta.
kuuluu oleellisena osana arviointiin koulumaailmassa. Koska opettajille ei haluta maksaa palkkaa, opiskelijoilla on paljon etätyötä. Oli paljon tehtäviä, joissa loppuarvosana muodostui opiskelijan itsensä arvioinnista (perustelu vaadittiin), opiskelutovereiden ja opettajan arvioinnista. Nykyajan opiskelijat osaavat melko realistisesti arvioida oman työnsä arvon. Esim. joillekuille riittää, että saa hyväksytyn arvosanan ja panostus on sen mukainen
Kehityskeskustelussa kun uskalsit sanoa pomolle kahden kesken mitä hänestä ajattelet,niin lähtö tuli toiselle osastolle pois pomon silmistä.
Täyttä ajanhukkaa itsearvioinnit ja kehityskeskustelut. Nuoret sanoisi: ihan perC:stä,mutta minä en ole niin
huonokäytöksinen.
Tulilinjan ulkopuolella olevana (en siis kokenut aloituksessa/ketjussa minua henkilökohtaisesti osoitellun tai loukatun sen paremmin kuin kiitetynkään) arvioisin, että juuri vihaiset ja riidanhaluiset nousivat "juoksuhaudoistaan" kuin herhiläiset ja alkoivat ampua kovilla. Siinä samalla tulivat tunnustaneeksi vihaisuutensa. Olipahan kohde jo valmiina, helppo nakki ja oi miten teki hyvää kun sai taas haukkua räksyttää sydämensä pohjasta!
Tekstin ymmärtäminen ja sen objektiivinen arviointi ja käsittely ei taida olla vahvimpia puoliamme? Vihaiset ampuivat aloittajan, mutta eivät vastanneet hänen kysymykseensä "miksi olette vihaisia". Tai taisi tulla yksi vastaus tyyliin "siperia opettaa". Siis siksi että elämä on mennyt päin peetä? Vai oliko niin että ollaan taas vihaisia koska joku huomasi että ollaan vihaisia - ja sattui sanomaan sen ääneen?
Tuo jo poistettu juttu (johon SonjaF viittasi, en ehtinyt nähdä) varmaan "kruunasi" koko ketjun.
Jospa puhallettaisiin peli poikki ja jatkettaisiin puhtaalta pöydältä niinkuin sanotaan. Niin toivon käyvän. Kun on suurimmat kiukut saatu puhallettua ulos?
Poistettu ketju alkoi mennä ihan älyttömäksi vinoiluksi. Eli sekin oli ihan perC:stä.Pienipippeliset ukot eivät tiedä sitä tosiasiaa,että vanhetessa kaikki halut muuttuvat ruokahaluiksi.
Eihän tuollaista syytöstä voi yleistää. Puhut kai siis lähinnä itsestäsi?
Joo.
Ketjussa muutama mielipide suorastaan palvoo aloittajan psykologista tietopohjaa ja hyvää kommunikointi taitoa. Mietinkin kuka heistä mahtaa olla tämän aloituksen takana.
En ole vihainen, miksi olisin tilasin ja maksoin juuri matkamme Riikan kautta Hollantiin syyskuun lopulla. Lapsi sai opiskelupaikan ja mökin kivipuutarhani on valmis.
Minua kiehtoo ajatus tietää kuka on aloituksen takana. Puskasta kun on helppo huudella kun ei uskallusta kirjoittaa vakionikillä.
Miksi vihaketjut ovat suosittuja siksi, että niiden aloittaja tietää niiden vetävän. Vittuilu päin näköä on keskustelupalstojen parhaiten eteneviä ketjuja sen aloittaja tiesi.
että me, jotka kehuimme aloittajan tekstiä, menimme jotenkin halpaan ? Ja jos menimme, mitä haittaa siitä koitui ja kenelle ?
Onneksi olkoon poikasi opiskelupaikan johdosta - ja kivipuutarhasta myös. Sanon suoraan, että olen sulle joskus kade. Sulla näyttää riittävän energiaa vaikka mihin...
... on mahdollisuus, että arvioit väärin. Pienenpieni ehkä omasta mielestäsi (tai jos tarkemmin ajattelen niin olematon), mutta mielestäni arviosi meni nyt pahasti pieleen. Eipä tietenkään vaikuta mihinkään mitenkään, jokainen saa ajatella niinkuin haluaa ja jopa kääntää asiat mielessään sellaisiksi kuin toivoo niiden olevan.
Tunnen olevani suurelta osalta samanmielinen aloittajan (ja parin muunkin) kanssa. Tekeeköhän tämä tunnustus nyt minusta uuden sylkykupin, kun kirjoittelen vakinikillä? Tästähän tulee jännää!
Muuten: palvominen on ihan eri asia, enkä tunnusta ikinä palvoneeni/palvovani ketään enkä mitään!
En meinaa, ette menette halpaan, olette mukana täysin rinnoin ja oikea oppisesti.
Se, että poikani sai opiskelupaikan ja minä kivipuutarhan tuskin saa sinua kateelliseksi. Höpö höpö!
Jos nyt vähän kade olet niin ole meidän syksyn matkamme. Pysähdymme Riikassa matkalla Amsterdamiin nautimme Riikan vanhan kaupungin antimista ja hotellista sen keskellä. Shoppailemme ja jatkamme Amsterdamiin jossa vietämme lokaisen lokakuun ; )
Perustele miten arviointini meni pieleen?
Tässä on menossa piiloleikki kuka on minkin nikin takana. Aikoinaan beessi yritti saada minua kiinni puskahuuteloista. Turha vaiva, minulla on kanttia huudella tällä korppiksen ja korpikirjailijan nikillä.
Miksiköhän beessi ei ole mukan tai jocus*. Voihan niillä olla sähköt poikki kun on ollut noita myrskyjä.
Jocus* mukaan muutoin menee hypistelyksi tämä akkain tappelu ; )
saavutuksiasi tai matkaasi kadehdi vaan energiaasi, kun itse satun olemaan tällainen vähävirtanen.
selviä, että "puskikset" ovat yhtä alttiina arvostelulle kuin samalla nimimerkillä kirjoittavat ? Ja vielä saavat syytteen siitä, kun "piiloutuvat".
Minua "puskikset" eivät haittaa muuten kuin sillä tavalla, että heidät tulee ohitettua, kun ei skarppaa samalla tavalla kuin tutun kohdatessaan.
Mulla kävi tosi huonosti, kun vaihdoin salasanani. En pääse enää omaan profiiliini ja tästä olen kahesti soittanut ylläpitoon ja saanut ohjeet ei ole auttanut. Kirjoitin postiakin ei ole vielä tullut vastausta. No, eiköhän ajallaan. "Kone" väittää etten ole antanut vaihtoehtoista s-postiosoitetta, kun yritän saada "unohtuneen" salasanan tilalle uuden. Käyttäjätunnuksessa taas toimii antamani s-posti? Enpä tiedä mikä mättää.
Niin, että pitää olla sit tällai, terveisin t.l. :)
Siis ilman vastavoimia ei tule edes keskusteluja.
Huomioi myös sekin asia.
Tässä maassa on aivan liikaa jo niitä JEES JEES miehiä / naisia. Niin livessä kun täällä keskustelu palstoilla.
t. mies 61v
Emme ole vihasia, joku on erehtyny , olemme uteliaita, tahdomme tietää kaikesta kainen.
9-11 vuotiaat lapset kaatoivat lähes sata hautakiveä Kotkassa. Aluksi luultiin,että huumehörhöt on asialla.
Kerran kehumaan alettiin niin minä taasen pidän korppiksen huumorista. Rouvassa on sopivasti särmää.
Just, me olemme hyvä .
Enpä ole valitettavasti huomannut sen kummempaa huutoa tai meuhkamista kuin muillakaan palstoilla.
Aina saa olla erimieltä asioista, eikä se aina välttämättä ole kiukuttelua, kärttyisyyttä, vihaa tms
Ihmettelen usein juuri sellaisia aloituksia missä neuvotaan miten pitäisi kirjoittaa, tulee olo että en saisikaan omana itsenäni ilmaista asioita. Seriffi täällä ylilyöntejä kommentoi poistamalla.
Me ihmiset olemme erilaisia ja suhtaudumme toisiimme myös eri tavoin niin livessä kuin palstallakin, miksi pitäisi samalla tavalla ilmaista itseään. Jos en pidä jonkun vähän ärhäkkäämmästä tai vihaisena kirjoittamasta ajatuksesta, niin entä sitten, voin se ohittaa. Se on täällä helppoa, ei tarvitse kaikkia kuunnella. Minusta on vain hauskaa , että palstalla on erilaisia ihmisiä mielipiteineen. Sen olen näillä palstoilla pyöriessäni jo oppinut ettei kovin herkkähipiäinen kannata olla, ei nämä nyt niin maailman vakavia asioita ole.
Juu ei, eikä kanata erotella ihmisiä kelle vastataan , minä vataan sekä rekatuille että rkaamattomille, nurkkakuntaisuus heitetään romukoppaan, kaikki olemme mukavia suomalaisia.
Just, ihan sammoo mieltä kanssas oon.