Mua ärsyttää tää asia ihan suunnattomasti. Tiedän että tän sairauden taustalla on tosi paljon kaikkea muutakin tuskaa, mutta mua inhottaa hirveästi se, kuinka pinnallinen ihminen musta on tullut tän sairauden myötä. Peilit ja vaaka on kaikki kaikessa. Voisin oikeasti peilailla tuntikausia, ja niin saatankin tehdä. Ajatukset ei ole silloin positiivisia, vaan lähinnä "pitäis saada tosta lisää pois, ja tosta", mutta kuitenkin.
Oon myös ajatuksissani vihamielinen muita ihmisiä kohtaan, siis ylipainoisia/pyöreitä kohtaan. Kun esim. näen pyöreän naisen, kellä on vartalonmyötäinen mekko, mua ällöttää. Mitä järkeä semmoisen ihmisen edes laittautua kun ne läskit näkyy kuitenkin. En ikinä menisi sanomaan mitään ilkeää kenellekään, ja oon pitänyt itseäni aina kilttini ja mukavana ihmisenä, mutta en ehkä sittenkään oo, kun on tuommoisia ajatuksia päässä.
Ootteko te muut huomanneet muutosta persoonassanne anoreksian myötä? Ällöttääkö teitä lihavat ihmiset?
En tahtoisi olla ilkeä edes ajatuksissani :( Mut en oo ankara vaan muita kohtaan, vaan myös itseäni kohtaan.
Oon myös ajatuksissani vihamielinen muita ihmisiä kohtaan, siis ylipainoisia/pyöreitä kohtaan. Kun esim. näen pyöreän naisen, kellä on vartalonmyötäinen mekko, mua ällöttää. Mitä järkeä semmoisen ihmisen edes laittautua kun ne läskit näkyy kuitenkin. En ikinä menisi sanomaan mitään ilkeää kenellekään, ja oon pitänyt itseäni aina kilttini ja mukavana ihmisenä, mutta en ehkä sittenkään oo, kun on tuommoisia ajatuksia päässä.
Ootteko te muut huomanneet muutosta persoonassanne anoreksian myötä? Ällöttääkö teitä lihavat ihmiset?
En tahtoisi olla ilkeä edes ajatuksissani :( Mut en oo ankara vaan muita kohtaan, vaan myös itseäni kohtaan.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Oon kans joskus huomannut, että katson lihavia ihmisiä hieman arvostelevasti, mutta en koskaan voisi mennä kenellekkään sanomaan, että voikun oot lihava!
Oon huomannu, että oon muuttunu. Äiskäkin aina sanoo, miten musta on tullu ylimielinen. AIVAN KAMALAA. Kuka tällaiseksi haluaa muuttua? Huoh. Usein tuo ylimielisyys yms. johtuu siitä että olen kärttyinen, koska en ole syönyt. Ei tää kyllä oo tervettä, mutta haluan olla vain laiha.
Kuka tosiaan tahtoisi muuttua tämmöiseksi, siis ylimieliseksi. En mäkään tosiaan koskaan ikinä menisi sanomaan kenellekään pahaa sanaa painosta tai ulkonäöstä, mutta häiritsee jo nää ajatukset. Kai se on jonkinmoinen suojamuurikin tuo ylimielisyys, jos joku on mulle ilkeä, niin voin ainakin omassa mielessäni ajatella, että "hähää, no ainakin mä oon laihempi kun sinä" tai "ainakin mä laihdun".
Ja ei tervettä tosiaankaan, mutta mäkin vaan tahdon olla laiha :/
Itse olen aina halunnut olla ja ollutkin laiha, nykyään olenkin sitten anorektikko. Anoreksian myötä olen ehkä tullut pinnallisemmaksi, mutta ainahan teinit muuttuvat. Inhoan itsekin lihavia ihmisiä, vaikka väitän olevani todella suvaitsevainen. :/
Itselläni on kaikki asiat kunnossa, mutta olen huomannut ystäväni käytöksessä ylimielisyyttä ja halveksuntaa lihavampia ihmisiä kohtaan. Hänellä on ollut anoreksia jo vuosia, mutta periaatteessa hänen pitäisi olla nyt parantunut, tai niin ainakin hän antaa käsittää. Vähän kuitenkin epäilen, sillä hän edelleen kommentoi lihavimpien ihmisten ulkonäköä yms. Hän ei tietenkään sano sitä suoraan heille, vaan saattaa meille ystäville joskus sanoa jostakusta muusta kommenttia.