Hyvät vanhemmat!
En nyt tiedä "saisinko" kirjoittaa tänne, olen vasta 16 mutta päätin kuitenkin kirjoittaa. Täällä puhutaan paljon murrosiästä, säänöistä ja seurusteluista.
Muistatteko itse millaista oli olla nuori? ETkö itse ikinä juonut kännejä, seurustellu poikien/tyttöjen kanssa, hakenut omaa paikkaasi muiden joukossa.
Minä itse join ensimmäiset kännit 14 vuotiaana, enpä siitä reissusta sitten muuta muistakkaa. Seuraavaan juomareissuun kyllä menikin sitten vuosi. Vanhemmat...., no eiväthän he tietenkää hyvää pitäneet, mutta tapahtunutta ei saa tapahtumattomaksi. Onhan se laissa kielletty, alkoholia ei saa käyttää/antaa alle 18-vuotiaalle mutta löytyykö vielä ihmisiä, jotka vetivät eka kännit täysikäisinä? Kyllä heitä muutama löytyy. On totta että alkoholin käyttö on nuorilla lisääntynyt, mutta eivät kaikki juo joka viikonloppu. Minunkin tapauksessani, en juo joka viikonloppu, mutta silloin tällöin. Humalassa olen olllut vain muutaman kerran parin vuoden takaisen tapahtuman jälkeen. Mutta eikö vanhemmilla pitäisi kuitenkin olla "tyytyväisiä" että nuori vetää eka kännit turvallisessa paikassa kuin jossai kaupungilla? Ja siten vielä seurusteluista, kyllä me osaamme ne itse hoitaa, ilman teidän neuvoja ja turhia kysymyksiä. Älkää tyrkytttäkö neuvojanne koko ajan, kyselkö minne entinen jäi, ei sitä oikeaa löydy jos istuu ja odottaa vain. Ja sitten vielä homot/lesbot. Jos nuorenne ihatuu samaan sukupuoleen niin älkää tuomitko häntä, asia ei ole helppo. Antakaa nuorelle aikaa, kyllä hän kertoo kun on itse valmis. Onnea kasvatukseen, emme ole helppoja kasvatettavia. =)
En nyt tiedä "saisinko" kirjoittaa tänne, olen vasta 16 mutta päätin kuitenkin kirjoittaa. Täällä puhutaan paljon murrosiästä, säänöistä ja seurusteluista.
Muistatteko itse millaista oli olla nuori? ETkö itse ikinä juonut kännejä, seurustellu poikien/tyttöjen kanssa, hakenut omaa paikkaasi muiden joukossa.
Minä itse join ensimmäiset kännit 14 vuotiaana, enpä siitä reissusta sitten muuta muistakkaa. Seuraavaan juomareissuun kyllä menikin sitten vuosi. Vanhemmat...., no eiväthän he tietenkää hyvää pitäneet, mutta tapahtunutta ei saa tapahtumattomaksi. Onhan se laissa kielletty, alkoholia ei saa käyttää/antaa alle 18-vuotiaalle mutta löytyykö vielä ihmisiä, jotka vetivät eka kännit täysikäisinä? Kyllä heitä muutama löytyy. On totta että alkoholin käyttö on nuorilla lisääntynyt, mutta eivät kaikki juo joka viikonloppu. Minunkin tapauksessani, en juo joka viikonloppu, mutta silloin tällöin. Humalassa olen olllut vain muutaman kerran parin vuoden takaisen tapahtuman jälkeen. Mutta eikö vanhemmilla pitäisi kuitenkin olla "tyytyväisiä" että nuori vetää eka kännit turvallisessa paikassa kuin jossai kaupungilla? Ja siten vielä seurusteluista, kyllä me osaamme ne itse hoitaa, ilman teidän neuvoja ja turhia kysymyksiä. Älkää tyrkytttäkö neuvojanne koko ajan, kyselkö minne entinen jäi, ei sitä oikeaa löydy jos istuu ja odottaa vain. Ja sitten vielä homot/lesbot. Jos nuorenne ihatuu samaan sukupuoleen niin älkää tuomitko häntä, asia ei ole helppo. Antakaa nuorelle aikaa, kyllä hän kertoo kun on itse valmis. Onnea kasvatukseen, emme ole helppoja kasvatettavia. =)
Vastaukset 4
Vanhimmat
pakko se on kertoa mielipiteensä, ei tietysti välttämäti täällä, mutta meillä kotona.
pakko on keroa 14vuotiaalle mitä toivoo ja odottaa. pakko antaa valistusta joka lähtöön, liikaakin.
onhan sitten murkulla mitä vastaan kapinoida ja päätään puskea.
jos vain antaa vapaat kädet ja sanoo hällä välii tee mitä lystäät, niin mitä sitten?
totta kai jokainen on ollut nuori ja jotain siitä oppikin ja toivoo, että oman ei tarvisi kaikkea kantapään kautta oppia.
niin että minä nalkutan ja naputan kotona ja täällä. hypätkää nimimerkin yli jos ette halua kalkkiksen mielipiteitä.
ja viisaana pitäisi ymmärtää sekin,että useimmille meistä on se kantapää ainut tapa oppia.
Etenkin asioita jotka jollain lailla kiinnostavat ja ovat houkuttelevia.
Nalkutus saa aikaan vaan huonon omatunnon vaan siihen kait tämä "luterilainen" kasvatus pyrkiikin:
Eli jos haluat pitää hauskaa niin sitä et saa hyvillä mielin tehdä.
Kysyit, että muistatteko itse millaista oli olla nuori?
Kyllä muistan ja muistan kaikki töppäilytkin vielä.
Nyt murkun äitinä toivoisi, ettei oman nuoren tarvitsisi kaikkia niitä kokea, mutta eipä se paljon auta kun ne polut on kaikkien kuljettava.
Se, että neuvotaan on osoitus siitä, että välitetään.
Miltä tuntuisi jos vanhemmat eivät koskaan kysyisi?
mutta nyt huomaa kuinka typerä ja lapsellinen silloin oli, vaikka luuli olevansa niiin itsenäinen ja paaaljon fiksumpi ja valveutuneenpi kun omat vanhemmat.
Meinaan me vanhemmat nähdään mitä niistä vastuuntunnottomista kavereista on tullut, jotka luuli että olemalla kovis ja aina ensimmäisenä sähläämässä pärjää elämässä; kun ei ole kunnon koulutusta niin duuni on sen mukaista, tylsää ja kuluttavaa (niin oli omanikin, kunnes aloitin opiskelun aikuisena). Niin moni avioliittokin on hajonnut, koska tuijotettiin vain ulkonäköä, tai jos nuorena oli hienoa kun kumppani osaa pitää hauskaa, dokata ja olla aina esillä ja menossa, kas muutaman vuoden kuluttua huomaa että ei se sovikkaan perheelliselle. Ja kuinka moni tuttu on jäänyt kiinni alkoholiin ja mitkä seuraukset siitä on seurannut, niin taloudellisesti, sosiaalisesti kun omalle mielenterveydelle.
Kuka äiti haluaisi omalle lapselle sen mitä näki kavereille käyvän tai miten huonosti itselle on käynyt?