Sattuisiko joku tietämään, miten nuo LYS-luvut suhtautuu keulapurjeisiin? Meinaan siis, onko niiden laskuperusteena aina ja kaikille veneille genua tai fokka vai vaihteleeko se venetyypeittäin?
Uteliaisuuttani kyselen. Kun tuolla vesillä tulee mietittyä eri venetyyppien "kulkuliukkautta" ja verrattua välillä omaankin. Ja sitten alkaa funtsata, paljonko pitäisi panna "kerrointa", jos naapurilla on genua ja itsellä vain fokka pelissä. Tai päinvastoin.
Uteliaisuuttani kyselen. Kun tuolla vesillä tulee mietittyä eri venetyyppien "kulkuliukkautta" ja verrattua välillä omaankin. Ja sitten alkaa funtsata, paljonko pitäisi panna "kerrointa", jos naapurilla on genua ja itsellä vain fokka pelissä. Tai päinvastoin.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Vakioveneessä voi olla keulassa genua tai fokka, vaihtelee venetyypeittäin. Nykyään ei ole enää ns. "fokkahyvitystä" veneelle jolla on genua vakioveneessä, mutta joka ajaa fokalla. Aikonaan hyvitys oli 0.01 eli siinä suuntaa-antavaa. Käytännössä kryssillä ja lenssillä ero on pieni, mutta semmoinen sivutuulistrekki jota ei vielä pysty spinnulla ajamaan, niin silloin genua pesee fokan mennen tullen. Tuo 0.01 on siis (ainakin periaatteessa yrittää olla) keskiarvo kaikenlaisista keleistä ja kaikenlaisista tuulensuunnista.
LYS-lukutaulukossa on sarake jossa näkyy mitä oletuksia on tehty (Suomen kansallisessa LYS-taulukossa sarake "var" eli varustus). Tavallisin merkintä on SGV mikä tarkoittaa että oletuksena on spinnaakkeri, genua sekä taittuvalapainen potkuri. Jos oletuksena ei olisi genua voisi merkintä siis olla S-V.
G ei nykyään enää tarkoita genuaa vaan genaakkeria. Ruotsalaisten sääntötemppuilun myötä nuo lyhenteet meni ihan sotkuun, niistä ei oikein irtoa enää mitään kovin järkevää.
Jos ihan tarkkoja ollaan, niin taulukosta löytyy varustemerkintä G, joka tarkoittaa joskus genoaa mutta oikeasti G tarkoittaa nykyään genaakkeria. Jos siellä on SGV, niin kyseessä on todennäköisesti
spinnu, genoa ja vetolaite (taittolapapotkurilla). Jos siellä lukee G-V, niin todennäköisesti veneessä on genaakkeri ja vetolaite. Homma on vielä tuon Ruotsin (SWE-lys) uudistuksen jälkeen sen verran sekaisin, etten luottaisi varustekoodiin kovinkaan tarkasti.
Alkuperäiuselle kysyjälle sanoisin, että riippuu paljon veneestä, mikä on vaikutus. Esim jos vanhaan toppirikiveneeseen vaihtaa 150% genoan tilalle fokan, niin ero on kevyellä huisin kova. jos taas 3/4 takilaisessa veneessä on joku 130% genoa ja se vaihdetaan 110% eli maksimikokoiseen fokkaan on ero varsin pieni. Jos tuuli on kova, niin silloinhan molemmat ajavat fokalla eikä eroa näin ollen tule ollenkaan.
Lyssissähän tuo ero oli aiemmin 0,01, jota kaiketi noudatetaan melko tarkkaan vieläkin vain sillä erotuksella, että enää ei ole automaattista fokkavähennystä, vaan joutuu anomaan LYS-todistuksen, jos aikoo kisata ainoastaan fokalla. Todistukseen sitten saa yleensä tuon -0,01:llä alennetun luvun.
Oman veneen fokka on 90-prosenttinen (itseskuuttaava). Olisiko arvausta, mikä olisi vaikutus nopeudessa, jos tilalla olisi vaikkapa 130-prosenttinen genoa?