Äitini on kerrassaan raivostuttava.
Ai että miksikö ?
No siksi, että hän ei ymmärrä mitään, tai sitten ymmärtää, mutta ei välitä muista kuin ittestään !
Olen semmoinen nelitoista vuotias,
Ja minulla ei ole MITÄÄN ei siis MITÄÄN oikeuksia ilmaista mielipiteitäni.
Eikä minulla ole oikein yksityisyyttäkään, saunassa ei tosin tarvi perheeni kanssa käydä, mikä on melkoinen ihme.
Esim. jos sanon äidilleni vaikka että en haluaisi lähtä mökille, koska siellä ei ole mitään tekemistä, ja
siellä ei voi olla kavereiden kanssa tms, niin eiköhän äiti ole ihan raivo romahdus kohtauksen partaalla.
Hän saattaa haukkua minua pennuksi, joka yrittää epätoivoisesti olla aikuinen, tai miksi muuksi tahansa,
haistattelu on myöskin hänen alaansa.
Ja kun sanon hänelle, että no kerroppa että mitä minä sitten siellä voisin tehdä,
niin hänen esimerkkejänsä ovat muunmuassa marjojen poimiminen, uiminen monta vuotta nuoremman siskoni kanssa, metsäretket jossain halvatun suon keskellä yms muut eräjormailut.
Noh, olen yrittänyt olla äitini mieliksi, ja mennä sinne mökille mukaan, eihän minulla muuta vaihto ehtoa oikeen olekkaan, mutta silti siellä on aivan helvetillistä. Äiti ja hänen mies ystinsä juovat 24/7,
ja sitten ne riitelee, ja jos eivät riitele niin haukkuvat minua. "Voii että kun tuot meidän kirsi on tuommoinen idiootti, eihän se edes ymmärrä mistään mitään"
On muitakin asioita entä tuo mökkeily, kuten vaikkapa kavereiden kanssa oleilu.
Arkena minut soitetaan kotiin NELJÄLTÄ.
Kyllä kyllä, neljältä ILTAPÄIVÄLLÄ.
Monet kaverini ovat arkena sinne kaheksaan.
Nytten kesälomalla äitini on kyllä joustanut, KAPPAS KAPPAS, hän soittaa minut seitsemältä. Minusta tuo on naurettavan aikaisin.
Ensimmäisen kerran sain mennä kaverille ilman että äiti valvoi vieressä kolmannella luokalla.
Nyt olen tosin saanut käydä esim. kaupungilla ystävieni kanssa, mistä olen todella todella kiitollinen.
Sitten otetaanpa vaikka nämä yksityis asiat.
Saunassa minun ei tarvitse perheeni kanssa käydä, mitä ihmettelen.
Mutta esim. kun olemme äitin miesystävällä yötä, joudun nukkumaan pikkusiskoni, joskus jopa äitini ja tämän miesystävän kanssa samassa sängyssä.
En pidä tästä yhtään.
Sitten kun kotona minulla on oma huone, niin en sielläkään saa olla rauhassa.
Silloinkun minulla on kaveri kylässä, äiti ramppaa suunnilleen, viiden minuutin välein kyttäämässä, ja kuuntelemassa, mitä puhumme.
Se ärsyttää minua ihan helkkaristi, en tiiä mitä teen.
Sitten menemme vaikka tähän äitini mies ystävään, joka on toisinaan ongelma.
Hän ei antaisi minun tehdä mitään.
Hän äitilleni puhuu esim. kotiin tulo ajoistani, eli arkisin se kello 16.00, ellei toisin sovita.
Hänen mielestään en saisi alkaa arkena kavereita ollenkaan.
Ihan seonnut koko ukko.
Hän puhui muunmuassa pari päivää sitten, että minun parhaalla ystävälläni ei ole kaikki palat kohdallaan, perustellen muunmuassa sillä, että olen käynyt hänen kanssaan pari kertaa kaupungissa.
Kun pikkusiskoni kertoi tuon minulle, oli hyvä etten motassut tuota ukkoa turpiin.
Äitille sitten sanoin että antaa olla viimenen kerta kun minun ystävästäni puhutaan paskaa, niin hän vain " Ei olla mitään tuommoista puhuttu " . Miksi sisareni valehtelisi ?
On myös paljon muitakin ärsyttäviä juttuja ttuosta mutta ne kaikki eivät MAHDU tänne.
Äitini ei voi myöskään hyväksyä serustelua.
Jos vihjaan vähääkään, että minulla on poikaystävä, arestia viisi viikkoa.
Ja haukkumiset päälle.
Miksi minä en saa rakastaa, mutta hän saa ?
Onko siinä joku ikä raja ?
Sitten vielä yksi asia, mikä on isoin ongelma.
Äitini ei arvosta minua.
Otetaanpa tuorein esimerkki.
Minulla on eräät shortsit, jotka ovat minulle hyvät, itse asiassa, ne on reisistä jopa LÖYSÄT.
Pyysin siskoani kokeilemaan niitä, noh hänhän kokeili.
Menimme olohuoneeseen, ja minulle ja äidilleni tuli jotain kränää. Pyysin hetken päästä niitä shortseja siskoltani takaisin, ja äiti viisaana siskolleni; " Älä anna niitä sille, ne on sille muutenkin ihan pienet, sama asia kun minä vetäisin sinun housusi jalkaan"
Minua loukkasi tämä aika syvästi, sillä olen 163cm pitkä, painoa enää 43kg, se on laskenut, ja äitini on jotain 172cm, painaa jotain 70kg.
En sanonut äidilleni siitä mitään, olin vaan sen, ja seuraavan päivän huoneessani, ja ITKIN, koska olin niin väsynyt.
Sori tuli melkone romaani,
toivon että tosta sais selvää.
Onko toi enää normaalia ?
Onko äiti kateellinen minulle kun olen nuori, ja hän on jo keski-ikäinen ?
Ai että miksikö ?
No siksi, että hän ei ymmärrä mitään, tai sitten ymmärtää, mutta ei välitä muista kuin ittestään !
Olen semmoinen nelitoista vuotias,
Ja minulla ei ole MITÄÄN ei siis MITÄÄN oikeuksia ilmaista mielipiteitäni.
Eikä minulla ole oikein yksityisyyttäkään, saunassa ei tosin tarvi perheeni kanssa käydä, mikä on melkoinen ihme.
Esim. jos sanon äidilleni vaikka että en haluaisi lähtä mökille, koska siellä ei ole mitään tekemistä, ja
siellä ei voi olla kavereiden kanssa tms, niin eiköhän äiti ole ihan raivo romahdus kohtauksen partaalla.
Hän saattaa haukkua minua pennuksi, joka yrittää epätoivoisesti olla aikuinen, tai miksi muuksi tahansa,
haistattelu on myöskin hänen alaansa.
Ja kun sanon hänelle, että no kerroppa että mitä minä sitten siellä voisin tehdä,
niin hänen esimerkkejänsä ovat muunmuassa marjojen poimiminen, uiminen monta vuotta nuoremman siskoni kanssa, metsäretket jossain halvatun suon keskellä yms muut eräjormailut.
Noh, olen yrittänyt olla äitini mieliksi, ja mennä sinne mökille mukaan, eihän minulla muuta vaihto ehtoa oikeen olekkaan, mutta silti siellä on aivan helvetillistä. Äiti ja hänen mies ystinsä juovat 24/7,
ja sitten ne riitelee, ja jos eivät riitele niin haukkuvat minua. "Voii että kun tuot meidän kirsi on tuommoinen idiootti, eihän se edes ymmärrä mistään mitään"
On muitakin asioita entä tuo mökkeily, kuten vaikkapa kavereiden kanssa oleilu.
Arkena minut soitetaan kotiin NELJÄLTÄ.
Kyllä kyllä, neljältä ILTAPÄIVÄLLÄ.
Monet kaverini ovat arkena sinne kaheksaan.
Nytten kesälomalla äitini on kyllä joustanut, KAPPAS KAPPAS, hän soittaa minut seitsemältä. Minusta tuo on naurettavan aikaisin.
Ensimmäisen kerran sain mennä kaverille ilman että äiti valvoi vieressä kolmannella luokalla.
Nyt olen tosin saanut käydä esim. kaupungilla ystävieni kanssa, mistä olen todella todella kiitollinen.
Sitten otetaanpa vaikka nämä yksityis asiat.
Saunassa minun ei tarvitse perheeni kanssa käydä, mitä ihmettelen.
Mutta esim. kun olemme äitin miesystävällä yötä, joudun nukkumaan pikkusiskoni, joskus jopa äitini ja tämän miesystävän kanssa samassa sängyssä.
En pidä tästä yhtään.
Sitten kun kotona minulla on oma huone, niin en sielläkään saa olla rauhassa.
Silloinkun minulla on kaveri kylässä, äiti ramppaa suunnilleen, viiden minuutin välein kyttäämässä, ja kuuntelemassa, mitä puhumme.
Se ärsyttää minua ihan helkkaristi, en tiiä mitä teen.
Sitten menemme vaikka tähän äitini mies ystävään, joka on toisinaan ongelma.
Hän ei antaisi minun tehdä mitään.
Hän äitilleni puhuu esim. kotiin tulo ajoistani, eli arkisin se kello 16.00, ellei toisin sovita.
Hänen mielestään en saisi alkaa arkena kavereita ollenkaan.
Ihan seonnut koko ukko.
Hän puhui muunmuassa pari päivää sitten, että minun parhaalla ystävälläni ei ole kaikki palat kohdallaan, perustellen muunmuassa sillä, että olen käynyt hänen kanssaan pari kertaa kaupungissa.
Kun pikkusiskoni kertoi tuon minulle, oli hyvä etten motassut tuota ukkoa turpiin.
Äitille sitten sanoin että antaa olla viimenen kerta kun minun ystävästäni puhutaan paskaa, niin hän vain " Ei olla mitään tuommoista puhuttu " . Miksi sisareni valehtelisi ?
On myös paljon muitakin ärsyttäviä juttuja ttuosta mutta ne kaikki eivät MAHDU tänne.
Äitini ei voi myöskään hyväksyä serustelua.
Jos vihjaan vähääkään, että minulla on poikaystävä, arestia viisi viikkoa.
Ja haukkumiset päälle.
Miksi minä en saa rakastaa, mutta hän saa ?
Onko siinä joku ikä raja ?
Sitten vielä yksi asia, mikä on isoin ongelma.
Äitini ei arvosta minua.
Otetaanpa tuorein esimerkki.
Minulla on eräät shortsit, jotka ovat minulle hyvät, itse asiassa, ne on reisistä jopa LÖYSÄT.
Pyysin siskoani kokeilemaan niitä, noh hänhän kokeili.
Menimme olohuoneeseen, ja minulle ja äidilleni tuli jotain kränää. Pyysin hetken päästä niitä shortseja siskoltani takaisin, ja äiti viisaana siskolleni; " Älä anna niitä sille, ne on sille muutenkin ihan pienet, sama asia kun minä vetäisin sinun housusi jalkaan"
Minua loukkasi tämä aika syvästi, sillä olen 163cm pitkä, painoa enää 43kg, se on laskenut, ja äitini on jotain 172cm, painaa jotain 70kg.
En sanonut äidilleni siitä mitään, olin vaan sen, ja seuraavan päivän huoneessani, ja ITKIN, koska olin niin väsynyt.
Sori tuli melkone romaani,
toivon että tosta sais selvää.
Onko toi enää normaalia ?
Onko äiti kateellinen minulle kun olen nuori, ja hän on jo keski-ikäinen ?
Vastaukset 12
Vanhimmat
on mukava äiti =))
Järjestä kunnon kohtaus ja puhu(/huuda, toimii joskus paremmin) suusi puhtaaksi, kävele ulos ja katoa pariksi tunniksi.
Voimia sinulle!
En tiedä toimiiko se yhtään, yleesnä saan kone kiellon tms, koska äiti ei ymmärrä pointtiani. :D
mä en jaksa enää äitiä se on ihan kauhee toivon et joku auttais mua koska mun äiti pitää mua ihan sen orjana ja lisäks sil on kaks lasta viel ku vaan eli yhteensä 3 lasta mut mun äiti ei muka jaksa tehä mitää mut miks se pitää vaan mua sen orjana miks mä en enää jaksa!
soittakaa ihmeessä nuorten auttavaan puhelimeen, tai kirjoittakaa; http://www.lastenjanuortennetti.net/
ihan oikein 14v kusipäälle. hah hah hah!
näitä pilallehemmoteltuja teinejähän pyörii ihan liikaa myöhään ulkona.
kerrankin loistava esimerkki siitä miten teinimuija maistaa kunnon kuria!
Jos tämä nyt ei ole provo niin sinulla on 4 vaihtoehtoa:
Polta talo ja mene sossujen huostaan syömään niitä masennuslääkkeitä.
Kestä mutsias, koska se ja valtio OMISTAA sinut.
Karkaa kotoa ja elä metsässä/muuta ruotsiin.
Itsemurha
Hahahahahaa, onko kivaa elää nykyajan paskassa, jossa SINÄ et voi vaikuttaa mitenkään mihinkään.
Siis oletko 8v? Kun kaverisi saavat olla JOPA 8 asti ulkona!
Täytyy sanoa että on tiukka kuri, oletko puhunut asiasta heidän kanssaan? Se voisi auttaa.. jos ei auta niin itse vaikka karkaisin kaverilleni yöksi ja en vastaisi vanhemmilleni puhelimeen jos yrittäisivät ottaa yhteyttä tai voisin tosin pistää jonkun viestin esim, että: sano ees yks syy miksi haluaisin olla kotona jne?
Miksi et sano äidillesi, että et halua lähteä möksälle, koska et jaksa katsoa sitä 24/7 pämppäämistä?
Älä välitä noista epäasiallisista kommenteista. Joku piti tätä provona, mutta minusta tarinassa on sellaisia piirteitä, että se voi ihan hyvin olla totta.
Minusta sinun kyllä kannattaisi hakea apua tilanteeseesi vaikka MLL:sta, kouluterkkarilta tai keneltä vaan. Onko sukulaisissasi joku, joka voisi sinua tavalla tai toisella auttaa? Vaikka lupaamalla katsoa perääsi kaupungissa silloin, kun muu perhe on mökillä.
Niin onhan siitä mökkeilystä nytten sanottukkin, ja äiti on sanont ymmärtävänsä, mutta muutosta ei näy eikä kuulu.
Nyt sain sentään siirrettyä tuota kotiin tuloaikaakin hieman, vihdoin.
Pakko kai se on yrittää kestää, kun en jaksas tuottaa äitille surua.
Ja jos joku haluaa pitää minua kaheksan veenä, niin se on mulle yks hailee, joten noi teirän kommat on aikas turhia. ;)
Kuullostaa harvinaisen tutulta. Äitini on rehellisesti ottaen vielä pahempi, ja kaiken lisäksi jo 60- vuotias joten myös helkkarin vanhan aikanen. Nykyään en äitiäni nää enkä soittele hänelle kun muutin pois kotoa. Mutta muistan vielä joskus 4 vuotta sitten hakattiin toisiamme ihan nyrkeillä kun ei kummankaan päähän järkipuhe meinannut mahtua. Muutin pois kotoa oikeastaan heti kun täytin 18 ja nään äitiäni vaan pakon edessä. Mutta muistelisin että paras keino tulla toimeen on suututtaa äiti niin että hän alkaa pitää mykkäkoulua ja sen jälkeen olet vaan itsekkin ihan hiljaa (parhaillaan tämä jatkuu niin kauan kunnes joku sukulainen tulee valittamaan asiasta) parastahan tuossa mykkäkoulussa oli se että sain tehdä mitä halusin.